Koulutus 2020 uudistaa merivoimien koulutusrakennetta
Joustavuutta ja tehokkuutta merivoimien varusmieskoulutukseen

Koulutus 2020 -ohjelman päämääränä on vaikuttavuus ja tehokkuus, joka mahdollistetaan kohdistamalla resursseja uudelleen, priorisoimalla tuotantoa ja uudistamalla koulutussisältöjä sekä rakenteita. Uusia toimintamalleja kokeillaan, korjataan, kehitetään, hylätään tai otetaan ripeästi käyttöön.

- Rannikkoprikaati toteutti vuoden 2018 aikana useita Koulutus 2020 -ohjelmaan liittyneitä kokeiluja merivoimissa. Nyt ohjelman laajentuessa koskemaan useampia joukko-osastoja, kokeillaan merivoimien joukko-osastoissa aiemmasta poikkeavia kurssijaksotteluja ja mm. lyhyempää alokaskautta, joka on rakenteeltaan modulaarinen ja jonka osana hyödynnetään aiempaa enemmän opetuksen tukimateriaalia, kuten mikrovideoita. Merivoimista vuonna 2019 kokeiluihin osallistuvat kaikki hallintoyksiköt, Merivoimien esikunnan koulutuspäällikkö, komentaja Antti Rainio kertoo.

Rannikkoprikaati kokeilee täysmääräisesti uuden koulutuskausijaksottelun sekä koulutuksen tuotteistamisen.

Rannikkolaivastossa varusmieskoulutus suunnitellaan uuden koulutuskausijaksottelun mukaiseksi. Sen keskeisin muutos on kahdella viikolla lyhentynyt alokaskausi. Koulutuskausijaksottelun lisäksi Uudenmaan prikaatissa kokeillaan aliupseerikoulutuksen aloittamista heti alokasjakson jälkeen. Reserviupseerikoulutuksen uudistunut rakenne puolestaan pakottaa Merisotakoulun tarkentamaan oman koulutuksensa sisältöä ja toteutusta.

Koulutusrakenteen kehittämistä toteutetaan vaiheittain. Miehistön varusmiespalvelusaika jaetaan jatkossakin kolmeen koulutuskauteen: peruskoulutuskausi, erikoiskoulutuskausi ja joukkokoulutuskausi.

Peruskoulutuskausi jaetaan alokas- ja koulutushaarakauteen, joiden sisältö jaetaan kursseihin. Kyseiset kurssit jakautuvat osajaksoihin ja opetustapahtumiin. Erikoiskoulutuskausi sisältää roolikurssikauden ja siihen kuuluvat kurssit, kurssien osajaksot ja opetustapahtumat. Joukkokoulutuskausi toteutetaan nykyisen rakenteen mukaisena.

Koulutusjärjestelmä ei ole rikki

Asevelvollisten koulutusjärjestelmä on toimiva. Koulutusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen myös jatkossa edellyttää kuitenkin asevelvollisten koulutuksen kehittämistä nykyisten ja tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti.

- Muuttuneet tarpeet ja muutokset sotilaiden osaamis- ja toimintakykyvaatimuksissa, varustuksessa, toimintatavoissa ja -ympäristöissä edellyttävät olemassa olevan asevelvollisten koulutusjärjestelmän kehittämistä. Keskeisen tarpeen muutokselle luo toimintaympäristön muutoksen asettama vaatimus toimintavalmiudelle, komentaja Rainio taustoittaa.

Koulutusta on kehitettävä joukkokohtaisen suorituskykytarpeen perusteella. Koulutuksessa pitää muistaa sotilaan henkilökohtaisen osaamisen ja toimintakyvyn sekä pienryhmien tiimityöskentelyn ratkaiseva merkitys rakennettavalle suorituskyvylle. Koulutusta on lähestyttävä oppimisen ehdoilla, kustannustehokkaasti ja valmiusnäkökohdat ymmärtäen.

Koulutus 2020 -ohjelman päämääränä onkin tuottaa laadukasta osaamista, onnistuneita koulutusvalintoja, tehokasta koulutusta, teknologian hyödyntämistä, monipuolista toimintakykyä, koulutusrakenteiden optimointia ja operatiivista harjoitustoimintaa.

- Koulutuksella tulee pyrkiä riittävään suorituskykyyn poikkeusolojen tehtävissä ja vahvaan luottamukseen omaan osaamiseen ja ylpeyteen omasta ja joukon tehtävästä. Tämä edellyttää muun muassa kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa työskentelyä sekä verkko-opiskelun, virtuaaliympäristöjen ja oppimissimulaattoreiden tarjoamien mahdollisuuksien täysmittaista hyödyntämistä, Rainio muistuttaa.