Puolustusvoimat on rakentanut ja kehittänyt Suomen puolustuskykyä pitkäjänteisesti. Puolustusvoimien päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut kansallisen puolustuskyvyn tärkeyden.
Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuodesta 2023 alkaen. Määrärahat kohdennetaan muun muassa henkilöstöön, kertausharjoituksiin ja puolustusmateriaalihankintoihin sekä Puolustusvoimien toimintaan ja valmiuteen. Määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024−2026 noin 408−536 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi hallitus on päättänyt, että kevään toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2022 puolustuksen määrärahoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Näiden lisäresurssitarpeiden sisältö tulee vielä tarkentumaan kevään aikana.
Lisärahoitus mahdollistaa Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien valmiuden parantamisen. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Puolustusvoimilla on oltava riittävän nopea toimintavalmius ja kyky toimia pitkäkestoisessa ja laajamittaisessa sotilaallisessa kriisissä.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korosti keskiviikkona 6.4.2022 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta.
- Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteistyön syventäminen tai puolustusliitto Naton jäsenyyden mahdollinen hakeminen.
Henkilöstö
Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaisesti asteittain 500 henkilötyövuodella vuodesta 2022 alkaen. Lisäykset koskevat kaikkia henkilöstötyöryhmiä. Jo vuoden 2022 aikana sopimussotilaiden määrää lisätään ja määräaikaisia siviilejä palkataan vuosille 2022-2023.
Kertausharjoitukset
Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää nostetaan noin 50 prosentilla vuodesta 2022 alkaen. Koulutettavien reserviläisten määrä nousee noin 9000 - 10 000 reserviläisellä aiemmin suunnitellusta noin 19 000 reserviläisestä. Maanpuolustusjärjestöjen valtionavustukseen osoitettu 3,2 miljoonan euron lisäys tukee entisestään Suomen puolustuskykyä ja kokonaisturvallisuutta.
Puolustusmateriaalihankinnat
Puolustusmateriaalihankinnoilla vastataan muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, varmistetaan kriittisen materiaalin saatavuus sekä täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita. Hankinnat kohdistuvat muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseisiin, taistelijan varusteisiin, tykistöampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksiin. Lisäksi hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä. Uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan. Hankinnoissa otetaan huomioon Puolustusvoimien normaali kehittäminen, joka jatkuu nyt tehtävien lisähankintojen ohessa.
Materiaalihankintojen lisäksi Puolustusvoimien kaluston käytettävyyttä parannetaan kohdentamalla lisäresursseja muun muassa kunnossapitoon ja varaosa- ja vaihtolaitevarastojen tason nostamiseen.
