Puolustusvoimat päivittää varusmieskoulutusta ohjaavan norminsa, jotta koulutuksen sisältö vastaa paremmin nykypäivän vaatimuksia. Koulutus 2026 -työnimellä etenevä koulutusohjelma pilotoidaan kesällä, ja se otetaan laajemmin käyttöön ensi vuonna. Pääesikunnan koulutuspäällikön, prikaatikenraali Manu Tuomisen mukaan kyseessä on iso uudistus. Muutos antaa joukko-osastoille enemmän tilaa järjestää koulutusta paikallisesti. – Pyrimme kertomaan, mitä pitää kouluttaa. Siten joukko-osastoihin jää enemmän vaihtoehtoja katsoa tarkempi toteutustapa, hän kertoo.
Toukokuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että Puolustusvoimien johtajakoulutuksella on kysyntää. Uudelle Miehistöstä aliupseeriksi -kurssille haki yli 700 henkeä, joista vain 30 valittiin mukaan. Reserviläisille suunnatulle täydennyskurssille hakeutuu varusmies-palveluksensa jo suorittaneita henkilöitä, joilta jäi aliupseerikoulu aikanaan käymättä.
Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli 2 000 kolmannen sektorin ampumarataa. Nyt niitä on reilusti alle 700, ja moni rata on lisäksi rapistunut. Joulukuussa eduskunta jakoi ampumaradoille tukea 1,5 miljoonaa euroa. Loimaan Laukojien avustus oli 50 000 euroa. Puheenjohtaja Teppo Nikkasen mukaan avustus riittää vain välttämättömiin korjauksiin.
Jääkäriprikaatin esikunnassa työskentelevä Meri Vaaranmaa on ensimmäinen nainen, joka on ylentynyt Maavoimissa sotilasmestariksi. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hänet vei aikoinaan halu päästä kriisinhallintatehtäviin. 27-vuotisella sotilasurallaan hän on päässytkin palvelemaan muun muassa suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Libanonissa.
Kun Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä alkoi laatia uutta opetussuunnitelmaa, pyysi hän apua johtamisopintojen rakentamiseen eversti Aki-Mauri Huhtiselta. Kaksikko oli jo aiemmin tutustunut ja havainnut, että aloilla on yllättävän paljon yhteistä.
– Huomasimme, että koulutukset muistuttavat aika paljon toisiaan.
Lue näköislehti täältä: ruotuvaki.fi
