Puolustusvoimain komentajan puhe 255. maanpuolustuskurssin avajaisissa

Hyvät 255. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Muistutamme itseämme usein likinäköisyyden vaaroista. Lähellä olevat asiat saatamme nähdä selvästi mutta näkymä sumenee katsoessamme kauemmas tulevaisuuteen. Siksi ”iso kuva” on sananmukaisesti aina enemmän tai vähemmän hämärä.

Vuosi 2026 ei näytä alkaneen siten, että katse voisi viipyä liian pitkään kummassakaan.

Euroopan uhkat, riskit ja haasteet eivät kaikki ole kaukaisessa horisontissa. Poliittisia, sotilaallisia, taloudellisia, informaatioon ja teknologiaan liittyviä vaikutuskeinoja käytetään yhä enemmän omien tavoitteiden saavuttamiseen ja intressien turvaamiseen. Turvallisuusympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Odottamattomista tapahtumista on tullut uusi normaali lähellä ja kaukana.

Muutoksessakaan ei kaikki vanha koskaan häviä. Kyky olla valmiina on erittäin tärkeää – tahto varautua on elintärkeää.

Meidän on varauduttava skenaarioihin, joissa meitä haastavat aika ja tapahtumien nopeus, geopolitiikan realiteetit sekä sotilaallisen voiman kehitysnäkymät turvallisuusympäristössämme. Kartta ei muutu. Itämeri, arktinen alue tai itäraja sekä niissä esiintyvät haasteet eivät ole meille uusia.

Sotilasstrategisella tasolla olennaista on olla tekemättä päätöksiä hätiköidysti, pintatilanteen perusteella. Käytössä on enemmän ja nopeammin informaatiota kuin koskaan, ja tulkinta on vaikeutunut samassa suhteessa. Haasteeksi saattaakin muodostua tarve liiankin nopeasti muodostaa yksinkertaisia selityksiä monimutkaisille tapahtumaketjuille.

Arvoisat kuulijat,

Puolustusvoimien tehtävänä on pyrkiä varmistamaan, että valmius ja varautuminen niihin liittyvine valintoineen kohtaavat turvallisuusympäristön vaatimukset. Pelote ja vahvuus eivät synny prosesseista ja suunnitelmista. Ne syntyvät uskottavasta kyvystä, osoitetusta valmiudesta ja tahdosta toimia myös epävarmuudessa. Suomalaisessa DNA:ssa on – ehkä historian oppina – rauhallisuutta ja tiettyä stoalaisuutta, jotka yhdistyvät käytännönläheiseen toimeenpanokykyyn. Tätä meiltä nyt kysytään myös yksilöinä.

Latinan kielen sana nexus tarkoittaa yhteyttä, liitosta, solmukohtaa tai keskipistettä, jossa asiat, yksilöt ja ideat kohtaavat. Olisiko niin, että turvallisuutemme ja puolustuksemme nexus muodostuu ihmisistä, yhteistyöstä ja kehittämisestä, suomeksi sanoen toimeen tarttumisesta. Siis asioista, joihin voimme itse vaikuttaa.

Puolustuksen kehittämisessä eteenpäin meneminen ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys.

För finländare behöver man inte motivera varför säkerheten är viktig. När det finns en politisk vilja att utveckla försvaret, en resursutsikt samt ett stabilt medborgerligt stöd, är det militärernas uppgift att omvandla de här möjliggörande faktorerna till militär prestationsförmåga.

Kaiken lähtökohtana on valmius. Nykyisen turvallisuusympäristön ristipaineissa tulevaisuuden Puolustusvoimia rakennetaankin vaiheittain, valmiudesta huolehtien. Emme juokse harkitsemattomasti trendien perässä. Kysymme aina ”miksi”, ja jatkokysymyksenä miten itse muokkaamme tulevaisuutta ja taistelukenttää, omista lähtökohdistamme.

Kysymys ei ole pelkästään siitä, miten sopeudumme, vaan myös miten saavutamme suhteellisen edun. Perustana on edelleen olosuhteidemme ja vahvuuksiemme hyödyntäminen realistisella asenteella. Me olemme edelleen se siili, jonka nieleminen on paitsi vaikeaa myös äärimmäisen epämukavaa.

Arvioimme koko ajan, miten uhkat kehittyvät maantieteellisesti, toimintaympäristöttäin ja teknologian näkökulmasta. Kun pintatilanne muuttuu nopeasti, puolustuksen tehtävänä on pitää peruslinja vakaana. Puolustuksen pitkän aikavälin suunnittelua ja työtä on syytä kunnioittaa. Se on systemaattista perustyötä, jolla turvallisuutemme ja puolustuksemme on siinä tilanteessa kuin on tänään. Se on myös tapa, jolla suomalaiset sitoutuvat turvallisuutemme sotilaallisen osan kehittämiseen.

Vaikka elämmekin epävarmuuden aikaa, puolustuskykymme kehittämiseen liittyviä päätöksiä ei voi hallitsemattomasti työntää eteenpäin, ne on tehtävä oikea-aikaisesti. Päätöksiä ei voi perustaa toivotun skenaarion varaan.

Tasaisella kehittämisellä on luonnollisesti hyötynsä ja haasteensa. Puolustuskyvyn rakentamisessa rinnalle on kuitenkin noussut myös vaatimus nopeammasta kehittämisestä, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja kulttuurin. Toimintaympäristömme riskit ja uhkat edellyttävät meiltä kykyä rytminmuutoksiin: asioita pitää tehdä nopeammin, enemmän ja halvemmalla. Kehittäminen onkin aina tasapainoilua – resurssit eivät ole rajattomia, mutta vaatimukset kasvavat.

Käynnissä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden lisäksi tiettyjen puolustuksen osa-alueiden rakentamista on syytä kiihdyttää. Tähän on valmisteltu ja käynnistetty ohjelma, jolla nopeutetusti pyritään esimerkiksi kehittämään johtamisjärjestelmiä tekoälyavusteisesti, jatkamaan maapuolustuksen uudistusta ja kiinnittämään huomiota pohjoisen Suomen puolustukseen. Etenemme myös mm. avaruuteen liittyvissä suorituskyvyissä, ja drooneihin sekä niiden torjuntaan liittyvät kyvyt kehittyvät suunnitelmallisesti.

Puolustusteollinen perusta ja sotatalous muodostavat pohjan poikkeusolojen kyvylle. Ketjun taistelijasta tehtaaseen ja edelleen toimitusketjuihin on oltava ehyt, rakentuen jaettuun ymmärrykseen ja luottamukseen sotilaiden, poliittisten päättäjien ja yritysmaailman kesken. Ei pelkästään kansallisesti vaan myös monikansallisesti, sillä strategiset riippuvuudet ja logistiikkaketjut ovat ratkaisevia tekijöitä sekä taloudelle että turvallisuudelle.  

Ukrainassa käytävä sota ja Lähi-idän kriisi ovat osoittaneet meille, kuinka tärkeää on tiivis yhteistyö teollisuuden ja yritysten kanssa ja kuinka nopea palautesyklin on kriisitilanteessa oltava. Yhteistyö ei ole vain tuotantoa, varustautumista ja huoltovarmuutta, vaan kykyä reagoida, sopeutua ja innovoida nopeasti. Puolustusvoimat pyrkii tässäkin parantamaan juoksuaan tiivistämällä innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä yritysten kanssa. Käynnistimme vuoden alussa koordinoidumman innovaatiotoiminnallisuuden, ja innovaatioyksikkö perustetaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen alaisuuteen. Toiminnasta informoidaan laajemmin helmikuussa järjestettävässä seminaarissa. Avainasemassa tässäkin on käytäntö, kahdensuuntainen tiedonkulku ja testaaminen. Innovaatio on totta vasta silloin, kun se on käytössä.

Arvoisat kuulijat,

Suomen turvallisuutta ja puolustusta ei tehdä yksin tai tyhjiössä. Kun yhteiskunta joutuu koetukselle – oli kyseessä pandemia, luonnonkatastrofi tai geopoliittinen häiriötilanne tai kriisi – silloin mitataan, miten hyvin kansakunta pysyy yhdessä.

I den finländska modellen för övergripande säkerhet är effektiviteten i myndighetssamarbetet en av hörnstenarna. Denna förmåga har också bekräftats i praktiken men grunden utgörs alltid av ett långsiktigt samarbete i form av planer och övningar.

Yhteistyö yritysten ja teollisuuden kanssa tuovat laajuutta, syvyyttä ja kestävyyttä puolustuksemme kehittämiseen. Järjestöjen ja yhdistysten aktiivinen toiminta on kiinteä osa turvallisuuttamme.

Yhteistyö ei voi pysähtyä rajoillemme. Sotilaallisesti liittoutuneen Suomen integraatiota ja yhteensovittamista on viety nopeassa tahdissa eteenpäin ”suunnitelman mukaisesti, aikataulussa ja oikeassa rytmissä”. Olemme saavuttaneet jäsenyyden alkuvaiheessa asettamamme tavoitteet. Näitä olivat mm. asemoituminen Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen, liittokunnan läsnäolo Suomessa, rauhan ajan toiminta sekä erityisesti tiivis harjoitustoiminta.

Puolustusyhteistyö keskeisten liittolaistemme ja kumppaniemme kanssa etenee. On oltava kuitenkin realisti ja tarkoin seurattava turvallisuusympäristömme kehitystä. Vaikka puolustushallintojen ja asevoimien välillä asiat sujuvat, maailman epävarmuus heittää varjoaan myös yhteistyön ja liittolaisuuden ylle. Nato muuttuu ja elää ajassa, kuten se on aina tehnyt. Vaikka sotilaallisella tasolla työ jatkuu normaalisti, käynnissä oleva keskustelu kertoo meille murroksesta, jota ei ehkä ole tässä hetkessä syytä normalisoida.

Sotilaan näkökulmasta nyt on korostetusti yhteisen ymmärryksen rakentamisen, yhteistyön ja tekemisen aika, ei suurten valintojen hetki. Suomen puolustuksen nelikenttä – kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys, puolustusyhteistyö ja kokonaisturvallisuus sekä kokonaismaanpuolustus – vaatii jatkuvaa aktiivista otetta. Kaiken perustana on edelleenkin kansallinen kykymme turvata Suomi ja suomalaiset. Kun tämä kyky on kunnossa, voi yhteistyöhön liittyvät haasteetkin kohdata luottavaisemmin mielin.

Arvoisat kuulijat,

Vanhan sanonnan mukaan maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi vain sotilaiden vastuulle. Se on kaikkien velvollisuus ja oikeus. Tässä työssä ei ole kyse vain aseista tai sotilaallisesta valmiudesta. Suomalainen kokonaisturvallisuuden mallissa toimijoita olemme kaikki me, ei epämääräinen ”joku” tai ”ne”. Voimme kukin osaltamme miettiä, mille asioille voimme tehdä jotain yksilöinä ja yhdessä. Merkityksellisyys ja osallisuus ovat vahvoja ja maadoittavia siteitä. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta sekä reservimme aktiivisuus ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. 

Parhaillakaan välineillä ei tehdä mitään, jos niitä ei osata käyttää tai ylläpitää. Puolustusvoimissa henkilökunnan uudistuvan koulutuksen sekä asevelvollisuuden ja reservin kehittämisen kautta voimme varmistaa, että turvallisuuttamme on takaamassa tarvittava ja osaava henkilöstö myös kriisitilanteissa. Viimeaikaisten kriisien kokemuksia viedään hallitusti osaksi koulutusta. Käytännön tekeminen kuten harjoitukset ja toiminta ovat esimerkkejä siitä, miten kansainvälinen yhteistyö, yhteiset harjoitukset sekä osallistuminen liittokunnan rauhan ajan tehtäviin vievät osaamistamme eteenpäin.

Händelserna i vår verksamhetsmiljö och den teknologiska utvecklingen framskrider snabbare och påverkar med större kraft än vad någon strategisk planeringsprocess förmår besvara.

Emme voi antaa periksi teknologian tai minkään muunkaan yksittäisen asian kiusaukselle: nopeasti ja halvalla saatava ylivoimainen ratkaisu ei ole realismia. Teknologinen kehitys ei poista inhimillisen ymmärryksen ja harkinnan tarvetta – se tekee siitä entistä tärkeämpää. Suuret ratkaisut tehdään yhä siellä, missä ihminen kohtaa epävarmuuden, ja murroskohdissa korostuukin kyky tehdä tarvittaessa päätöksiä vaillinaisinkin perustein. Siihen meidän kannattaa varautua yksilönä ja yhteistyöllä.

Hyvät kuulijat,

Teille tarjoutuu seuraavan neljän viikon aikana mahdollisuus sukeltaa syvälle suomalaisen yhteiskunnan valmiuden ja varautumisen ytimeen.

Sotilasstrategisen suunnittelun yksi periaatteista on löytää voimanlähde, jolla tarkoitetaan toimintakyvyn, voiman ja tasapainon lähdettä - jotain, josta kaikki riippuu. Voimanlähde voi olla fyysinen tai abstraktimpi, esimerkiksi poliittinen johto tai talous. Tässäpä teille oiva kotitehtävä alkavalle kurssille – pohtia mitkä ovat voimanlähteemme poliittisella ja sotilaallisella tasolla, ja mitkä ne ovat turvallisuusympäristömme muilla toimijoilla.

Jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa, tulee alkava kurssi jälleen kerran olemaan maanpuolustuskurssien historian paras. Toivottavasti kurssinne jälkeen voitte todeta tuoneenne keskusteluihin oma osaamisenne ja kriittisetkin näkökulmanne turvallisuutemme kehityksestä, yhteistyöstä sekä yksilön paikasta ja roolista monimutkaistuvassa ja muuttuvassa maailmassa.

Toivotan teille erinomaisen hyvää alkavaa maanpuolustuskurssia!