Esikunta- ja johtamisharjoitus pisti osaamisen puntariin
Itsenäistä päätöksentekoa monikansallisessa ympäristössä

Maanpuolustuskorkeakoulun toteuttamassa esikunta- ja johtamisharjoituksessa (EJH) opiskelijat kouliintuivat operaatioiden johtamista ja toimeenpanoa puolustushaaratasolta (maa-, meri-, ilmavoimat) aina pataljoonatasolle asti. Mukana oli sekä yleisesikuntaupseerikurssin, esiupseerikurssin että maisteritason opiskelijoita.

Vaikka harjoituksen osallistujat toteuttivat myös suunnittelutehtäviä, oli painopiste nimenomaan toimeenpanossa ja käskyjen tekemisessä. Toimeenpanon painottaminen onkin tunnusomaista niin suomalaiselle upseerikoulutukselle kuin harjoitustoiminnalle.

Harjoitusta varten oli luotu tosimaailmaan perustuva, mutta fiktiivinen pelitilanne, johon opiskelijoiden päätökset suoraan vaikuttivat. Opiskelijoille annettiin päätöksentekoon ja johtamiseen laaja liikkumavapaus. Opettajat puolestaan antoivat palautetta ja sparrasivat kurssilaisia. 

”Puolustushaarojen välinen yhteistyö (joint) oli harjoituskohteena keskeinen. Erityisesti tämä korostui Ilmavoimien operoinnissa”, Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Pasi Hirvonen avaa. Hirvonen toimi EJH-harjoituksen johtajana. Harjoitusjoukossa oli myös Rajavartiolaitoksen upseereita sekä viranomaisyhteistyön maisteriohjelman opiskelijoita, mikä mahdollisti viranomaisyhteistyön harjoittelemisen. 

Hirvonen katsoo, että harjoitus tuki oppimistavoitteiden saavuttamista erinomaisella tavalla. Tästä kertoo myös opiskelijoiden arvio osaamistavoitteiden saavuttamisesta harjoituksen loppukyselystä. Vastausten keskiarvo oli 4,5/5. 

Esiupseerikurssi 76:n opiskelijoille harjoitus oli erityisen merkityksellinen, sillä harjoituksen päättymistä seuraavalla viikolla juhlittiin jo kurssin valmistumista. Kurssin päätyttyä 40 opiskelijaa jatkaa 23.6. alkavalle yleisesikuntaupseerikurssille. 67 opiskelijaa palaa takaisin omien joukko-osastojen tehtäviin uudella operatiivisella osaamisella päivitettynä.

Valmistautumista kansainväliseen toimintaympäristöön 

Suomen liittoutumisen myötä sotilaiden kielitaidon merkitys on kasvanut, ja jokaisen sotilaan on kyettävä tuottamaan omaan tehtäväänsä liittyviä käskyjä ja suunnitelmia englannin kielellä. 
”Suomalaisilla upseereilla on lähtökohtaisesti hyvä kielitaito, mutta sotilasenglanti on oma harjoittelua vaativa taitonsa”, kuvailee harjoituksen johtaja, eversti Pasi Hirvonen. 

Kaikki harjoituksessa tehdyt tilanneselostukset, käskyt ja johtoportaiden välinen viestinvaihto niin suullisesti kuin kirjallisesti tehtiin aina englanniksi, mikäli tilannekehyksessä oli kansainvälisiä joukkoja – ja tällaisia tilanteita oli valtaosa. 

”Oli ilo nähdä, että sotilasenglannin osaamisessa oli tapahtunut selvä harppaus viime vuoden vastaavasta harjoituksesta”, Hirvonen arvioi.  

Myös kaikki taistelurytmin mukaiset kokoukset järjestettiin englanniksi. 

Sotilasenglannin osaaminen on sotilaalle keskeinen työelämätaito, sillä liittoutumisen myötä myös kotimaan kamaralla tapahtuva työ on vuosi vuodelta kansainvälisempää muun muassa liittolaismaiden kanssa harjoittelun lisääntyessä. 

Arvovaltaisia vieraita

Oman lisänsä harjoitukseen toivat myös arvovaltaiset vierailijat niin muualta Puolustusvoimista kuin Naton organisaatiosta. 

Toisella harjoitusviikolla Maanpuolustuskorkeakoulun kampukselle saapui Naton Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan komentaja, vara-amiraali Douglas G. Perry. 

Tutustuttuaan maa-, meri- ja ilmavoimaosien toimintaan hän puhui koko harjoitusjoukolle Maanpuolustuskorkeakoulun pääauditoriossa. Puheessaan hän alleviivasi liittokunnan yhteisiä ponnisteluja vahvan pidäkkeen luomiseksi. Vastustaja täytyy joka päivä saada vakuuttuneeksi siitä, että hyökkääminen liittokuntaa vastaan ei ole kannattavaa. 

Perry kertoi olleensa vakuuttunut opiskelijoiden osoittamasta osaamisesta: "En voi tätä liiaksi korostaa: kun olin samassa vaiheessa urallani kuin te, minä en vielä sotapelannut tällä tasolla.”
Harjoituksen johtaja, eversti Pasi Hirvonen pitää vierailuja arvokkaina mahdollisuuksina nostaa esille Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen laatua: ”Vierailijoiden antamasta palautteesta oli ilo kuulla, että olemme opettaneet opiskelijoillemme oikeita asioita.”