Puolustusvoimain komentajan puhe Puolustusvoimain Lippujuhlan päivän paraatissa Seinäjoella 4.6.2018
Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, sotilaat, hyvät naiset ja herrat!
Juhlimme tänään, Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä, Puolustusvoimien 100-vuotistaivalta suurella ylpeydellä.
Seinäjoki on juhlavuotemme lippujuhlan päivän valtakunnallisen paraatin itseoikeutettu pitopaikka. Sadan vuoden takaiset tapahtumat liittävät Seinäjoen, marsalkka Mannerheimin ja Puolustusvoimat toisiinsa.
Senaatin määräämä ylipäällikkö Mannerheim siirsi päämajansa Seinäjoelle helmikuussa 1918, jossa se toimi pisimpään, noin puolitoista kuukautta, kaikista keväällä 1918 toimineista päämajoista.
Myös itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutuksen alkutahdit lyötiin Etelä-Pohjanmaalla. Ylipäällikkö määräsi päiväkäskyssään perustettavaksi päämajan yhteyteen reserviupseerikoulun. Se aloitti toimintansa Seinäjoella maaliskuun lopulla 1918. Koulu oli lajiaan ensimmäinen itsenäisessä Suomessa ja suoraa jatkumoa Vimpelin ja Vöyrin sotakouluille. Ajan tapahtumista meitä muistuttavat tänäkin päivänä monet Seinäjoen kohteet, kuten marsalkka Mannerheimin patsas ja reserviupseerikoulun muistomerkki.
Perintö ja tahto elävät. Vaikka Puolustusvoimien joukot ovat siirtyneet aikojen saatossa pois Seinäjoelta, on kaupunkilaisten ja seutukunnan väestön maanpuolustustahto säilynyt voimakkaana.
Ärade åhörare!
Vi har vandrat en lång väg från de till många delar anspråkslösa tiderna i början av vår självständighet till dagens Finland, där säkerheten och välfärden är på en mycket hög nivå. Under historiens gång har vi utsatts för hårda tider, men vi har klarat även dem. Genom att verka tillsammans har vårt folk kunnat styra vårt land förbi alla blindskär så att vår frihet har bestått.
Pitkästä rauhan ajasta huolimatta on mitä tärkeintä, että muistamme isänmaamme itsenäisyyden tiukimmat hetket - sodan ajat - tänään ja huomenna. Ne kertovat siitä, kuinka kalliisti ja kovin ponnistuksin nykyinen hyvinvointimme on lunastettu. Samalla ne muistuttavat meitä sodanjälkeisiä sukupolvia siitä, mitä periksiantamattomuus ja yhteisvastuu äärimmäisimmillään tarkoittavat.
On kaikkien suomalaisten kunniatehtävä vaalia veteraanien perintöä ja osoittaa kiitollisuutta sotiemme veteraaneille ja heidän toimiaan tukeneille sekä kotirintamalle vapautemme turvaamisesta ja sodan jälkeisen yhteiskunnan rakentamisesta. Nyt on meidän sodanjälkeisten sukupolvien vuoro kantaa vastuu isänmaamme ja sen kansalaisten hyvinvoinnista.
Hyvä yleisö!
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Samalla sotilaallinen toiminta lähialueellamme on voimakkaasti lisääntynyt puolen vuosikymmenen takaiseen aikaan nähden. Venäjä on tuonut uusia asejärjestelmiä rajojemme läheisyyteen ja harjoitellut aktiivisesti. Nato ja Yhdysvallat ovat niin ikään vahvistaneet itäisen Euroopan ja Baltian alueen puolustusta sijoittamalla alueelle joukkoja ja järjestelmiä.
Itämeren alueen valtiot ovat vastanneet turvallisuusympäristön muutoksiin kehittämällä asevoimiensa valmiutta, päättämällä uusista materiaalihankinnoista ja korottamalla asevoimiensa määrärahoja. Parannusta heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen ei ole lähitulevaisuudessa nähtävissä.
Emme elä Suomessa tyhjiössä – omasta puolustuksesta huolehtiminen on sekä velvollisuutemme että turvallisuusympäristöämme vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta jatkuvasti.
Paraatijoukot ja juhlayleisö!
Kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin on vankkaa. Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdeksän suomalaista kymmenestä luottaa vähintään melko paljon Puolustusvoimiin. Luottamus ei ole kuitenkaan syntynyt itsestään. Se on osoitus siitä, että Puolustusvoimat on aina tinkimättä täyttänyt sille kuuluneet tehtävät, liittyivätpä ne Suomen turvallisuuden ylläpitämiseen tai asevelvolliselle antamaamme koulutukseen.
Puolustusvoimat on tänään hyvässä iskussa. Puolustuksemme perusta on olosuhteisiimme ja tarpeisiimme rakennettu Suomen malli. Sen kulmakivinä ovat asevelvollisuus, uskottava, koko maan kattava puolustus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. Taustalla on kansalaisten luja maanpuolustustahto. Sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia kärkikykyjä että laajaa reserviä.
Yleisen asevelvollisuuden keskeistä merkitystä Suomen sotilaalliselle maanpuolustukselle ei voi liiaksi korostaa. Asevelvollisuus, joka pohjautuu kaikkia kansalaisia koskevaan maanpuolustusvelvoitteeseen, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ylläpitää sekä rauhan että sodan ajan puolustuskyky. Kykenemme sen avulla tuottamaan ja ylläpitämään tarvittavat sodan ajan joukot koko Suomen puolustamiseksi. Kansan tuki asevelvollisuudelle on kasvanut viime vuosina. Neljä viidesosaa kansasta kannattaa nykyistä, miesten asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää, jota vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naiset täydentävät.
Työ Puolustusvoimien kehittämiseksi jatkuu. Tällä hallituskaudella laaditut ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen selonteko antavat puolustuksemme kehittämiselle selkeät askelmerkit pitkälle 2020-luvulle. Näistä lähtökohdista Puolustusvoimilla on luja perusta ponnistaa toimintansa toiselle vuosisadalle kaikkien suomalaisten hyväksi.
Sotilaat!
Kohottakaamme kolminkertainen eläköön-huuto itsenäiselle ja vapaalle isänmaallemme!
Eläköön! – Eläköön! – Eläköön!
Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Jarmo Lindberg
