Vuoden ensimmäinen ja järjestyksessään 216. Maanpuolustuskurssi avattiin Säätytalossa. Avajaispuheissa käsiteltiin työ- ja palvelusturvallisuutta, kansallisia puolustuspoliittisia ratkaisuja suhteessa kansainväliseen kehitykseen sekä keskinäisen avunannon lainsäädännön uudistustyötä.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg nosti esille Puolustusvoimien tavoitteellisen työn taata mahdollisimman riskittömät harjoitus- ja työolosuhteet muun muassa avoimen ilmoitus- ja riskienhallintakulttuurin myötä. Puolustusvoimien tapaturmataajuus on pienentynyt viidessä vuodessa noin seitsemän prosenttiyksikköä, myös varusmiesten joukossa. Parantamisen varaa on edelleen, kuten Merisotakoulun joulukuinen ampumaharjoitus kouriintuntuvasti osoitti.
– Huolimatta kaikesta edellä mainitusta tapahtui Merisotakoulun upseerioppilaiden taisteluammunnassa illalla 16. joulukuuta varusmiehen kuolemaan johtanut onnettomuus. Suru nuoren miehen menetyksen johdosta ei häviä lopullisesti koskaan, Lindberg totesi.
Kenraali Lindberg valotti myös suomalaisen puolustusratkaisun toimivuutta äkillisesti muuttuneessa toimintaympäristössä sekä käsillä olevia materiaalihankintoja. Hänen mielestään Suomen puolustuskyky on uskottava suhteessa toimintaympäristöön ja että varusmieskoulutukseen perustuva joukkotuotantomalli tuottaa sodan ajan joukoille parhaan suorituskyvyn. Puolustusmateriaalihankinnoissa Suomen huolellinen hankintamalli on ollut onnistunutta ja toiminta markkinoilla sujuvaa.
– Tulevat strategiset suorituskykyhankkeet, eli Merivoimien Laivue2020 ja Ilmavoimien hävittäjäkaluston korvaaminen, ulottuvat useiden hallituskausien yli. Pitkäjänteisen suorituskykysuunnittelun turvaamiseksi tarvitaan hallituksen ohjausta selonteoissa.
Puolustusministeri korosti keskinäisen avunannon merkitystä
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) nosti esille parin vuoden aikana tapahtuneen turvallisuusympäristön muutoksen suhteessa Suomen vanhakantaiseen lainsäädäntöön. Hänen mukaansa syksyllä painoarvoa saanut EU:n keskinäisen avunannon lauseke on suomalaisille merkityksellisempi kuin monelle muulle EU-maalle, jotka ovat sotilaallisen liittouman jäseniä.
– Ainakin ensihavainnot lausekkeen toimivuudesta ovat rohkaisevia. Nyt näemme, miten pitkälle solidaarisuus kantaa. Lopullisten johtopäätösten kohdalla on kuitenkin syytä muistaa vanha totuus − apua saa, kuului liittoumaan tai ei, jos siitä on hyötyä myös avun antajalle.
Niinistö kertoi, että säädösvalmistelu kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan erillislain luomiseksi on loppusuoralla. Lain myötä Suomen mahdollisuudet sotilaallisen avun antamiseksi monipuolistuvat ja se mahdollistaa myös tarvittaessa avun vastaanottamisen. Kansallisesti myös kertausharjoituksiin liittyvät aikarajat ja valmiuden joustavan kohottamisen mahdollistaminen ovat lainsäädännöllisten uudistusten kohteena.
– Todellinen voima piilee osaavassa, hyvin varustetussa reservissämme. Sen käytettävyyden helpottaminen on kustannusneutraali tapa parantaa maanpuolustusvalmiuttamme, Niinistö korosti.
Sekä komentaja että puolustusministeri toivottivat kaikille kurssilaisille aktiivista ja onnistunutta maanpuolustuskurssia kokonaisturvallisuuden eri osa-alueiden parissa. 216. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi päättyy 10. helmikuuta.
