Epäonnistunut hyökkäyssota, lahoavat talouden rakenteet, rapistuva infrastruktuuri ja vanheneva teknologia. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston tiedusteluprofessori Kari Liuhto varoittaa, että Euroopan pitää varautua epävakauteen Venäjällä. – Ensi vuosikymmenellä tai jopa 2040-luvulla Venäjä on todennäköisesti jonkinnäköisessä turbulenssissa, Liuhto sanoo. Tilanne ei ratkea presidentti Vladimir Putinin poistumiseen näyttämöltä, vaan hänen tilalleen voi hyvinkin nousta vielä tiukempi johtaja.
Maaliskuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että Jääkärisäätiö on luovuttanut tasavallan presidentti Alexander Stubbille jääkäripienoislipun. Tunnustuksen taustalla on Stubbin vierailu Latvian Liepãjassa sijaitsevassa Pyhän kolminaisuuden kirkossa, jolla on erityinen merkitys Suomen itsenäistymiseen ja jääkäriliikkeeseen liittyvissä tapahtumissa.
Miten Suomi kestäisi sodan? Etenkin sotatilan talousvaikutuksiin keskittyvä tuore tutkimus esittelee neljä skenaariota, joista pahimmassa Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta sanoo, että vaikka kriisi kaventaa kansalaisoikeuksia, vahvat demokratiat selviävät yleensä paremmin.
Euroopan oma ydinasepelote on hyvin epätodennäköinen, ellei Yhdysvallat luovu nykyisestä ydinaseiden jakeluohjelmasta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen. – Amerikkalaiset ovat enemmänkin viestineet, että heidän ydinaseensa jäävät ja sitä suorituskykyä kehitetään entiseen tapaan, hän sanoo.
Uudelleenherätetty yhteistyö toi virolaiset kadetit takaisin Maanpuolustuskorkeakouluun
20 vuoden tauon jälkeen. Syksyllä opintonsa aloittaneet Oliver Metsar-Villakov ja Karl-Marten Kütt ovat tällä hetkellä ainoat virolaiset Kadettikoulussa. Kumpikaan ei osannut aluksi kieltä, mutta puolen vuoden jälkeen molemmat puhuvat suomea sujuvasti.
Lue näköislehti täältä: ruotuvaki.fi
