Ansioituneet pro gradu -tutkielmat tarkastelevat Venäjää, tiedustelua ja ohjelmistoprojekteja

Kesäkuussa valmistuvien sotatieteiden maistereiden pro gradu -tutkielmat ovat nyt vapaasti luettavissa Doria-julkaisuarkistossa. Tutkimuksen tekeminen on merkittävässä osassa upseerien akateemisen ja ammatillisen kehittymisen polulla.

Pro gradu -tutkielma kattaa kolmasosan maisteriopinnoista ja se on monille upseereille uran viimeinen tutkimustyö, sillä upseerikoulutuksen uudistuksen myötä yleisesikuntaupseerikurssilla ei enää tehdä diplomityötä.

Ansioituneiden pro gradu -tutkielmien seminaarissa esiteltiin kolme erinomaiseksi arvioitua työtä, jotka ovat julkisia sekä ajankohtaisia. Jokainen ainelaitos valitsi yhden esiteltävän työn ja erityismaininnan tutkielmistaan saivat tänä vuonna SM14 kurssin opiskelijat yliluutnantit Teemu Nyckling, Mirko-Marius Mäkinen ja Juuso Talvio. Heidän tutkimuksensa käsittelivät Venäjän kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä, tekoälyn vaikutuksia tiedusteluprosessiin sekä Puolustusvoimien ohjelmistoprojektien haasteita.

Venäjän kansainvälinen sotilasyhteistyö

Venäjän sotilaallinen yhteistyö ei ole vain joukko kahdenvälisiä sopimuksia tai satunnaisia harjoituksia, vaan osa laajempaa strategista kokonaisuutta. Sotataidon laitokselle pro gradu -tutkielmansa tehnyt Nyckling käsittelee työssään Venäjän kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön merkitystä osana maan kansallista ja sotilaallista turvallisuutta. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii venäläinen sotilaspoliittinen deterrenssiajattelu, joka verrattaen länsimaalaiseen pidäkeajatteluun ymmärretään Venäjällä huomattavasti hyökkäyksellisemmin ja ennakoivammin kuin lännessä. 

Tutkielmassa tarkastellaan, miten Venäjä rakentaa sotilasyhteistyöllä eri strategisiin ilmansuuntiin ulottuvia puolustusvyöhykkeitä, ylläpitää liittolaisuuksia ja käyttää sotilaspoliittista, sotilasteknistä sekä operatiivista yhteistyötä vahvistaakseen ulkopoliittisia tavoitteitaan moninapaisesta maailmanjärjestyksestä. Sotilaallinen yhteistyö kytkeytyy tiiviisti Venäjän uhkalähtöiseen strategiseen tilannearvioon, joka ohjaa sekä ulko- että turvallisuuspolitiikan tavoitteita.

Työssä analysoidaan erilaisten järjestöjen roolia Venäjän turvallisuuspolitiikassa, sotilasteknistä yhteistyötä, kuten asevientiä sekä operatiivista yhteistyötä, joka näkyy esimerkiksi kansainvälistyvänä sotaharjoitustoimintana.

Linkki tutkielmaan: Venäjän kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö - Doria

Informaatiotulva aiheuttaa haasteita

Nykyään tiedon määrä kasvaa ennennäkemättömällä vauhdilla eikä tiedustelun ongelmana ole enää tiedon puute vaan haaste käsitellä valtavaa informaatiomäärää. Tästä lähtökohdasta Mäkinen tarkastelee tutkielmassaan tekoälyn potentiaalisia vaikutuksia tiedusteluprosessin kehittämisessä. 
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokselle tehdyssä tutkielmassa arvioidaan, miten tekoäly voi vaikuttaa tiedusteluprosessin eri vaiheisiin, millaisia haasteita ja riskejä siihen liittyy sekä haastetaan nykyistä käsitystä tiedusteluprosessin syklisyydestä. Tekoäly määritellään työssä rationaaliseksi agentiksi, joka toimii sille annettujen tavoitteiden mukaisesti ja pystyy tehokkaasti tukemaan ihmistä monimutkaisessa tiedonkäsittelyssä.

Tulosten perusteella tekoälyn suurin vaikutus kohdistuu tiedusteluprosessin käsittelyvaiheeseen. Tekoäly voi automatisoida rutiinitehtäviä ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa analysointiin. Esille nousee myös tekoälyn rooli avoimen tiedustelutiedon eli OSINTin arvioinnissa, sillä tekoäly pystyy käsittelemään suuria tietomääriä jo tiedonkeruuvaiheessa. Tekoäly mahdollistaa siirtymisen staattisista tiedustelutuotteista muuttuviin ja jatkuvasti päivittyviin tietokokonaisuuksiin.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös riskejä, kuten kognitiivinen riippuvuus tekoälystä ja organisaatioiden muutosvastarinta. Mäkinen korosti koulutuksen ja avoimen keskustelun merkitystä tekoälyn käyttöönotossa tulevaisuudessa.

Linkki tutkielmaan: Tekoälyn potentiaaliset vaikutukset tiedusteluprosessin kehittämisessä - Doria

Yhteistyö vaatii luottamusta

Talvion tutkielman tavoitteena on selvittää, miten päämies-agenttiongelmaa voitaisiin vähentää Puolustusvoimien ohjelmistoprojekteissa. Sotatekniikan laitokselle tehdyn työn taustateoriana toimii päämies-agenttiongelma, jossa päämiehellä tarkoitetaan ohjelmiston tilaajaa ja agentilla ohjelmiston toimittajaa. Ongelma syntyy siitä, että osapuolten tavoitteet eivät aina ole yhteneväiset. Toimittajalla on lisäksi usein enemmän tietoa ohjelmiston toteutuksesta ja kustannusrakenteesta kuin tilaajalla, mikä synnyttää toimijoiden välille tiedon epäsymmetriaa.

Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tilanteissa, joissa ohjelmistokehitystä toteutetaan ketterillä menetelmillä. Työ koostuu teoriaosuudesta sekä kyselystä ja sitä täydentävistä yritysedustajien haastatteluista.
Tulosten perusteella ketterä ohjelmistokehitys edellyttää tiivistä vuoropuhelua tilaajan ja toimittajan välillä. Haasteita aiheuttavat erityisesti Puolustusvoimien tiheä tehtäväkierto, tietoturvavaatimukset sekä tilanteet, joissa osapuolet eivät tuo epävarmuuksiaan avoimesti esille. Tutkimuksessa todetaan, että ongelmia voitaisiin vähentää muun muassa lisäämällä avointa viestintää, kasvokkaista yhteistyötä, rakentamalla tiivistä luottamusta sekä muuttamalla sopimuksia hybridimallisiksi.

Linkki tutkielmaan: Päämies-agenttiongelma Puolustusvoimien ketterissä ohjelmistoprojekteissa - Doria

Maisterikurssit valmistuvat sotatieteiden maistereiksi 26. kesäkuuta 2026. Maisterit ylennetään ensimmäistä kertaa kapteeneiksi ja kapteeniluutnanteiksi jo valmistumisen yhteydessä.

Pro gradu- tutkielmiin voi tutustua julkaisuarkisto Doriassa. Kaikki julkiset työt ovat vapaasti luettavissa osoitteessa: Opinnäytteet - Doria