Minkälainen on hyvä ampuja - Logistiikkalaitoksen mitalistit kertovat
Puolustusvoimien logistiikkalaitos menestyi erinomaisesti ammunnan sotilas-SM-kilpailuissa. Mitaleja laitokselle tuli yhteensä neljä. Mitalistit kokevat ampumisen tärkeänä osana sotilaan taitoja, mutta sillä on kaikille myös henkilökohtaisempi merkitys.
Rynnäkkökivääriammunnan toiminnallisessa lajissa rautatähtäimillä naisten sarjan sekä 18 laukauksen rynnäkkökivääriammunnan voitti vänrikki Elli Riipinen, joka työskentelee järjestelmäharjoittelijana Logistiikkakoululla. M45-sarjan toiminnallisen ammunnan rautatähtäimillä voitti Logistiikkakoululla kurssinjohtajana toimiva vääpeli Juho Mattila, ja samassa ikäsarjassa optisella tähtäimellä mestaruuden vei kapteeni Sami Räisänen, joka palvelee osastoupseerina.
Ammunnan sotilas-SM-kilpailut käydään vuosittain ja niissä mitataan sotilaiden kokonaisvaltaista suorituskykyä. Kilpailijoiden mukaan laji kehittää taitoja, joita tarvitaan niin taistelutilanteessa kuin arkielämässäkin: keskittymistä, tarkkuutta, fyysistä kuntoa ja ennen kaikkea kykyä hallita itseään paineen alla. Varma, aseensa tunteva sotilas on turvallinen ja toimintakykyinen palvelustoveri.
”Ampumataito on sotilaan henkivakuutus", kuuluu lyhyt ja ytimekäs sanonta mitalistien suusta.
Vääpeli Mattila korostaa ampumataitoon vaikuttavia piirteitä. Taidon ylläpitäminen vaatii harrastuneisuutta myös palveluksen ulkopuolella.
”Hyvä ampuja on fyysisesti hyvässä kunnossa, tarkkanäköinen ja huolellinen. Ennen kaikkea taitavan ampujan on tunnettava aseensa, millä ampuu.”
”Kantamista, ryömimistä, fyysisyyttä”, Mattila kuvailee toiminnallisen sarjan vaiheita. Kilpailussa käytävä toiminnallisen ampumisen sarja testaa sotilaalta muutakin kuin vain osumatarkkuutta. Suoritus muistuttaa monella tapaa taistelutilannetta, jossa ollaan fyysisesti ja henkisesti koetuksella erilaisten rastien ja aikapaineen alla. Tässä sarjassa siis korostuu kokonaisuuksien hallinta.
Ampumataito on sotilaan henkivakuutus
Kapteeni Räisänen muistuttaa, että ampumataito on keskeinen osa sotilaan ammattitaitoa niin varusmiehille, reserviläisille kuin aktiivihenkilökunnallekin. Taitoa harjoitetaan vuosittain ja sitä pystyy ja kannattaa kehittämää myös omalla aktiivisuudellaan:
”Olen ampunut kaikenlaisilla aseilla lapsesta asti ja päälajini on Sovellettu reserviläisammunta eli SRA. Varusmiehet ampuvat koulutushaarasta riippuen useita satoja laukauksia vuodessa, ja järjestelmä antaa hyvät valmiudet kehittää osaamista myös omatoimisesti.”
Stressinhallinta ja keskittymiskyky ratkaisevat ampumatilanteessa. Myös aseenkäsittelyn on oltava rutiininomaista, sen hallitseminen antaa tilaa suoritettavalle tehtävälle. Hyvä ampuja myös tuntee oman osaamisensa ja on varma siitä, mikä lisää luottamusta myös palvelustovereiden kesken.
Rento harrastus ja henkinen lataus
Ampujille heidän lajillaan on merkitystä myös arjen vastapainona. Ampumisen taitoa kilpailijat kehittävät vapaa-ajallaan, mutta se merkitsee heille myös rentoutumista sekä vapaa-ajan viettoa.
”Rauhallisemmissa oloissa ampumaradalle pääseminen tuo mukavan vastapainon arkeen. Ampuminen on aina haastava laji, jossa voi kehittää itseään paremmaksi. Lisäksi radalla näkee usein tuttuja, mikä tekee harrastuksesta sosiaalisen.” Kapteeni Räisänen korostaa.
Esimerkiksi metsästys on harrastus, joka kehittää ja tukee ampumataitoa. Vänrikki Riipisellä aseenkäsittely on varmalla pohjalla ja erityisen tuoreena mielessä kesän sekä alkaneen syksyn metsästyskauden jälkeen.
Vänrikki Riipinen arvostaa ampumaharrastuksen ja kilpailun lomassa hauskanpitoa ja uusia tuttavuuksia. Kilpailuasetelma voi jäädä hieman taka-alalle, kun seura on kohdillaan ja muistetaan pitää hauskaa.
