Ilmavoimien Ruska 20 -harjoitus käynnistyy
Ruska 20 -ilmaoperaatioharjoitus käynnistyy tänään maanantaina 28. syyskuuta. Harjoituksen painopisteet ovat Ilmavoimien valmius, reserviläisten kouluttaminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa.
Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 60 lentokonetta ja noin 4 800 sotilasta. Ruska 20 -harjoituksessa on käytössä 11 lentopaikkaa ympäri Suomea, joten harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata. Lentotoiminta alkaa tänään 28.9. ja päättyy 6.10. Harjoituksen johtaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.
Vuosittaisissa Ruska-harjoituksissa on kyse ilmapuolustuksen poikkeusolojen toiminnan harjoittelusta. Eversti Keränen, mitkä ovat Ruska 20 -harjoituksen painopisteet?
Ruska 20 -harjoituksen painopisteet ovat Ilmavoimien valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen, reserviläisten kouluttaminen, sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa. Ruska 20 on laaja harjoituskokonaisuus, joten se on meille vuoden tärkein tilaisuus Ilmavoimien kantahenkilökunnan, varusmiesten ja reserviläisten kouluttamiseen poikkeusolojen tehtäviä varten.
Tänä vuonna Ruskassa koulutetaan erityisesti Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun henkilöstöä ja reserviläisiä. Viime vuoden Ruskan painopiste oli vastaavasti Karjalan ja Satakunnan lennostojen reserviläisten kouluttamisessa. Järjestämisvastuun kierrättämisellä ylläpidetään valmiutta ja kehitetään osaamista kaikissa Ilmavoimien joukko-osastoissa.
Vaikka Lapin lennosto ja Ilmasotakoulu kantavat päävastuun, myös kaikki muut Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat harjoitukseen. Ruskassa harjoitellaan ilmapuolustuksen kokonaisuuden toimintaa, joten hävittäjäkaluston lisäksi mukana on Maavoimien ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköitä.
Millainen skenaario Ruska 20 -harjoitukseen on rakennettu, ja miten se etenee?
Harjoitukseen osallistuvat joukot jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan ja harjoitusvastustajaa kuvaavaan osapuoleen. Nopeasti kehittyvää kriisiä kuvaava skenaario etenee reaaliaikaisesti, joten lentotoimintaa voi olla kaikkina vuorokauden aikoina. Puolustavan joukon päätukikohdat ovat Rovaniemi ja Jyväskylän Tikkakoski, harjoitusvastustajaa kuvaava joukko lentää Oulusta ja Ruotsin Luulajasta.
Ruska 20 -harjoituksen alkupuolella 28.9.‒1.10. käytössä ovat Rovaniemen, Tikkakosken, Kajaanin, Hallin ja Oulun tukikohdat. Taisteluvaiheessa 2.‒6.10. puolustava joukko tukeutuu myös Kuopion, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Vaasan, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentille. Kattava lentokenttäverkosto mahdollistaa osaltaan hävittäjäkaluston nopean hajauttamisen eri puolille Suomea perustettaviin tilapäisiin tukikohtiin.
Harjoituksessa on mukana myös Ruotsin ilmavoimien JAS 39C/D Gripen -monitoimihävittäjiä sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Mikä on ruotsalaisten joukkojen rooli harjoituksessa?
Ruotsalaisten lento-osastojen osallistuminen Ruska 20 -harjoitukseen on suunnitelmallinen osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Olemme osallistuneet toistemme pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen.
Ruska 20 -harjoituksen taisteluvaiheessa Rovaniemelle tukeutuva Gripen-osasto on integroitu osaksi ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaa joukkoa. Toinen Gripen-osasto puolestaan toimii Luulajasta käsin harjoitusvastustajan puolella yhdessä Oulusta lentävien suomalaisten Hornetien ja Hawkien kanssa. Argus-koneen suorituskyvyt ovat vuorollaan molempien osapuolten käytettävissä.
Miten COVID-19 on huomioitu Ruska 20 -harjoituksen järjestelyissä?
Harjoituksessa noudatetaan koronaviruksesta johtuvia Puolustusvoimien valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia rajoitteita. Ilmavoimat seuraa COVID-19-tilanteen kehitystä jatkuvasti, ja tarvittaessa muutamme harjoituksen toteutustapaa lyhyellä varoitusajalla. Harjoitusjoukkojen terveys ja turvallisuus ovat etusijalla.
Puolustusvoimissa on ehkäisty koronan leviämistä onnistuneesti kantahenkilökunnan ja varusmiesten kohortoinnilla osastoihin, joiden välisiä kontakteja on rajoitettu. Ruska 20 -harjoituksessa noudatetaan samaa periaatetta. Tavoitteemme on järjestää COVID-19-rajoitteet huomioiden kantahenkilökunnalle, varusmiehille ja reserviläisille mahdollisimman haastava ja monipuolinen harjoitus.
