Puolustusvoimain komentajan tervehdys Maanpuolustuskurssi 243. avajaisissa

Herra ministeri, hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat! Herr minister, bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Päättynyt vuosi toi sodan todellisuuden lähelle päivittäisiä ajatuksiamme. Seuratessamme muuttuneessa maailmantilanteessa Ukrainan taistelua itsenäisyydestään kaikille on varmasti tullut selväksi, että turvallisuus ei ole itsestään selvä asia nykymaailmassa. Sen eteen on joka päivä tehtävä työtä.

Laajamittaista sotaa Ukrainassa on käyty kohta vuosi. Sodasta ei muodostunut Venäjän tahdon mukaista nopeaa operaatioita, jossa Ukraina olisi lyöty ja liitetty osaksi Venäjää tai ainakin alistettu Venäjän välittömään vaikutuspiiriin. Päinvastoin, Ukraina on osoittanut maailmalle periksiantamattomuutta ja lujaa tahtoa puolustaa itsemääräämisoikeuttaan ja kansalaistensa elinmahdollisuuksia. Taistelut ovat olleet rajuja, joissa puolin ja toisin on kärsitty suuriakin tappioita. Taistelut ovat jatkuneet kuluneen talven aikana kiivaina erityisesti Itä-Ukrainassa. 

Sodan jatkon kannalta keskeistä on se, miten osapuolet kykenevät ylläpitämään ja mahdollisesti osin kehittämäänkin sodankäyntikykyään suhteessa toisiinsa.

Venäjä käynnisti alkusyksystä osittaisen mobilisaation ja reserviläisten koulutuksen, johon liittyen keskusvarastoista on otettu käyttöön pitkäaikaisvarastoinnissa ollutta kalustoa. Oletan että näemme lähiaikoina – kuukausina, missä määrin Venäjä näillä toimenpiteillä on kyennyt suorituskykyään palauttamaan. Mobilisaation laajentamista ei voi myöskään poissulkea.

Samanaikaisesti Venäjä pyrkii lisäämään sotateollisuutensa tuotantokykyä myös pidemmällä aikavälille. Varmaa on se, että Venäjä tekee kaiken mahdollisen tuotantovolyymien kasvattamiseksi. Lännen asettamat pakotteet, vaikka niitäkin kyetään jossain määrin kiertämään, vaikuttavat erityisesti korkean teknologian asejärjestelmien tuotantoon. Venäjän sotilaallisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen vaikuttaa myös Venäjään myötämielisesti suhtautuvien valtioiden halu toimittaa asejärjestelmiä, ampumatarvikkeita tai komponentteja Venäjän käyttöön. Tässä tilanteessa on hyvä pitää mielessä vanha sanonta ”Venäjä ei ole koskaan niin vahva tai heikko, kun se ulkoapäin katsottuna näyttää”.

Ukrainan sodankäyntikyvyn kannalta lännen materiaali- ja myös koulutusapu on elintärkeää. Materiaalitukeen vaikuttaa muun muassa se, miten länsimainen puolustusteollisuus kykenee vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen kysyntään. Mitä pidempään Ukrainan sota jatkuu, sen merkittävämpään rooliin puolustusteollisuuden kyvykkyys nousee. 

Suomi on tukenut Ukrainaa puolustusmateriaalilla ja antamalla koulutustukea. Viime viikolla päätetty 12. tukipaketti on sisällöltään mittava. Puolustusvoimien kannan muodostuksessa annettavaan tukeen otetaan huomioon 

-    Ukrainan esittämät tarpeet, 
-    geostrateginen asemamme, olemme ns. etulinjavaltio emmekä ole Naton jäsen, 
-    arviomme sotilaallisen turvallisuusympäristön kehittymisestä erityisesti lähivuosina 
-    ja se millä aikavälillä annettava apu - suorituskyky -  kyetään korvaamaan   

Tämän analyysin pohjalta teemme omat esityksemme annettavasta tuesta valtiojohdon päätettäväksi. 

Hyvät kuulijat,

Ukrainan voimanlähteeksi on osoittanut kansan maanpuolustustahto ja kansan yhtenäisyys. Vahvuudet, jotka meille suomalaisille ovat tuttuja. 

Vuoden 2022 aikana toteutetut useat kyselyt ovat osoittaneet suomalaisten maanpuolustustahdon olevan korkealla tasolla. Tämä on näkynyt myös varusmiesten loppukyselyissä sekä reserviläiskyselyissä. 

Suomalaisten vahva maanpuolustustahto antaa hyvän lähtökohdan Suomen tulevalle Nato-jäsenyydelle. Suomi haluaa olla sotilasliiton jäsenenäkin turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. 

Olemme olleet Naton tarkkailijajäseniä nyt reilun puolen vuoden ajan. Liittymisprosessin kuuluvien sotilaallisten asioiden valmistelu on edennyt suunnitelmallisesti ja tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Natossa ymmärretään hyvin Suomen erityinen maantieteellinen asema ja meidän vahvuutemme, ja samalla me ymmärrämme hyvin mitä yhteinen pelote ja puolustus osana liittokuntaa edellyttää meiltä.

Olemme vahventaneet kansallista henkilöstöä Natossa viime syksyn aikana. Valmistaudumme asettamaan yhteensä noin sata henkilöä Naton sotilasrakenteisiin. Tämä tullaan toteuttamaan useamman vuoden aikana meille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Suomen kansallisten operatiivisten suunnitelmien yhteensovittaminen Naton varautumissuunnitelmien kanssa on myös käynnistetty. Tarkkailijajäsenenä emme vielä kuitenkaan ole mukana Naton yhteisessä suunnittelussa.

Osana jäsenyysvalmisteluja osallistumme ns. Naton puolustussuunnitteluprosessiin (Nato Defence Planning Process). Puolustussuunnitteluprosessin päätehtävänä on varmistaa, että Natolla kokonaisuudessaan on käytössään tarvittavat joukot ja suorituskyvyt yhteisen puolustuksen toteuttamiseksi. Kullekin jäsenmaalle määritetään maan väestömäärän ja bruttokansantuotteen sekä tasapuolisen taakanjaon periaatteen perusteella pidemmän aikavälin suorituskykytavoitteita, joiden käytännön toteuttaminen on jäsenmaiden kansallisten päätösten takana. Jäsenyyden myötä tulevat suorituskykytavoitteet integroidaan puolustusvoimien pidemmän aikavälin kehittämisohjelmaan. Suorituskykytavoitteiden vaikutus Puolustusvoimien nykyisiin joukkorakenteisiin selviää suunnittelun edetessä. 

Luomme valmiuden myös osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen velvoitteisiin: ilmavalvontaan (Air Policing), merivoima- ja miinatorjuntaosastoihin, efP-joukkoihin (enhanced Forward Presence) ja Naton korkeassa valmiudessa oleviin joukkoihin (Allied Reaction Force). 

Nato-jäsenyyden sotilaallinen valmistelu etenee siis suunnitelmallisesti. Sitä ei kuitenkaan voida viedä kaikilta osin loppuun saakka ennen kuin olemme täysjäseniä.

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, ärade åhörare

Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 3 on perusta Naton jäsenvaltioille ylläpitää kansallista kriisinsietokykyä - resilienssiä. Kesän 2016 Naton Varsovan huippukokouksen yhteydessä päätettiin seitsemästä perusvaatimuksesta kansalliselle kriisinkestävyydelle. Vaatimukset koskevat erityisesti kolmea ydintoimintoa: hallinnon jatkuvuutta, välttämättömiä palveluita väestölle sekä siviiliyhteiskunnan tukea puolustukselle. Meillä Suomessa kokonaisturvallisuuden malli ja sen mukaiset toimenpiteet ovat hyvin linjassa näiden Nato-jäsenyyden kriisinsiedolle asettamien vaatimusten kanssa.

I samband med Natos toppmöte i Warszawa sommaren 2016 fattade man beslut om sju grundläggande krav som ställs på den nationella resiliensen. Kraven gäller i synnerhet tre kärnfunktioner: förvaltningens kontinuitet, nödvändiga tjänster för befolkningen samt civilsamhällets stöd till försvaret. I Finland motsvarar vår modell för den övergripande säkerheten och åtgärderna i enlighet med den väl de krav som ställts upp för en Natomedlemsstats resiliens.

Seuraavien viikkojen aikana teidät kurssilaiset perehdytetään Suomen turvallisuuteen liittyviin tehtäviin ja vastuihin niin viranomaisten, elinkeinoelämän kuin sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta. Toivottavasti kurssi vahvistaa käsityksiänne siitä, että turvallisuus on meidän jokaisen asia ja vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa myönteisesti oman, lähipiirimme ja yhteiskuntamme ja tulevien liittolaistemme turvallisuuteen.   

Toivotan teille mielenkiintoista ja antoisaa maanpuolustuskurssia.