Puolustusvoimain komentajan puhe Maanpuolustuskurssien 65-vuotisjuhlassa

Maanpuolustuskurssit 65 vuotta – mitä sen pitkä kaari kertoo Suomesta, ja miksi sen merkitys on juuri nyt erityisen suuri.

Herra Ministeri, arvoisa juhlaväki
Herr minister, ärade gäster

Maanpuolustuskurssien tarina on kertomus suomalaisen turvallisuusajattelun kehityksestä. Kurssit eivät koskaan ole olleet pelkästään tiedon jakamista, vaan alusta lähtien tapa rakentaa yhteistä tilannekuvaa, yhteistä kieltä ja yhteistä vastuunkantoa. 

Suomessa turvallisuus on ymmärretty sotilaallista puolustusta laajemmaksi jo varhain. Turvallisuus ei synny siiloissa. Kurssit rakentavat yhteyksiä hallinnonalojen, elinkeinoelämän, median, järjestöjen, tutkimuksen ja turvallisuusviranomaisten välille. Tämä on suomalaisen kokonaisturvallisuuden hiljaista vahvuutta.

Maanpuolustuskurssien arvoa muodostuu opetuksen lisäksi siitä, mitä syntyy kurssilaisten kautta. Maanpuolustuskurssit ovat yksi kokonaisturvallisuuden mallin keskeisistä verkottavista instituutioista. Verkostot ovat turvallisuuskykyä. Nykyisin kurssit eivät enää ole pelkästään johtavassa asemassa olevien siviili- ja sotilashenkilöiden kursseja, vaan niillä koulutetaan laajasti henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta ymmärtämään oma roolinsa varautumisessa häiriötilanteisiin. 

Valtakunnallisilla kursseilla on vuosikymmenten aikana ollut yli 10 000 osallistujaa ja alueellisilla noin 60 000.  Kyse ei ole marginaalisesta koulutuksesta.

Vår säkerhet främjas på ett riksomfattande, regionalt, lokalt och individuellt plan. Därför är försvarskurserna mer aktuella än någonsin: de hjälper olika sektorer att förstå sin egen plats i säkerhetsmiljön. Och den miljön förändras väldigt snabbt.

Arvoisat kuulijat

Mitkä ovat nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita turvallisuutemme kehittämisessä, ja miten maanpuolustuskurssien instituutio voi niihin omalta osaltaan vastata? 

Ensimmäinen vaatimus on jaettu käsitys maailman menosta. Tämä edellyttää yhteisen tilannekuvan ja -ymmärryksen rakentamista yli sektorirajojen.

Turvallisuusympäristömme ei muutu välttämättä suoraviivaisesti vaan kerroksittain ja samanaikaisesti. Perinteinen sotilaallinen uhka on viime aikoina korostunut, ja sen rinnalla kulkevat riippuvuudet, kyberhaavoittuvuudet, informaatiovaikuttaminen, taloudellinen turvallisuus, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja yhteiskuntien sisäinen polarisaatio. Teknologinen kilpailu ja valta asemoivat toimijoita uudella tavalla kamppailussa tiedosta ja kapasiteetista.

Lähi idän konflikti havainnollistaa turvallisuusympäristömme muutosta. Alueellisten häiriötilanteiden ja kriisien seurannaisvaikutukset voivat nopeasti levitä laajemmalle. Uhkien ennakoitavuus on haastavaa. Toimijoiden motiivit ja keskinäiset vuorovaikutussuhteet muuttuvat helposti, mikä haastaa perinteiset riskianalyysit ja vaatii kykyä päivittää ja ylläpitää tilannekuvaa vaihtoehtoisine skenaarioineen. 

Kansainvälisen yhteisön toiminnan ennakoitavuus on myös muutoksessa. Reaktiot tilannekehityksiin eivät aina ole yhdenmukaisia. Poliittiset ja sotilaalliset päätökset voivat olla osin odottamattomia, kumppanuuksien ja liittolaisuuksien rooleja muotoillaan uudelleen. Kansainvälisen oikeuden ja sääntöjen noudattamisen haasteet vaikuttavat etenkin pienten valtioiden asemaan. 

Lähi idän esimerkit korostavatkin kykyä reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Yllätys on aina läsnä, ja kriisien sekä häiriötilanteiden seuratessa toisiaan epävarmuus luo kitkaa yhteistyöhön ja päätöksentekoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Maanpuolustuskursseilla onkin hyvä mahdollisuus kuvata turvallisuuteemme vaikuttavia uusiakin ilmiöitä ja käydä keskustelua niiden vaikutuksista.

Toiseksi, nykymaailma vaatii kykyä navigoida myös sumussa, epävarmuuksien keskellä. Kursseilla on aina rakennettu ymmärrystä järjestelmästä; nyt niiden on korostetusti rakennettava myös kykyä toimia epäjatkuvuuksissa. Painopiste siirtyy tiedollisesta perehdyttämisestä kohti käytännön yhteistoimintakykyä. 

Kriisi ei välttämättä ala rajalta. Se voi käynnistyä datakeskuksesta, maksuliikenteestä, satamasta, alihankintaketjusta, somealustalta tai yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumisesta. Tällaisessa tilanteessa maanpuolustuskurssin käynyt hyötyy siitä, että hän osaa hahmottaa kokonaisuuden, tunnistaa oikeat yhteistyötahot ja ymmärtää, miten oman organisaation päätökset kytkeytyvät kansalliseen kestävyyteen.

Korona osoitti tämän käytännössä: pandemian alkuvaiheessa tilanne muuttui päivittäin, ja toimijoiden oli rakennettava yhteinen tilannekuva reaaliajassa. Ne, jotka pystyivät nopeasti yhdistämään tiedon terveydenhuollosta, logistiikasta, julkisen hallinnon päätöksistä ja viestinnästä, pystyivät myös tekemään nopeita, koordinoituja päätöksiä ja varmistamaan resurssien kohdentamisen oikein. 

Kolmanneksi, yhteiskuntamme ja yksilöiden sitko – hienosti sanottuna resilienssi - on paitsi kestävyyttä, myös sopeutumiskykyä.

Maanpuolustuskurssit johdattavat yhteiskunnan eri aloilla toimivat kurssilaiset kohtaamaan turvallisuuden sellaisena kuin se on: monimutkaisena, epämukavana, rajat ylittävänä ja usein ristiriitaisena. Hyvä kurssi ei vahvista yksinkertaisia vastauksia, vaan kasvattaa kykyä sietää epävarmuutta ja silti toimia.

1960-luvun Suomessa valtion ja viranomaisten rooli turvallisuuden järjestäjinä oli korostunut. Vuonna 2026 turvallisuus rakentuu paljon hajautuneemmassa kentässä. 

Ukrainan sota havainnollistaa, kuinka monimutkainen, epävarma ja moniulotteinen kriisi varsinkin pitkään jatkuessaan voi olla. Konflikti ei rajoitu vain taistelukenttiin, vaan ulottuu kyberavaruuteen, energia- ja logistiikkaketjuihin, informaatiotilaan ja talouden rakenteisiin. 

Ukrainan esimerkki vahvistaa sitä, että maanpuolustuskurssien arvo ei ole valmiiden vastausten ja ratkaisujen tarjoamisessa. Kurssit kehittävät kykyä tunnistaa riippuvuuksia ja pullonkauloja ja ymmärtää monitoimijaympäristön logiikkaa, rakentaen joustavuutta ja sopeutumiskykyä.

Neljänneksi, häiriö ja poikkeustilanteissa paine on kova. Keskeinen haaste ei ole enää tiedon puute, vaan tiedon ylitarjonta, ristiriitaisuus ja tiedonvälityksen nopeus. Maanpuolustuskurssien tehtävä on vahvistaa osallistujien kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta, arvioida muodostuvia riskeineen ja ymmärtää, että turvallisuuspäätöksillä on lähes aina taloudellisia, yhteiskunnallisia ja viestinnällisiä seurannaisvaikutuksia.

Parhaimmillaan kurssi ja aiheet pakottavat osallistujat kysymään: mikä Suomessa on todella kriittistä, mitä meidän on kyettävä puolustamaan kaikissa oloissa, ja mitä johtaminen vaatii ajassa, jossa kriisi voi kärjistyä päivissä tai jopa tunneissa.

Esimerkiksi Suomeen harhautuneiden droonien kohdalla saadut kokemukset ja opit on hyvä kohdata nöyrästi. Havaintoja on saatu erityisesti tiedonkulun ja viestinnän aloilta. Positiivista on ollut huomata, että järjestelmä korjaa itseään automaattisesti: tarvittavia täsmennyksiä ja järjestelyjä on tehty heti kun tarve on huomattu.

Viidenneksi, on hyvä välttää lankeamista sudenkuoppiin.

Täydellisyyden ansa voi johtua sisäisestä pyrkimyksestä virheettömyyteen, tai toisaalta ulkoiset tahot saattavat odottaa organisaatiolta täydellisyyttä. Paine voi johtaa siihen, että päätöksiä lykätään liian pitkään, toimintaa viivytetään ja reagointikyky heikkenee kriisitilanteessa. Täydellisyyden tavoittelu voi johtaa hitauteen, resurssien tehottomaan käyttöön ja epävarmuuden hallinnan puutteeseen. Täydellisyyden ansaa on pyrittävä välttämään jatkuva kehittämisen ja parantamisen kulttuurilla: Opitaan koko ajan, samalla kun tehdään.

Ulkoistuksen harha voi syntyä, kun yksilö tai organisaatio luottaa liikaa siihen, että joku muu kantaa vastuun kriittisistä päätöksistä tai toimenpiteistä. Olemme kaikki osakkeenomistajia puhuttaessa Suomen turvallisuudesta.  Tarvittaessa on laitettava ”kroppaa likoon” – jokainen toimii tarvittaessa oma-aloitteisesti, mutta koordinoidusti, varmistaen, että yhteinen kokonaiskuva säilyy eheänä ja resurssit kohdennetaan oikein.

Muita tilannearvioihimme ja päätöksentekoon vaikuttavia haasteita ovat esimerkiksi ankkuroituminen vanhaan ja stereotypioihin, ennakkokäsityksiämme tukevat ajatusmallit sekä yli-itsevarmuus.  

Kurssilaisten ja kurssin käyneiden osaaminen ja erilaiset katsomukset ravitsevat ilmapiiriä, jossa on tilaa kriittisellekin tarkastelulle. Altistuminen asiallisille kysymyksille ja haastamiselle tekee meille kaikille hyvää.

Arvoisa juhlayleisö

Suomessa turvallisuus perustuu poikkeuksellisen paljon siihen, että toimijat tuntevat toisensa, luottavat toistensa kykyyn toimia ja ymmärtävät yhteiset pelisäännöt. Tätä ei voi rakentaa vain asiakirjoilla; sitä rakennetaan kohtaamisissa, päivittäisellä yhteistyöllä eri tasoilla.

Försvarskurserna har i 65 år följt Finlands säkerhetshistoria, men i synnerhet har de bidragit till den på ett framträdande sätt. Kurserna har byggt upp en gemensam förståelse, gemensamma nätverk och ett gemensamt ansvar. Nu, när säkerhetsmiljön är snabbare, mer komplicerad och en del av ett större sammanhang, är kurserna viktigare än någonsin.

Maanpuolustuskurssien tulevaisuus on koulutuksen ohella osa Suomen kriisinkestävyyden, kokonaisturvallisuuden ja johtamiskyvyn tulevaisuutta. Maanpuolustuskursseilla on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi merkitys uhkien moninaistuessa ja koko yhteiskunnan ollessa uhkien kohteena. Kurssit ovat paikka, jossa Suomelle elintärkeät kysymykset konkretisoituvat: kuinka pidämme yhteiskunnan toimintakykyisenä, yhtenäisenä ja puolustuskykyisenä kaikissa oloissa. Paljon puhuttu kurssihenki onkin osa maanpuolustustahdon rakentamista.

Toivotan kaikille hyvää 65-vuotisjuhlapäivää!