Palveluksen keskeytymisprosenteissa ei ole havaittavissa merkittäviä vaihteluita. Yleisin syy palveluksen keskeytymiselle on edelleen määrääminen E-palveluskelpoisuusluokkaan. Keskeytyksissä korostuvat erityisesti mielenterveyteen ja sopeutumiseen liittyvät haasteet.
Vuoden 2025 tammikuun saapumiserässä (1/25) palvelus keskeytettiin koulutusjaksojen jälkeen 16,1 prosentilta, mikä vastaa tarkalleen edellisvuoden poistumaa. Merkittävin keskeyttämisen syy oli E-luokitus. Tammikuun saapumiserässä palvelus keskeytettiin E-luokituksella 9,8 prosentilta, joka on hieman korkeampi (0,6 prosenttiyksikköä) kuin edellisellä tammikuun saapumiserällä.
Heinäkuun saapumiserien kokonaispoistuma on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pienentynyt. Edellisen heinäkuun saapumiserän kokonaispoistuma oli 14,9 prosenttia, joka oli pienin poistumaprosentti vuoden 2017 jälkeen. Tämän vuoden heinäkuun saapumiserässä (2/25) merkittävin keskeyttämisen syy oli E-luokitus, joka määrättiin alokasjakson päättymiseen mennessä 4,8 prosentille. Siviilipalvelukseen lähtemisen seurauksena palvelus keskeytettiin 2,3 prosentilla ja C-luokituksen seurauksena 1,6 prosentilla.
Mielenterveyden ja sopeutumisen haasteet näkyvät keskeytyksissä
E-luokkaan määrätyllä henkilöllä on todettu jokin sellainen sairaus, vamma, vika tai rakenteellinen heikkous, jonka vuoksi hänet todetaan kykenemättömäksi palvelukseen 1–3 vuoden ajaksi. Viime vuosina E-luokitusten määrä on ollut kasvussa. Pääesikunnan koulutusosaston majuri Jyrki Kalliola kertoo, että taustalla on yhä enemmän mielenterveyteen, jaksamiseen, sopeutumiseen ja päihteisiin liittyviä tekijöitä:
– Nuorten mielenterveysoireilun lisääntyminen näkyy myös varusmiespalveluksessa. Myös esimerkiksi uuteen päivärytmiin ja ryhmässä toimimiseen sopeutuminen aiheuttaa haasteita.
Majuri Kalliolan mukaan Puolustusvoimat seuraa keskeytyksiä ja tekee havaintojen pohjalta toimenpiteitä:
– Seuraamme tiiviisti palveluksen keskeytyksiä ja niihin johtaneita syitä. Keskeytysten seuraaminen auttaa havaitsemaan kehityssuuntia sekä kehittämään palvelusolosuhteita. Suurin osa keskeytyksistä tapahtuu kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana, ja pyrimme helpottamaan palvelustaan aloittavien sopeutumista uuteen toimintaympäristöön erilaisin toimenpitein, kuten kiinnittämällä huomiota varusmiesten asialliseen kohteluun ja varusmiesjohtajien esimiestaitoihin. Käytännön esimerkkinä toimii Ilmasotakoulussa ja Kainuun prikaatissa pilotoitu tukitaistelijatoiminta ja siihen liittyvä tukihenkilökoulutus. Tukitaistelijatoimintaan koulutuksen saaneiden varusmiesten antama vertaistuki on matalan kynnyksen tuen muoto ammattilaisten avun lisäksi, jota toteuttavat sosiaalikuraattorit, sotilaspapit ja terveydenhuoltohenkilöstö.
Kyse ei kuitenkaan ole vain Puolustusvoimien asiasta.
– Teemme ja pohdimme jatkuvasti toimenpiteitä varusmiesten hyvinvoinnin tukemiseksi ja kehittämiseksi. Keskeytyksissä näkyvät kuitenkin laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten väestön toimintakyvyn polarisoituminen, arvomaailman monimuotoistuminen ja yksilökeskeisyys, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä koko yhteiskunnan tasolla, majuri Kalliola lisää.
