Hyppää sisältöön

Lahjoitus synnytti uuden professuurin – teknologian soveltamisen apulaisprofessoriksi Marko Höyhtyä

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 25.6.2024 15.06
Tiedote
Teknologian soveltamisen apulaisprofessori Marko Höyhtyä (vasemmalla) ja Tapio Peltomäki (oikealla).  Molemmilla yllään puku.
Teknologian soveltamisen apulaisprofessori Marko Höyhtyä (vasemmalla) ja Tapio Peltomäki (oikealla).

”Aloitan tehtävässäni intoa täynnä. Vaikka minulla on jo pitkä kokemus puolustusalan projekteista, niin Puolustusvoimien sisällä pääsen varmasti syvällisemmin asioita edistämään”, Höyhtyä toteaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun historian ensimmäinen teknologian soveltamisen apulaisprofessori Marko Höyhtyä aloitti tehtävässään kesäkuun alussa. Koulutukseltaan Höyhtyä on tekniikan tohtori. Ennen Maanpuolustuskorkeakoululle siirtymistä hän toimi lähes 20 vuoden ajan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n eri tehtävissä, viimeisimpänä niistä tutkimusprofessorina. 

Teknologian soveltamisen professuuri sai alkunsa vuonna 2023, kun turkulainen kauppatieteiden maisteri Tapio Peltomäki lahjoitti 600 000 euroa sotatieteelliseen tutkimukseen. Lahjoittajan näkemys oli, että taistelukentillä nähty teknologinen murros ansaitsee parempaa tutkimusta ja ymmärrystä. 

Ukrainan sota on osoittanut, että uutta teknologiaa otetaan käyttöön taistelukentällä erittäin nopeasti. Tämä omalta osaltaan tulee asettamaan tarpeita myös Puolustusvoimille uusien kyvykkyyksien luomiseen.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa kuvailee lahjoitusta erittäin tärkeäksi: ”Olemme parhaillaan valmistelemassa Maanpuolustuskorkeakoulun strategiaa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Strategian keskiössä tulee olemaan tutkimuksen resurssien varmistaminen.”

Professuuri osaltaan varmistaa, että Maanpuolustuskorkeakoululta valmistuvilla upseereilla on tulevaisuuden maanpuolustuksen vaatima osaaminen. ”Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen pitää auttaa ymmärtämään, mihin sotilaallinen maanpuolustus on menossa ja toisaalta, mitä muutos tarkoittaa suomalaiselle sotataidolle”, Kalliomaa tiivistää. 

Upseereille oppia uusimmasta teknologiasta

 

Höyhtyä on omassa tutkimustoiminnassaan paneutunut muun muassa satelliittiteknologiaan ja viranomaisviestintään liittyviin kysymyksiin. Huomion kohteena ovat disruptiiviset, eli vakiintuneita toimintamalleja muuttavat teknologiat. 

”Disruptiiviset teknologiat on selvästi merkitykseltään kasvava ala, ja omalta osaltani pyrin parantamaan organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kehittämään alan opetusta tuleville upseereille”, Höyhtyä maalaa. Sotilaallisesta näkökulmasta keskeisiä disruptiivisia aloja ovat muun muassa avaruusteknologia, 6G-verkot ja kvanttiteknologia.

Hänen mukaansa suomalaisista tutkimusorganisaatioista löytyy jo tänä päivänä erittäin korkealaatuista disruptiivisten teknologioiden osaamista. Myös teknologiaennakoinnin osaaminen on kehittynyt, ja alalta on syntynyt jo useita väitöskirjoja. 

Tekoälystä eli AI:stä on niin ikään puhuttu viimeisen vuoden aikana paljon. 
Asevoimat ovat tekoälyn käyttöönoton suhteen kaupallisia toimijoita varovaisempia, mutta Höyhtyä näkee AI-teknologian sovellutusten tulevan enenevissä määrin myös puolustuksellisiin järjestelmiin. 

”Tämä näkyy esimerkiksi autonomisten järjestelmien kehityksessä maalla, merellä ja ilmassa toimittaessa sekä parempina kohteiden havainnointi- ja tunnistuskyvykkyyksinä. AI-menetelmiä voidaan hyödyntää myös omiin järjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten nopeassa havainnoinnissa poikkeamien automaattisen tunnistuksen avulla”, Höyhtyä visioi. 
 

´