Yksilölliset kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat merkittävästi sotilaslentäjien viestintää.
Asia ilmenee ensi viikolla Oulun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvittiin sotilaslentäjien radiopuheviestinnän ongelmia, psyykkisen kuormituksen vaikutusta radiopuheviestintään sekä uusien kommunikaatiokuulosuojaimien toimivuutta. Tutkimus toteutettiin lentosimulaattorissa sekä kahdella kyselytutkimuksella.
Sotilaslentäjien työskentelyolosuhteet ovat fyysisesti, psyykkisesti ja kognitiivisesti haastavat. Suurimmat haasteet liittyvät informaatiotulvaan ja sen käsittelyyn. Turvallisuuden kannalta kriittistä informaatiota välitetään radioteitse, joten radioviestinnän onnistuminen on olennainen lentoturvallisuus- ja tehokkuustekijä.
Tutkimuksessa todettiin, että psyykkisesti kuormittavissa lentovaiheissa radioviestintä muuttuu. Merkittävimmiksi radiopuheviestinnän ongelmiksi osoittautuivat puhujien suuri määrä, päällekkäinen puhe, kuittausten puuttuminen sekä taustamelu erityisesti helikopteritehtävissä.
Yksilöllisesti valettujen kommunikaatiokuulosuojaimien todettiin parantavan puheen ymmärrettävyyttä. Kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat signaali-kohinasuhdetta, joka puolestaan parantaa viestinnän onnistumista. Lentäjät olivat motivoituneita käyttämään uusia kuulonsuojausjärjestelmiä, ja pitivät niitä parempina kuin aikaisempia kuulosuojaimia. Radiopuheviestinnän onnistumiseen ja kuulonsuojaukseen vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä (human factors) todettiin esiintyvän kaikilla organisaation tasoilla.
Tulevaisuudessa kommunikaatiokuulosuojainten teknisiä ratkaisuja ja istuvuutta tulee edelleen kehittää. Lisäksi radiopuheviestintään sekä kuulonsuojauksen merkitykseen liittyvää koulutusta kannattaa lisätä.
Järjestelmien ja toimintaympäristön kehittyessä edelleen, inhimillisten tekijöiden ja lentäjän suorituskyvyn tutkimus on tärkeää jatkossakin.
Taija Lahtisen väitöskirja "Radio Speech Communication and Workload in Military Aviation - a human factors perspective" (Sotilasilmailun radiopuheviestintä ja kuormitus. Inhimillisten tekijöiden näkökulma) tarkastetaan Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 9.12.2016.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1428-3
