Puolustusvoimain komentajan tervehdys 256. maanpuolustuskurssin avajaisissa

Hyvät 256. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Kalevalan alkusanoista ponnistaen toivotan kurssin osallistujat tervetulleiksi perehtymään suomalaiseen kokonaisturvallisuuden malliin.

Kansalliseepoksemme Kalevalan sankaritarinat rakensivat suomalaiselle kansalle yhtenäisyyden tunnetta. Ehkä pieni kansa, pohjoisessa maassa, syrjäisellä sijainnilla ja karullakin historialla, mutta omalla ainutlaatuisella perinnöllä. Yhtenäisyys ja luottamus ovat turvallisuutemme peruskalliota.

Världen går naturligtvis framåt. Och inte alltid åt ett bättre håll sett ur vårt perspektiv eller vår synpunkt. Då vi begrundar Finlands säkerhet kan vi naturligtvis inte blunda för omfattande hot som innebär en utmaning för mänsklighetens framtid.

Tällä hetkellä joudumme kuitenkin katsomaan kovan turvallisuuden haasteita silmästä silmään.

Arvoisat kuulijat

Kurssi alkaa jälleen kerran epävarmassa geostrategisessa tilanteessa. Lähi-idän tilanteen poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset seurannaisvaikutukset ovat vasta muotoutumassa. Kehityksellä on vaikutusta myös Euroopan turvallisuudelle. Tilanteet muuttuvat nopeasti, mutta samalla perushaasteet säilyvät. Länsi on viimeiset vuodet pohtinut, miten Ukrainassa sotaa käyvän Venäjän kanssa pitäisi toimia. Turvallisuusympäristömme kehityksen keskeinen kysymys onkin Venäjän toiminta ja valinnat sodan jälkeen.

Arvioiden mukaan Venäjän varustautuminen tulee jatkumaan. Minkälainen asevoima Venäjälle tulee rakentumaan tulevaisuudessa? Ovatko jatkossa mallina Ukrainan sota ja sen opit?

Venäjän asevoimilla on tietyllä tavalla kaksi todellisuutta: strateginen taso ydinaseineen ja muutosstrategioineen sekä toisaalta etulinja Ukrainassa. Sodan skaala ja intensiteetti ovat olleet aivan eri mittaluokkaa kuin mitä ehkä hyökkäyksen alkuvaiheessa arvioitiin. Rintamalla sopeutuminen taistelukentän muutokseen on ollut nopeaa, mutta siitä poikineet ratkaisut usein epäinhimillisiä ja lännen näkökulmasta järjetöntä ihmishenkien ja materiaalin tuhlausta. Venäjän sotateollisuus ja tuotantoketjut ovat poikkeusolojen moodissa, ja ulkoisen tuen merkitys on ollut ratkaisevaa. Näin varmaan on jatkossakin. Meidän on syytä myös tarkoin hahmottaa, että Venäjällä on hyvä ymmärrys länsimaisten asejärjestelmien suorituskyvystä.

Keskeinen kysymys onkin siinä, miten venäläisessä sotataidossa jatkossakin todennäköisesti massaan ja vastustajan kuluttamiseen perustuvaa voimaa käytetään. Ydinaseiden muodostaessa pelotteen, haetaanko nopeaa, ylivoimaiseen voiman käyttöön perustuvaa ratkaisua vai pitkäkestoista vastustajan kuluttamista? Vai jotain siltä väliltä, ja miten kyky rakennetaan? George Kennan totesi kuuluisassa ”Pitkässä viestissään” vuonna 1946, että Neuvostoliiton hallinto oli ”immuuni järjen logiikalle” mutta ”erittäin herkkä voiman logiikalle”. Lännen valinnat ja ratkaisut muokkaavat myös venäläistä ajattelua. Miten tämä tulee näyttäytymään lähialueillamme joukkojen vahvuuksina, materiaalina ja toimintatapoina?

Hyvät kuulijat

Mitä taistelukentän kehitys tarkoittaa länsimaiselle doktriinille, perusperiaatteille valmistautua käyttämään sotilaallista voimaa? Seuraamme aktiivisesti eri konfliktien oppeja. Sosiaalisen median ja julkisuuden kautta meille korostuvat usein yksittäiset teknologiat ja toimintatavat. On kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota myös taustalla oleviin mahdollistajiin. Miksi Ukrainan miehittämättömien järjestelmien tai elektronisen sodankäynnin kyvykkyys on kehittynyt nykyiseen muotoonsa? Perustuen olemassa olleeseen osaamiseen, taustalla ovat olleet lisäksi sodan neljä vuotta sitten alkaneen vaiheen alussa ja kuluessa tehdyt päätökset lainsäädännössä sekä rakenteiden luomisessa. Nämä ovat luoneet puolustusteollisuuden, investointien ja innovatiivisuuden kasvun alustan. Esimerkkinä toimii Brave1-järjestelmä, joka perustuu samanlaisiin periaatteisiin kuin siviilimarkkinoilla toimivat verkkoalustat, keskittyen puolustustarvikkeiden nopeaan hankintaan ja toimittamiseen taistelukentällä tarvitsijoiden käyttöön.

Konfliktien ja sotien kokemusten jalkauttamisessa meidän on syytä olla systemaattisia. Välttämättä oikea ratkaisu ei ole suora kopiointi esimerkiksi Ukrainasta, vaan tarvitsemme harkitsevaa vertailukehittämistä. Normaalioloissa Suomen puolustuksen kehittämisen näkökulmasta lainsäädäntö, olosuhteemme ja puolustusratkaisumme perustana oleva asevelvollisuus asettavat aina reunaehtonsa. Meillä korostuvat erityisesti testaamisen ja turvallisuuden näkökulmat. Olennaista on oppia toimintatapoja, sotaa käyvän maan aikatauluihin emme koskaan pääse toimiessamme normaaliolojen säännöillä.

Jos ja kun eurooppalaisten tavoitteena on välttää rintamalinjoiksi jämähtävä kulutussodankäynti, niin vaihtoehdoksi jää kehitetty versio liikesodankäynnistä. Kysymys on siitä miten uudet ja kehittyvät kyvyt ja teknologiat muuttavat taistelutapaa ja organisaatiota? Vaikutus näkyy etulinjassa esimerkiksi johtamisjärjestelmissä, arvokkaiden miehitettyjen lavettien suojaamisessa, logistiikan mahdollistamisessa sekä pitkän kantaman asejärjestelmien kehittämisessä. Joka tapauksessa vastauksena oleva konsepti on resurssi-intensiivinen, korostaen puolustusteollisuuden merkitystä. ”Kustannustehokas massa” on nykyään taajaan toistettu termi, kärkiteknologioiden korostamisen ohella. Molempia tarvitaan. Materiaalisen kehittämisen ohella on paikallaan aina korostaa henkilöstön laadun ja määrän merkitystä. Reservin muodostaminen onkin eräs keskeisistä lännen haasteista.

Det som är exceptionellt i vår tid är att förändringen sker så snabbt. Rymdens betydelse, artificiell intelligens och autonomiska system är exempel på den pågående transformationen och dess drivkrafter. Kraven ökar och då vi ska svara på utmaningarna hjälper det inte att tveka eller att tänka oss framtiden som höljd i dimma.

Arvoisat kuulijat

Taistelun kuvan kehittymisessä on tässä hetkessä nähtävissä se, että teknologiaa on käytössä, mutta soveltamiskykyä ei ole vielä riittävästi. Uusia teknisiä tai toiminnallisia ratkaisuja käytetään ratkaisemaan taistelukentällä akuutisti ilmeneviä ongelmia, konseptit seuraavat perässä ”joskus, jos seuraavat”. Uhkana onkin se, että luomme uusia, monimutkaisempia kerroksia puolustukseen, johtaen raskaaseen ja kalliiseen, mutta samalla tehottomaan järjestelmään. Uudet kyvyt ovat kärki, joita etulinja tarvitsee, mutta johtamisen ja taistelutavan muutoksen tulisi viedä kehitystä, ei irrallisten teknologioiden.

Maailma on nyt palveluita, ohjelmistoja, ekosysteemejä, nopeutta, jatkuvaa tuotekehitystä. Yritykset ovat jo hyvän matkaa etenemässä uusien toimintatapojen käytössä. Kehitystä tapahtuu reunoilla – pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, suorituskykyalueilla, joilla esimerkiksi Puolustusvoimat ei välttämättä ole kärkiosaaja. Perinteinen vanha maailma ei tietenkään täysin poistu. Puolustuksen valmius ja tarpeet poikkeusolojen skaalautumiseen on kyettävä yhdistämään yritysten toimintalogiikkaan ja taloudellisiin intresseihin.

Muutosta tehtäessä perustan on oltava vahva. Emme muutu siksi, koska se on trendikästä, emmekä ole luomassa ”innovaatioteatteria”. Puolustuksen kehittäminen vaatii yhteistyötä ja järkevää käytännön soveltamista, mutta pohjana on aina pitkäjänteinen sitoutuminen turvallisuutemme vahvistamiseen – perustuen yhteiseen ymmärrykseen turvallisuusympäristömme kehityksestä, suorituskykyvalinnoista ja resursseista. Tarvitsemme vanhaa ja uutta sekä hitautta ja nopeutta. Monessa kohtaa vanha konsti saattaa olla parempi kuin pussillinen uusia. Taikatemppuja ja magiaa ei ole tämän työn avuksi. Pitkäjänteisyys ja analyyttisyys hallitsevat kehittämistä, hypenkin keskellä.  

Pohdittavaa ei ole vain etulinjassa vaan myös strategisella tasolla. Ydinpelotteesta keskusteltaessa käytetään usein termiä ”Nuclear IQ”. Tällä ei tarkoiteta kirjaimellisesti älykkyysosamäärää vaan poliittista ja yhteiskunnallista tietoisuutta, strategista osaamista ja ymmärrystä pelotteen luonteesta, monimutkaisuudesta sekä riskeistä.

Nuclear IQ -käsitettä soveltaen, on hyvä pohtia mitä ”puolustuksen IQ” voisi tarkoittaa Euroopalle ja Natolle konventionaalisenkin pelotteen ja puolustuksen alueilla. Mitkä ovat poliittisten tavoitteiden toteuttamisen sotilaalliset vaihtoehdot? Mitä uusi tilanne vaatii meiltä eurooppalaisilta resurssien, puolustusmateriaalin ja teollisen perustan, strategisen ajattelun ja johtamisen näkökulmista? Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat nykyiset tarpeet ja puutteet liittokunnan suorituskyvyissä sekä Yhdysvaltain suorituskykyihin liittyvät riippuvuudet ja korvattavuudet. Sotilaallisesta näkökulmasta kyse ei voi olla vain mahdollisesta lyhyen aikavälin muodostuvien aukkojen paikkaamisesta vaan liittokunnan konventionaalisen pelotteen ja puolustuksen uudelleenmuotoilusta. Iso ei suoraan tarkoita vahvuutta.

Arvoisat kurssilaiset

Kokonaisturvallisuutemme malli ei ole itsestään selvyys. Se on yhteiskuntasopimus, jossa jokainen tekee osansa perustuen lakiin, sopimuksiin tai vapaaehtoisuuteen. Tunnettu kiinalainen sotilasstrategi Sunzi on todennut, että taitavat soturit voittavat ensin ja menevät sitten taisteluun. Nykymaailmaan käännettynä ajatus kiteytyy varautumisen ja valmistelujen merkityksenä.

Att förbereda sig inför en fysisk utmaning skapar grunden för resiliens och avskräckning: en helhet som innebär mycket mer än militär styrka. Därför att vi, i en störningssituation och kris ska finna stöd och skydd nära. För att vi aldrig ska bli tvungna att dra ut i strid.

Kurssin aikana ehkä pohditte, miten toimintaympäristömme muutos näkyy yhteiskuntamme strategisessa kulttuurissa, poliittisessa keskustelussa ja kansalaisten mielipiteissä. Miten kehittyy taloutemme kantokyky, turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta? Yhteisöjen ja yksilön tasalla kannamme varmaankin kaikki huolta nuortemme henkisestä ja fyysisestä terveydestä, koulutustasosta ja osallistamisesta. Onko näistä asioista keskustelu militarismia? Kurssilla on hyvä mahdollisuus peilata valmiuden ja varautumisen käytänteitä ja tarpeita tuota kysymystä vasten.

Teidän asiantuntemuksellanne ja osaamisellanne on vaikutusta siihen, miten vastaamme jatkuvasti muuttuvan maailman haasteisiin. Kalevalan viimeisessä runossa Väinämöinen väistää uuden edessä: ”Siinäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi, laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa”. Hyvät kurssilaiset, tervetuloa uudelle urkenevalle urallenne Suomen turvallisuuden parissa!