Naton kieliasiantuntijoiden kattojärjestön puheenjohtajuus Suomeen

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 25.6.2025 9.24
Tyyppi:Tiedote

MPKK on ottanut kesäkuun alussa vastaan NATO:n Bureau for International Language Co-ordinationin (BILC) puheenjohtajuuden kolmivuotiskaudelle 2025–2028. Organisaation puheenjohtajana toimii Puolustusvoimien kielikeskuksen sektorijohtaja, VTM Laura Murto.

BILC (The Bureau for International Language Co-ordination) on Naton ja sen kumppanimaiden välinen organisaatio, joka keskittyy sotilaskontekstin kielitaidon ja siihen liittyvän koulutuksen kehittämiseen. Sen keskeisiä tehtäviä ovat kielitaidon testauksen yhdenmukaistaminen jäsenmaiden asevoimissa sekä kielikoulutuksen parhaiden käytänteiden ja terminologiatiedon jakaminen. 
  
Suomi on ensimmäinen pohjoiseurooppalainen maa, joka johtaa BILC:iä. Puheenjohtajuus vahvistaa Puolustusvoimien kansainvälistä asiantuntijaprofiilia ja tuo Suomelle näkyvyyttä Nato- ja kumppanimaiden keskuudessa. Laura Murto uskoo myös Kielikeskuksen saavan uutta pääomaa puheenjohtajuuden myötä: 
  
”Koska kieli, viestintä ja kulttuuri ovat toisistaan erottamattomat asiat, kokemus BILC:n puheenjohtajana tulee kartuttamaan Kielikeskuksen omaa osaamista tällä saralla. Tämä vuorostaan kanavoidaan Kielikeskuksen opetukseen niin tutkintoon johtavassa opetuksessa kuin täydennyskoulutuksissakin”, toteaa Murto.  

Vuonna 1966 perustettu BILC toimii neuvoa-antavana kieliasiantuntijoiden kattojärjestönä Nato-maille ja on tärkeä sotilasliiton yhteistoimintakyvyn edistäjä. Jokainen Naton jäsenmaa on vastuussa omasta kielitaidon arvioinnistaan ja luo oman STANAG 6001 -standardiin perustuvan kielitutkinnon. BILC:n päärooli on tukea STANAG 6001:n yhtenäistä tulkintaa ja soveltamista. 
  
Puheenjohtajuus siirretään kolmeksi vuodeksi kerrallaan BILC:n yleiskokouksessa, ja se kiertää vuorollaan eri jäsenmailla. BILC:n alkuaikoina puheenjohtajuus kuului aina suurille jäsenmaille. Hiljattain kiertävää puheenjohtajuusvastuuta on laajennettu muille liittokunnan maille. Edeltävät puheenjohtajamaat olivatkin Bulgaria, Slovenia ja viimeisimpänä Kroatia.