Puolustusvoimain komentajan puhe maanpuolustusjärjestöjen valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa

Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan puhe maanpuolustusjärjestöjen valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Tampereella 23.11.2025.

Teema: “Samoilla raiteilla”

Arvoisat maanpuolustajat

Tämän viikonlopun teema, ”samoilla raiteilla” muistuttaa meitä siitä, että vaikka maanpuolustuksen laajassa kentässä meillä on erilaisia taustoja, järjestöjä ja toimintatapoja, kuljemme samaan suuntaan - kohti entistä turvallisempaa, vakaampaa ja yhtenäisempää Suomea.

Toimintaympäristömme ennustettavuus tuntuu nyt olevan entistäkin heikompaa, johtuen maailman monimutkaisuudesta ja tapahtumien nopeudesta. Huojunta ja kellotaajuus ovat täysin eri mittaluokkaa kuin auvoisempina aikoina. Tästä viime päivien tapahtumat ovat oiva esimerkki. Suomen puolustuksen nelikenttä - kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys, puolustusyhteistyö ja kokonaisturvallisuus sekä kokonaismaanpuolustus - vaatiikin jatkuvaa aktiivista otetta. Kansallinen puolustus on suomalaisille itseisarvo, johon ulkoinen turvallisuutemme rakentuu. Kokonaisturvallisuus ja kokonaismaanpuolustus ovat suomalaista know-howta parhaimmillaan. Turvallisuutemme seisoo raiteillaan.

Vanhan sanonnan mukaan maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi sotilaiden vastuulle. Se on kaikkien velvollisuus ja oikeus. Tässä työssä ei ole kyse vain aseista tai sotilaallisesta valmiudesta – kyse on kestävyydestä, yhteisistä arvoista ja luottamuksesta, joka kantaa yli vaikeiden aikojen.

Turvallisuusympäristömme on jännittynyt, mutta suhteellisen vakaa. Odottamattomat tapahtumat ovat lähialueillammekin kuitenkin uutta normaalia, edellyttäen operatiivisen valmiuden ohella henkistä ja moraalista varautumista. Kyky olla valmiina on tärkeää, tahto varautua on elintärkeää. Tässä korostuu maanpuolustusjärjestöjen rooli.

Kun seuraa keskustelua informaatioympäristössä, tuntuu että huoli ja murhe yhteiskunnassa ovat kovasti pinnassa. Noin joka viides suomalainen ei suhtaudu luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa tällä hetkellä ja joka kolmas tuntee stressiä asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä, kertoo esimerkiksi Kansalaispulssi-kysely. Evan tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pelkää, että Ukrainan sota laajenee lähitulevaisuudessa eurooppalaiseksi suursodaksi. 

Mitä lääkkeeksi näihin murheisiin? Voimme miettiä, mille asioille voimme tehdä jotain. Ajurina mitä minä voin tehdä, ja pointtina tehdä se yhdessä, vieden asioita eteenpäin. Merkityksellisyys ja osallisuus ovat vahvoja ja maadoittavia siteitä. 

Hyvä juhlayleisö

Lähestyn päivän teemaa ihmisen, yhteistyön ja kehityksen näkökulmista.

Kaiken perustana on ihminen.  

Teknologia ja järjestelmät kehittyvät nopeammin kuin koskaan, mutta murroskohdissa saatamme olla usein tilanteissa, joissa haasteiden edessä ensimmäisessä vaiheessa nopeimmin skaalautuvat oma ajattelu, yhteistyö ja kommunikointi. Turvallisuutemme kehittämisessä henkiselle tai fyysiselle laiskuudelle ei ole sijaa. 

Voimmeko varautua kaikkeen? Emme varmaankaan. Emme voi antaa periksi teknologian tai minkään muunkaan yksittäisen asian kiusaukselle: nopeasti, halvalla, ylivoimainen ratkaisu ei ole realismia. Teknologinen kehitys ei poista yksilön osallistumisen tarvetta – se tekee siitä entistä tärkeämpää. 

Raiteet eivät kanna, jos ne eivät lepää tukevalla pohjalla. Pohja on luottamus. Luottamus siihen, että jokainen tekee osansa – ja että ketään ei jätetä yksin. Emme pukeudu univormuihin näyttääksemme samalta, vaan koska jaamme yhteiset arvot ja päämäärän.  

Organisaation muutosten ja materiaalin tai teknologian rinnalla kivijalkana korostuvat myös resilienssi ja yhteys. Kaikilla maanpuolustusjärjestöillä on omat erityispiirteensä, jotka mahdollistavat sen, että jokainen voi löytää itselleen sopivimman yhteisön, jossa toimia vapaaehtoisena. Yhteistä kaikille on maanpuolustustahdon, osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. – Happinaamari ensin itselle ja ”kroppaa likoon”. Tekojen, ei sanojen kautta. Tässä liitot näyttävät erinomaista esimerkkiä: 1,2 miljoonaa laukausta toukokuun aikana, 92 000 marssittua kilometriä syyskuussa 2025.

Arvoisat kuulijat

Yhteistyö on voimamme. Maanpuolustusta ei tehdä yksin. Sitä tehdään samoilla raiteilla, rinnakkain, toinen toistamme tukien. Uskon, että kulunut viikonloppu on edelleen vahvistanut tätä sidettä.

Kun yhteiskunta joutuu koetukselle – oli kyseessä pandemia, luonnonkatastrofi tai geopoliittinen kriisi – silloin mitataan, miten hyvin kansakunta pysyy yhdessä. Ja silloin maanpuolustusjärjestöjen työ nousee arvoonsa, on sitten kyse koulutuksesta, varautumisesta, kriisinkestävyyden vahvistamisesta tai yhteishengen luomisesta. 

Osaamista, toimintakykyä ja maanpuolustajien keskinäisiä siteitä rakennetaan lukemattomissa tilaisuuksissa niin paikallisyhdistysten, piirien kuin liittojenkin yhteisin voimavaroin. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusalan järjestötoiminta tukevat Puolustusvoimia lisäämällä kansalaisten tietoisuutta maanpuolustuksesta, tarjoamalla toimijuuden ja osallisuuden kokemuksia sekä vahvistamalla maanpuolustukseen osallistuvien ihmisten keskinäisiä suhteita. 

Dialogi järjestöjen kanssa on jatkuvaa, ja sen kautta Puolustusvoimat kuulee reserviläis- ja maanpuolustuskentän ääntä. Maanpuolustusjärjestöt ja vapaaehtoiset näkyvät koko maassa, sielläkin, missä Puolustusvoimilla on vähemmän toimintaa.

Turvallisuus kuuluu kaikille, mistä osoituksena naiset ovat voineet suorittaa asepalveluksen jo 30 vuoden ajan. Naisten määrä vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on jatkuvasti kasvanut. Toiminta on aktiivista niin reserviläisjärjestöissä, kaikille avoimissa maanpuolustusjärjestöissä kuin MPK:n kursseillakin, missä jo viidesosan osallistujavahvuudesta koostuu naisista. 

Sotilaan näkökulmasta sanomme usein, että suomalaisen reserviläisen vahvuus on hyvään sotilaskoulutukseen yhdistetty siviilikoulutus, elämänkokemus ja vahva kytkentä yhteiskuntaan. Onkin tärkeää alleviivata, että sama pätee laajemminkin suomalaiseen maanpuolustajaan.

Hyvät ystävät

Kehitys ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Maanpuolustuksen viesti muuttuu ajassa: 20 vuotta sitten slogan oli: ei teknoarmeijaa. 15 vuotta sitten puhuttiin asevelvollisuuden ulkomuseosta. Tänään, puolustustamme pidetään esimerkkinä. Kiinnostuksen kohteita ovat kokonaisturvallisuus, reserviläisyys sekä Suomen teknologinen ja osaamisperusta. 

Me emme kuitenkaan saa vaipua liikaan itsetyytyväisyyteen. 

Raiteet eivät pysy kunnossa itsestään. Niitä on huollettava, korjattava ja tarvittaessa rakennettava uudelleen. Aika, jossa elämme, on osoittanut, miten tärkeää on myös pysyä suunnassa, eksymättä sivuraiteille. 

Kun maailma ympärillä tuntuu sumuiselta, korostuu jatkuvuus. Samat raiteet, joita pitkin veteraanit ja jälleenrakentajat ja edeltäjämme kulkivat, jatkuvat meidän aikanamme – ja jatkuvat eteenpäin tuleville sukupolville.

Me emme vain kulje vanhoja raiteita pitkin, vaan rakennamme myös uusia: uusia ihmissuhteita, uusia toimintatapoja, uusia koulutusmuotoja, uusia yhteistyön siltoja. Näin pysymme ajassa kiinni ja varmistamme, että maanpuolustuksen henki elää tulevaisuudessakin.

Tulevaisuutta rakennetaan samansuuntaisilla raiteilla. Pitkän aikavälin suunnittelua ja työtä on syytä kunnioittaa. Onhan se systemaattista perustyötä, jolla turvallisuutemme ja puolustuksemme on siinä tilanteessa kuin on tänään.

Tasaisella kehittämisellä on hyötynsä ja haittansa. Puolustuksen rakentamisessa rinnalle on noussut vaatimus nopeammasta kehittämisestä, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja kulttuurin Toimintaympäristömme ja tulevaisuuden uhkat edellyttävät meiltä ”pitää pärjätä -projekteja”: asioita pitää tehdä nopeammin, halvemmin, enemmän. On ratkaistava organisaatioon, toimintatapoihin, organisaatiokulttuuriin ja teknologiaan liittyviä kysymyksiä – kyse ei ole vain taloudellisista resursseista. 

Järjestöjen edunvalvontatyön kautta Puolustusvoimat saa ajantasaista tietoa siitä, mitkä asiat maanpuolustuksessa ovat reserviläisille ja myös laajemmin kansalaisille tärkeitä. Järjestöt siis osaltaan huolehtivat siitä, että maamme puolustajilla on paitsi tahto, myös tarvitsemansa taidot ja välineet.

Liittoutumisen ja kansainvälisen toiminnan luoma uusi dynamiikka ei muuta perusteita.  suomalaisen turvallisuus-, sotilas ja johtamiskulttuurin vahvuudet – selkeys, rehellisyys ja vastuunkanto ovat kovaa valuutta missä tahansa ympäristössä. Uskon että tämä pätee kaikkien maanpuolustajien toimintaan.

Arvoisat maanpuolustajat

Valmiiden vastausten aika on ohi. Emme varmuudella voi sanoa, mitä edessämme on. Sen tiedämme, että puolustus ja turvallisuus eivät ole koskaan valmiita. Valmiudesta ja varautumisesta ei pidetä lomaa. 

Mitä sitten kun tekoäly antaa järjettömän vastauksen, digitaaliset palvelut eivät toimi ja droonit eivät lennä? Kuka jatkaa? Teknisesti kysymys on kyvystä nostaa järjestelmät takaisin, mutta ratkaisevaa on sisäistää se periaate, että suuret ratkaisut tehdään yhä siellä, missä ihminen kohtaa epävarmuuden. Siihen kannattaa varautua yksilönä ja yhteistyöllä.

Suomen tarina on selviytymisen tarina. Se on tarina demokratiasta ja luottamuksesta. Mikä sitten on uuden ajan tarina? En tiedä valmista vastausta, mutta ainakin sen on oltava kertomus kehityksestä, yhteistyöstä, osallistumisesta ja yksilön omasta paikasta monimutkaistuvassa ja polarisoituvassakin maailmassa.

Kiitän teitä kaikkia siitä työstä, jota teette tämän maan hyväksi – näkyvästi ja hiljaisesti, arjessa ja juhlassa. Teidänkin ansiostanne Suomi kulkee edelleen vakaasti eteenpäin – luottavaisesti, turvallisesti ja yhdessä, samoilla raiteilla.

Kiitos.