Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan puhe kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Hämeenlinnassa 27.4.2025.
Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja sotasukupolven edustajat, herra tasavallan presidentti, hyvät kuulijat. Ärade veteraner från våra krig, ärade representanter för krigsgenerationen.
Minulla on kunnia tuoda tähän juhlaan Puolustusvoimien tervehdys.
Elämme maailmassa, jossa intressit ja tulivoima tuntuvat tulevan ennen arvoja. Pyörteisessä tapahtumien virrassa pyrimme navigoimaan parhaalla mahdollisella tavalla selkeimmille vesille. Tämänkaltaisessa tilanteessa kompassinamme ovat usein historia ja sen opetukset.
Itsenäisyytemme aamunkoiton sukupolvi on aikanaan omalla työllään ja uhrauksillaan sodan ja rauhan aikana hakannut peruskallioomme perintönsä. Perintöön liittyvät periksiantamattomuus, sitkeys, yhteinen ponnistelu ja luottamus tulevaisuuteen – yhdessä onnistumme. Ukrainan taistelu vapautensa puolesta osoittaa tänään karun konkreettisesti miten merkittävästä asiasta on kysymys.
Me kaikki arvostamme edeltävien sukupolvien työtä, mutta heijastuuko se syvälle arvoihimme ja tekemiseemme?
Puolustusvoimille veteraanisukupolven perinnön vaaliminen on kunniatehtävä, ja paras tapa kuljettaa eteenpäin arvokasta perintöä on huolehtia isänmaan turvallisuudesta parhaan kykymme mukaan. Vastuu tästä on aina itsellämme, kantajina sukupolvet vuorollaan.
Varje dag arbetar värnpliktiga, Försvarsmaktens personal och frivilliga försvarare för Finland. Vi gör det tillsammans, i samarbete med otaliga aktörer. I Finland har man förtroende för säkerhetsmyndigheterna. Vi vill infria vårt värdelöfte om att förtjäna detta förtroende varje dag.
Kun seuraan varusmiestemme ja reserviläistemme palautetta saamastaan koulutuksesta, kiinnitän erityistä huomiota arvioihin ryhmäkiinteydestä ja joukon näkemykseen omasta ammattitaidostaan. Osaaminen yhdistettynä luottoon omaan joukkoon on puolustuskykymme perustaa - taitoa ja tahtoa.
Arvoisa juhlaväki,
Siirtyminen veteraanityöstä perinnetyöhön on meille kallisarvoinen hetki. Hetki on ohikiitävä, mutta muistuttaa meitä vahvasti heistä, jolle "kallis ol' maa". Me emme omista historiaamme, se on meille lainassa esi-isiltämme, edelleen välitettäväksi tuleville polville, tulevaisuutemme tekijöille ja turvaajille. Kuljemme kohti aikaa, jolloin nuoret polvet eivät enää pääse kohtaamaan sotiemme sukupolvia. Kerromme tuota historiaa eteenpäin, muistaen miehiä ja naisia ennen meitä – heitä, joihin maailmalla viitataan kansana, jolle nuori itsenäisyys ja vapaus olivat pyhiä ja puolustamisen arvoisia.
Mannerheimia mukaellen, historiamme ei tunne sotiemme sukupolvien veroisia sotureita – naisia ja miehiä, tehtävissään rintamalla ja kotiseudulla, ase kädessä tai arjen työssä. Heidän perintönsä elää meissä, arvoissamme ja arvostuksissamme. Kun kysytään, miksi veteraanisukupolven perinnön vaaliminen on Puolustusvoimille tärkeää, niin vastaus on kirkas. Sen kaiken vuoksi, mitä meillä on ja mitä me olemme.
Jag önskar er alla en fin veterandag! Toivotan teille kaikille hyvää veteraanipäivää!
