Hyppää sisältöön

Ruska 21 on Ilmavoimien vuoden 2021 tärkein harjoitus

Ilmavoimat
1.10.2021 9.00
Tiedote
F/A-18 Hornet
F/A-18 Hornet. Kuva: Ilmavoimat / Anne Torvinen.

Ruska 21 -ilmaoperaatioharjoituksen lentotoiminta käynnistyy maanantaina 4.10.2021. Harjoituksen painopisteet ovat reserviläisten kouluttaminen, laajan tukikohtaverkoston hyödyntäminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa.

Ilmavoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitukseen osallistuu 50 lentokonetta ja noin 3 300 sotilasta, joista 1 500 on reserviläisiä. Ruska 21 -harjoituksen aikana on käytössä 11 tukikohtaa eri puolilla Suomea, joten harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata. Lentotoiminta alkaa maanantaina 4.10. kello 12 ja päättyy lauantaina 9.10. kello 15 mennessä. Harjoituksen johtaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

Ilmavoimien vuosittaisen pääsotaharjoituksen tavoite on ylläpitää ja kehittää Suomen ilmapuolustuksen valmiutta. Eversti Herranen, mitkä ovat Ruska 21 -harjoituksen painopisteet?

Ruska 21 -harjoituksen ytimessä on vaativien ilmapuolustusoperaatioiden toteuttaminen ympärivuorokautisesti. Painopisteet ovat reserviläisten kouluttaminen, laajan tukikohtaverkoston hyödyntäminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa. Kyseessä on kaikki ilmaoperaation osatekijät sisältävä harjoituskokonaisuus, jonka yhteydessä reserviläiset, kantahenkilökunta ja varusmiehet harjoittelevat poikkeusolojen tehtäviään käytännössä. 

Ilmavoimien liikkuva taistelutapa perustuu eri alojen osaajien joukkuepeliin. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen puolestaan edellyttää Ruskan kaltaisia kokonaisvaltaisia harjoituksia. Laajan tukikohtaverkoston hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman reserviläisiä.  

Tänä vuonna Ruskassa koulutetaan erityisesti Karjalan ja Satakunnan lennostojen reserviläisiä, sillä viime vuoden harjoituksessa painopiste oli Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun reserviläisten kouluttamisessa. Järjestämisvastuun kierrättämisellä ylläpidetään valmiutta ja kehitetään osaamista tasapuolisesti kaikissa Ilmavoimien joukko-osastoissa.

F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien lisäksi harjoitukseen osallistuu Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Ruskassa harjoitellaan ilmapuolustuksen kokonaisuuden toimintaa, joten mukana on ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköitä. Harjoittelemme tänä vuonna Ruskan yhteydessä yhteistoimintaa Rajavartiolaitoksen kanssa, joten harjoitukseen osallistuu myös Pirkkalaan tukeutuva Dornier Do 228 -valvontalentokone.

Millainen skenaario Ruska 21 -harjoitukseen on rakennettu, ja miten se etenee?

Harjoitukseen osallistuvat joukot jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan ja harjoitusvastustajaa kuvaavaan osapuoleen. Kuvitteellisten osapuolten välinen kriisi kehittyy harjoituksen aikana reaaliaikaisesti. 

Harjoitusjoukkojen valmiutta nostetaan skenaarion vaatimusten mukaisesti, ja keskiviikosta lauantaihin 6.‒9.10. lentotoimintaa on kaikkina vuorokaudenaikoina. Operaatiovolyymi kasvaa viikon edetessä. Puolustavan joukon päätukikohdat ovat Pirkkala ja Rissala, harjoitusvastustajaa kuvaava joukko lentää Rovaniemeltä, Oulusta ja Ruotsin Luulajasta.

Päätukikohtien ohella puolustavan joukon Hornetit tukeutuvat harjoituksen aikana Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti myös Savonlinnan, Varkauden, Kokkola-Pietarsaaren, Seinäjoen ja Kajaanin lentokentille sekä Vieremän maantietukikohtaan. Lisäksi kuljetus- ja yhteyskoneet käyttävät Porin lentokenttää. Kattava lentokenttäverkosto mahdollistaa osaltaan hävittäjäkaluston hajauttamisen nopeasti ja joustavasti eri puolille Suomea.

Harjoituksessa on mukana Ruotsin ilmavoimien JAS 39C/D Gripen -monitoimihävittäjiä sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Mikä on ruotsalaisten joukkojen rooli harjoituksessa?

Ruotsalaisten lento-osastojen osallistuminen Ruska 21 -harjoitukseen on suunnitelmallinen osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Olemme osallistuneet toistemme pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Tänä päivänä osastomme kykenevät toimimaan ilmassa saumattomasti yhdessä.

Pirkkalaan tukeutuva Gripen-osasto integroidaan osaksi ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaa joukkoa. Toinen Gripen-osasto puolestaan toimii Luulajasta käsin harjoitusvastustajan puolella yhdessä Rovaniemeltä ja Oulusta lentävien suomalaisten Hornetien ja Hawkien kanssa. Argus-koneen suorituskyvyt ovat vuorollaan molempien osapuolten käytettävissä.