Hyppää sisältöön

Puolustusvoimain komentajan puhe 239. maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusvoimat
Julkaisuajankohta 7.3.2022 8.47
Tiedote

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Toivotan alkavan maanpuolustuskurssin osanottajat tervetulleiksi perehtymään Suomen kokonaisturvallisuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyihin sekä ajankohtaisiin vakaviin turvallisuuskysymyksiin.

Kurssinne ajoittuu poikkeukselliseen ajankohtaan. Euroopassa käydään sotaa ja omakin turvallisuusympäristömme on muuttunut ja muuttuu edelleen.  Kansalaisten huoli sodan laajenemisesta on kasvanut, mahdollisesta NATO-jäsenyydestä keskustellaan ja omaakin puolustustamme kohtaan kohdistuu paljon mielenkiintoa. 

Sota Ukrainassa on valtava tragedia ja kaikkia seurauksia emme vielä tiedä. Sen minkä tiedämme, on se, että olemme varautuneet ja harjoitelleet maamme puolustusta yhteiskuntana ja sotilaallisesti jo vuosikymmenien ajan, josta tämäkin koulutustilaisuuksien ketju on hyvänä esimerkkinä. 

Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, josta muodostuisi meillä välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjä on siirtänyt merkittävän määrän lähialueen joukoista Ukrainan suunnalle. 

Ukrainan sodan heijastevaikutukset näkyvät kuitenkin meidän lähialueella. Kaikki alueen maat ovat säädelleet sotilaallista valmiuttaan ja Nato on vahvistamassa läsnäoloaan Baltian maissa.  

Ydinasemaailmassa suurvallat välttävät suoraa keskinäistä aseellista yhteenottoa, koska seuraukset voivat olla hallitsemattomia. Siksi Lännen – lähinnä Naton ja Yhdysvaltojen - sotilaalliset toimet on mitoitettu eskalaatiota välttäviksi. Samalla on kuitenkin todettava, että eskalaation ja de-eskalaation hallinta on nykyisessä maailmassa paljon monimutkaisempaa kuin kylmän sodan aikana. 

Seuraamme tilannetta tehostetusti ja olemme jo pidempään säädelleet valmiuttamme tarpeen mukaan. Toimimme määrätietoisesti jatkossakin tilannekehityksen edellyttämällä tavalla. Valmiutemme on hyvä.

Kuten olette viikonlopun aikana huomanneet, Suomen turvallisuuteen liittyvät korkean tason keskustelut ovat käynnissä, tasavallan presidentti tapasi Yhdysvaltain presidentin, valtiojohto Ruotsin johtoa ja puolustusministerimme on parhaillaan Yhdysvalloissa eikä siksi voi olla läsnä tässä tilaisuudessa.

Hyvät kuulijat,

Ukrainan sota on muistutus siitä, että sotilaallinen potentiaali voi muuttua nopeasti uhaksi, kun poliittinen tahto muuttuu. Venäjä on osoittanut kykynsä nopeisiin strategisiin päätöksiin sekä valmiutensa käyttää sotilaallista voimaa ja laaja-alaisia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. 

Samalla kun seuraamme sodan kulkua lähes reaaliaikaisella rytmillä, olemme todistaneet massiivista muutosta. Lännen nopeat ja kovat pakotepäätökset, päätökset Ukrainan aseellisesta tukemisesta, Euroopan yhtenäisyyden tiivistyminen, Saksan turvallisuuspolitikan käännös, laaja kansalaiskeskustelu Suomessa Nato-jäsenyydestä. 

On selvää, että sodaksi kärjistynyt kriisi muuttaa strategista asetelmaa. Tällä tulee olemaan laajoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia.  Kaikki varmasti tiedostavat, että tällaiseen murrosvaiheeseen liittyy aina myös riskejä. Kokonaisvaltaisen tilanneymmärryksen muodostaminen on nyt korostetun tärkeää. 

Tässä tilanteessa on tärkeää tunnistaa ne toimenpiteet, jotka kannattaa joka tapauksessa käynnistää Suomen turvallisuuden edistämiseksi riippumatta siitä mihin Suomi Nato-pohdinnoissaan päätyy. Puolustusvoimat tukee valtiojohtoa sotilaallisella asiantuntemuksella heidän arvioidessa jo tapahtuneiden ja mahdollisten tulevien muutosten vaikutusta Suomen turvallisuuteen.

Tarkastellessani tilannetta sotilaan silmin, haluan nostaa esille kolme tärkeää teemaa. 

Ensinnäkin kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen. Puolustusvoimat ryhtyi jo ennen sotatoimien alkamista arvioimaan muuttuvan asetelman vaikutuksia Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen. Suomen puolustuksen kannalta turvallisuusnäkymässä korostuvat kyky ennaltaehkäistä ja torjua sotilaallista painostusta ja voimankäyttöä. Olemme laatineet perustoiminta-ajatuksen Suomen puolustuskyvyn parantamiseksi niin lyhyelle kuin keskipitkälle aikavälille. Siihen kuuluu jo käytössä olevan materiaalin käyttövarmuuden parantaminen, materiaalin uushankinnat, mukaanlukien ampumatarvikkeet, kertausharjoitusten lisääminen ja puolustusselonteossa tunnistettu lisähenkilöstön tarve. Teemme näistä lähtökohdista tälle vuodelle lisätalousarvioesityksen ja esityksen jatkovuosien määrärahakehysten nostamisesta. 

Toiseksi meidän on edelleen vahvistettava hallinnonalojen yhteistyötä. Hallinnonalojen yhteistyö on turvallisuusajattelumme perusta. 

Kolmanneksi muuttuneessa tilanteessa on järkevää tiivistää entisestään puolustusyhteistyötä. Tiedonvaihtoa on jo tiivistetty. Kuten viime päivinä olemme kuulleet, muutakin tullaan tekemään. On hyvä palauttaa mieleen, että viime vuosina laaditut kahden ja monenvälisten yhteistyöasiakirjojen myötä on jo paljon tehty. Tältä pohjalta on myös perusteet tunnistaa sellaisia lisätoimenpiteitä eri kumppanien, kuten Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Norjan kanssa - bilateraalisesti ja monenkeskeisesti, joilla lisätään niin Suomen kuin Pohjalan turvallisuutta.

Ja lopuksi kansalaistemme ja reserviläisten sekä palveluksessa olevan varusmiesikäluokan suhtautuminen tilanteeseen. Maailman menoon suhtaudutaan vakavasti ja harkitsevasti. Tämä näkyy minulle reserviläisten ja varusmiesten keskittymisenä tehtäviinsä sekä esimerkiksi reserviläisten lukuisina yhteydenottoina: ”Mitä minä voisin maan hyväksi tehdä?” Tästä maanpuolustustahdossa on kysymys. 

Puolustuskyvyn parantamiseen liittyvässä keskustelussa on noussut ajatuksia Suomen irtautumisesta Ottawan jalkaväkimiinoista kieltävästä sopimuksesta. Tähän totean, että Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta. Suluttamisella tarkoitetaan miinoitteista ja esteistä koostuvaa kokonaisuutta. Valmiusvarastoissamme on useita satoja tuhansia panssarimiinoja ja merkittävä määrä niin viuhka- kuin kylkipanoksia. Jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä menetettyä suorituskykyä on korvattu varsin monipuolisesti.  Myös panssarimiinojen suorituskykyä on parannettu ja niiden raivaaminen on vastustajalle entistä vaikeampaa. Jalkaväkimiinojen korvaaminen rahoitettiin puolustusbudjetin ulkopuolelta osoitetulla 200 miljoonan euron lisärahoituksella. Tämän lisäksi uudistukseen käytettiin puolustusbudjetin sisältä 100 miljoonaa euroa. Myös raskailla raketinheittimillä on ampumatarvikkeita, joita voidaan käyttää niin sanottuun kaukomiinoittamiseen.  Suluttamisen toimintatavat ja meidän operointikonseptit ovat siis muuttuneet, joten jalkaväkimiinat eivät ole meille ajankohtainen asia.  

Arvoisat läsnäolijat

Vahva kansallinen puolustuskyky on muuttuvassa asetelmassa siis entistäkin tärkeämpää. Ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta.  Myös yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa ennaltaehkäisykykyä. 

Olemme kehittäneet puolustusta pitkäjänteisesti ja viisaasti omista lähtökohdistamme Suomen tarpeisiin, mistä voimme nyt olla tyytyväisiä. Emme muun muassa luopuneet asevelvollisuudesta monen muun maan tavoin. 

Kuten reaalimaailma parasta aikaa osoittaa, sotilaalliseen voimankäytön lisäksi käytössä on monipuolinen keinovalikoima. Informaatiovaikuttaminen ja kyberhyökkäykset ovat osa operaatioita, ja vaikutusten kohteeksi joutuvat niin yksilöt, yritykset, media, valtiot kuin kansainväliset organisaatiotkin. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät toisiinsa ja niitä on mahdotonta erottaa toisistaan. 

Tällaisessa kompleksisessa ympäristössä tarvitaan laajaa vastinetta erilaisten turvallisuusriskien hallintaan ja torjuntaan. Tämä on yhä korostuneemmin koko yhteiskunnan asia. Suomen kokonaisturvallisuusmallin perusajatuksena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimin. Varaudumme yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa.  

Puolustusvoimien vuosittaiset paikallispuolustusharjoitukset ovat erinomainen alusta harjoitella eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa alueellisella tasolla. Mutta myös eri hallinnonalojen ja myös yksityisen sektorin omilla valmiudellisilla harjoituksilla on suuri merkitys turvallisuusriskien hallinnassa ja torjunnassa.

Ärade åhörare

Att identifiera bredspektrig påverkan är en utmanande helhet. Skapandet av en lägesbild utgående från bredspektrig påverkan kräver samarbete mellan olika aktörer. Olika myndigheter, men även andra centrala aktörer i vårt samhälle såsom näringslivet och massmedierna, bara för att nämna några aktörer, borde därför även kunna identifiera skadlig påverkan som riktas mot dem själva. 

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,

Sitä, miten turvallisuustilanne Euroopassa kehittyy, on vaikea ennakoida. Muutos on kuitenkin varma asia. Te edustatte kaikkia kokonaisturvallisuuden tekijöitä: viranomaisia, järjestöjä, elinkeinoelämää, poliittisia toimijoita, mediaa, tiedettä ja taidetta. On hyvin arvokasta, että voitte kiireistänne huolimatta osallistua kurssille. Teidän kaikkien panosta tarvitaan yhteiskuntamme turvallisuuden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. 

Toivon, että pohditti kurssilla, kuinka te omin toimin, mutta ennen kaikkea yhdessä voitte rakentaa ja ylläpitää turvallista Suomea. Tällä kertaa harjoitusskenaariota ei nyt tarvita. Älkää myöskään unohtako viimeisen kahden vuoden aikana saatuja kokemuksia ja oppia varautumisesta, huoltovarmuudesta ja kriisijohtamisesta globaalin pandemian tilanteessa, kun pohditte missä meillä on parannettavaa.  Uskon, että te kykenette tuottamaan lisäarvoa sille työlle, jota me kaikki teemme suomalaisten turvallisuuden eteen.

Olkaa aktiivisia, tuokaa oma osaamisenne ja näkökantanne esiin keskusteluissa ja ryhmätöissä ja ottakaa opiksi toisten kurssilaisten huomioista.  

Kiitän asiantuntijoita, jotka ovat sitoutuneet luennoimaan ja opettamaan maanpuolustuskurssilla. Tiedän, että nykytilanteessa teillä on poikkeuksellisen paljon työtehtäviä, mutta tärkeämpää ei yhteiset ponnistelumme Suomen hyväksi juuri nyt voisi olla.

Jag önskar er en lärorik riksförsvarskurs.
Toivotan teille opettavaista maanpuolustuskurssia.