COVID-19 ja Puolustusvoimat
Tälle sivulle on koottu yleistietoa koronaviruksen vaikutuksesta Puolustusvoimiin ja varusmiespalvelukseen. Lisäksi löydät tiivistelmät rajoitusten purkutoimenpiteiden kulusta.
Sivun materiaalia täydennetään tilanteen edetessä. Mikäli sinulla on avoimia kysymyksiä Puolustusvoimien koronavarautumiseen liittyen, voit lähettää meille täydennyspyynnön sivun alaosassa olevien reaktiopainikkeiden avulla. Reaktiopainikkeet eivät näy, mikäli olet hyväksynyt vain välttämättömät evästeet.
Löydät Puolustusvoimien tämänhetkisen vahvistettujen tartuntojen tilanteen Koronavirustilanne-sivulta.
Sivun tietoja on päivitetty 4.8.2022, kello 15:00.
Heinäkuun saapumiserän (2/22) varusmieskoulutuksessa palataan normaaleihin palvelus- ja lomajärjestelyihin, mikäli koronatilanne sen joukko-osastossa sallii, seuraavin tarkennuksin:
– Kaikki varusmiespalveluksessa jatkavat ja sen aloittavat on jaettu A/B/C-kohortteihin
– Kaikilla varusmiespalveluksessa olevilla on palveluksen aloittamisen yhteydessä 12 päivän yhtäjaksoinen palvelus ilman vapaita tai lomia (ei läheisten päivää ensimmäisenä viikonloppuna).
Eri kohortteihin kuuluvat varusmiehet eivät ole varuskuntien sisällä keskenään tekemisissä. Ryhmät muun muassa liikkuvat eri reittejä ja syövät eri paikoissa.
Normaalilla palvelus- ja lomarytmillä tarkoitetaan sitä, että pääsääntöisesti kaikki arkipäivät ovat koulutusta ja viikonloput vapaata. Viikonloppuvapaisiin poikkeuksia tekevät mm. valmius- ja virka-apuvuorot sekä pidemmät sotaharjoitukset. Korona-ajalla käytössä olleesta 4+2-lomarotaatiosta (neljä viikkoa koulutusta, kaksi viikkoa VMP-vapaata) luovutaan.
Puolustusvoimat on poikkeusolojen organisaatio, joka pystyy nopeasti ja joustavasti sopeuttamaan toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla. Koronatilanteen mahdollisesti heiketessä voidaan tarvittaessa joukko-osaston komentajan päätöksellä palauttaa tarvittavat rajoitukset.
Yskimis- ja käsihygienian merkitykseen ja tärkeyteen kiinnitetään erityistä huomioita ja sen toteutumista valvotaan palveluksessa. Siivous- ja desinfiointitoimenpiteitä varuskunnissa on myös tehostettu.
Saapumiserän aloittaessa heinäkuussa kiinnitetään erityistä huomiota asevelvollisten sopeutumiseen ja jaksamiseen heti palveluksen ensimmäisistä päivistä alkaen. Puolustusvoimat laajentaa keväällä 2022 aloitettujen uusien jaksopalautteiden käytön kokeilua loppuvuoden 2022 aikana koskemaan kaikkia varusmieskoulutusta antavia perusyksiköitä. Jaksopalautteet mahdollistavat koulutuksen ja palveluksen järjestelyiden kehittämisen jo palveluksen aikana.
Varusmiespalveluksessa ei ole Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Astmaa varusmiehillä on, mutta varusmiespalvelukseen tuleminen edellyttää, että astma on hoitotasapainossa.
Päivitetty 8.7.2022 klo 12.00
Päivitetty 1.10.2020 klo 12.50
Puolustusvoimat suosittelee ottamaan korona- ja kausi-influenssarokotteet mutta ei edellytä EU:n rokotustodistusta palvelukseen saapuvilta alokkailta. Tarjoamme mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen myös varusmiespalveluksen alussa.
Vapaaehtoiset koronarokotukset annetaan ensimmäisen annoksen osalta 1/2022 saapumiserän alokastarkastusten jälkeen, vähintään 14 vuorokautta muiden annettavien suojarokotusten saamisesta. Toinen koronarokoteannos annetaan suositusten mukaisessa aikataulussa keväällä 2022. Rokotukset antaa Puolustusvoimien oma terveydenhuolto. Mikäli varusmies on ehtinyt saada ensimmäisen koronarokoteannoksen omasta terveyskeskuksesta, järjestyy rokotteen toinen annos Puolustusvoimien kautta.
Usein kysytyt kysymykset saapumiserän 1/22 rokottamiseen liittyen:
1. Mahdolliset komplikaatiot rokotteesta?
Kaikilla rokotteilla, kuten muillakin lääkkeillä, voi olla haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä.
Koronarokotuksen jälkeen ilmenee tavanomaisimmin paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.
Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.
Odotettavissa olevat rokotusreaktiot ovat tavallisempia toisen mRNA-rokoteannoksen jälkeen. Viivästyneet haittareaktiot tulevat yleensä ilmi kuuden viikon sisällä rokottamisesta.
Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa harvinaisia vakavia allergisia reaktioita. Ensimmäisenä käyttöön otettujen mRNA-rokotteiden on raportoitu aiheuttaneen tällaisia reaktioita noin yhdelle 100 000 rokotetusta.
2. Koronarokotetyyppi?
Puolustusvoimissa 3.1.2022 palveluksensa aloittaville annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-valmistetta, joka on mRNA-rokote.
3. Meneekö tieto rokotuksesta Omakantaan?
Annettu rokote kirjataan koronarokote rekisteriin ja menee Omakantaan.
4. Näkyykö Rokotepassissa/saako Rokotepassin?
EU:n koronarokotustodistus näkyy Omakannassa, kun henkilö on saanut koronarokotuksen. Todistuksessa näkyvät viimeisimpänä saadun rokotteen valmistenimi ja antopäivä sekä rokoteannoksen järjestysnumero. Jos on saanut kaksi annosta, vain jälkimmäisen annoksen tiedot näkyvät todistuksessa. Koronarokotustodistus voidaan tarvittaessa tulostaa varuskunnan terveysasemalla.
5. Miten muut variantit vaikuttavat?
Yleisesti toisen annoksen jälkeen mRNA-rokotteiden suojateho kahden annoksen jälkeen on erittäin hyvä kaikkiin koronaviruksen variantteihin, vaikka tehossa voi olla jonkin verran varianttikohtaista vaihtelua.
Vaikka rokotettu sairastuisi, hänen tautinsa on rokotuksen vuoksi todennäköisesti lievempi kuin ilman rokotusta. Tästä syystä rokotuksilla voidaan vähentää sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia ja vakavan taudin aiheuttamia kuolemia.
6. Missä aikataulussa tehosterokote?
THL:n tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti mRNA-rokotteen tehoste annos annetaan 12 vko ensimmäisestä rokotteesta. Mikäli ohjeistus muuttuu, päivitetään rokotusaikataulua.
7. Miten tieto kulkee Puolustusvoimille jo saadusta rokotteesta?
Palveluksensa aloittanut kertoo saaneensa rokotteen, ja tiedot tarkistetaan Puolustusvoimien terveysasemalla Kanta-arkistosta. 2. rokoteannoksen ajankohta määräytyy tämän mukaisesti.
8. Painostetaanko rokotteen ottamiseen?
Koronarokotusta suositellaan mutta sen ottamiseen ei painosteta. Kaikki palveluksensa aloittaneille tarjottavat rokotteet ovat vapaaehtoisia.
9. Miten vaikuttaa palvelukseen?
Rokotteen saaneille määrätään kaikille rokotuksen jälkeen vähintään 3 vuorokauden ajaksi kevyttä palvelusta, ns. VMTL eli vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta. Rokotteen saaminen tai ottamatta jättäminen ei muutoin vaikuta palvelukseen. Toisaalta koronaepidemian suojatoimia voidaan yleisesti lieventää Puolustusvoimissa vasta sen jälkeen, kun riittävän suuri osa sekä varusmiehistä että henkilökunnasta on rokotettu.
Tarkempaa tietoa koronaviruksesta ja -rokotteesta löytyy THL:n sivuilta https://thl.fi.
Päivitetty 20.7.2021 klo 14:30
Sidosryhmien ja asevelvollisten läheisten vierailumahdollisuuksissa varuskunta-alueilla on joukko-osastokohtaisia eroja. Ennen vierailua varuskunta-alueella tulee mahdolliset rajoitukset varmistaa kyseisestä joukko-osastosta.
Ulkopuoliset kontaktit aiheuttavat ylimääräisen tartuntariskin. Muuten yhteydenpitoa määrittävät normaalit säännöt.
Päivitetty 14.1.2022 klo klo 11.00
Alokasjakson lopulla järjestettävässä sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuudessa sotilaat antavat juhlallisen lupauksen puolustaa maataan. Perinteikkään tilaisuuden yhteydessä varusmiehet nimitetään miehistön palvelusarvoon.
Saapumiserän 2/2022 sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuuksien järjestelyt vaihtelevat joukko-osastoittain. Tarkemmat tiedot joukko-osastojen tilaisuuksista löytyy täältä.
Päivitetty 4.8.2022 klo 14.00
Koronaviruksesta johtuen varusmiesten poissaolot koulutuksesta voivat muodostua pitkiksi. Yksinomaan koronapandemiasta aiheutuvat poissaolot eivät lähtökohtaisesti ole syy palveluksen keskeytymiseen.
Lainsäädännölliset perusteet palveluksen keskeyttämiseen tulevat asevelvollisuuslaista. Asevelvollisuuslain lisäksi palveluksen keskeyttämisestä on määrätty Puolustusvoimien sisäisissä normeissa.
Koronan tuomat muutokset eivät vaikuta laissa säädettyyn palveluksen kestoon tai alkamis- ja päättymisaikaan.
Päivitetty 4.2.2022 klo klo 10.45
Koronan aiheuttamat järjestelytoimenpiteet eivät vaikuta varusmiesten koulutusvalintoihin.
Reserviupseerikoulutuksen valinnat tehdään aliupseerikurssi 1:n aikana, kuten normaalisti.
Päivitetty 1.10.2020 klo 12.45
Kertausharjoitusten (KH) ja Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten (PVVEH) järjestämisissä käytetään aina alueellista ja tapauskohtaista harkintaa. Toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ja alueelliset rajoitteet sekä kaikki epidemian aikana saadut opit. Näitä oppeja sovelletaan kaikkeen reservin koulutukseen ja harjoitusten järjestämisissä onkin toteutettu useita innovatiivisia ratkaisuja.
Puolustusvoimat korostaa, että harjoituksiin ei tule saapua sairaana. Mikäli reserviläinen hakee vapautusta kertausharjoituksesta sairauden (mm. korona) perusteella, hänen tulee toimittaa lääkärintodistus käskyn lähettäneeseen aluetoimistoon.
Mikäli reserviläinen tuntee itsensä harjoituksen alkamisaamuna sairaaksi, eikä hänellä näin ollen ole ollut mahdollisuutta hankkia kirjallista lääkärintodistusta, hänen tulee olla heti yhteydessä harjoituskäskyn lähettäneeseen aluetoimistoon sekä alkaa välittömiin toimenpiteisiin kirjallisen lääkärintodistuksen hankkimiseksi. Tällaisessa tapauksessa reserviläisen tulee ennen harjoituksen alkua saada aluetoimistolta lupa olla saapumatta harjoitukseen ja sopia kirjallisen lääkärintodistuksen toimittamisesta.
Mikäli sinulla on kysyttävää kertausharjoituksiin liittyen, ota yhteyttä harjoituskäskyn lähettäneeseen aluetoimistoon.
Päivitetty 21.4.2021 klo 9.30
Puolustusvoimat on palaamassa mahdollisimman normaaliin harjoitusrytmiin ottaen huomioon tarvittavat suojautumistoimenpiteet mahdollisen korona aallon uudelleen puhjetessa. Kansainvälisen harjoitusten toteutusta tarkastellaan tarvittaessa tapauskohtaisesti. Mahdollisista harjoitusten peruuttamisista tai niissä tapahtuvista muutoksista tiedotetaan erikseen.
Kansallisen ja kansainvälisen harjoitustoiminnan toteutuksessa otetaan aina huomioon paikalliset olosuhteet ja voimassa olevat ohjeet - henkilöstön ja asevelvollisten terveydestä huolehtien.
Vain terve sotilas kykenee Puolustusvoimilta edelletyn valmiuden ylläpidon ja muun yhteiskunnan tukemiseen. Puolustusvoimat jatkaa toimenpiteiden toteuttamista, joilla turvataan sotilaiden terveys.
Päivitetty 8.7.2022 klo 12.00
Puolustusvoimien henkilöstöä on kehotettu tekemään etätöitä niin paljon kuin työtehtävät sallivat. Myös hygieniasta on annettu tarkat ohjeet koko henkilöstölle.
Varuskunnissa esimerkiksi koulutustehtävissä toimiva henkilöstö noudattaa samaa A-, B-, C-mallia kuin varusmiehet.
Päivitetty 14.1.2022 klo 11.00
Puolustusvoimat pyrkii kaikin keinoin huolehtimaan varusmiesten ja henkilökunnan terveydestä niin normaalioloissa kuin koronavirusepidemian aikana. Terveys ja hyvinvointi ovat etusijalla Puolustusvoimien toiminnassa tilanteesta riippumatta.
Puolustusvoimat tehnyt toimenpiteitä koronavirusepidemian etenemisen hidastamiseksi sekä vaikutusten hallitsemiseksi varuskunnissa. Puolustusvoimat on sopeuttanut omaa toimintaansa ja tehnyt muutoksia muun muassa varusmiespalveluksen järjestelyihin. Toimenpiteiden tarkoituksena on varusmiesten, vapaaehtoista palvelusta suorittavien naisten sekä henkilökunnan työ- ja palvelusturvallisuuden varmistaminen.
Kaikilla palveluksessa olevilla on mahdollisuus ja velvollisuus tarvittaessa hakeutua Puolustusvoimien terveydenhuollon piiriin. Jos varusmies kokee oman terveydellisen tilanteensa huolestuttavaksi, on suositeltavaa hakeutua joukko-osaston terveysasemalle lääkärin vastaanotolle.
Puolustusvoimissa ei ole varusmiespalveluksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittämiin riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Astmaa varusmiehillä on, mutta astman tulee olla hoitotasapainossa, jotta palveluksen voi aloittaa.
Puolustusvoimat on varautunut siihen, että palveluksessa olevan henkilön astman tai muun sairauden osalta todetaan tarvetta erityistoimille. Henkilöitä voidaan esimerkiksi testata korovirustartunnan varmistamiseksi. Mikäli palveluksessa olevan asevelvollisen astman tai muun sairauden osalta havaitaan mahdollista tarvetta erityistoimenpiteille, ohjataan hänet joukko-osaston terveysaseman vastaanotolle ja toimitaan terveydenhuollon ohjeistuksen mukaisesti.
Päivitetty 1.10.2020 klo 12.50
Puolustusvoimissa eristyksen- tai karanteeninomainen aika varusmiehillä on seitsemän (7) vuorokautta.
Koronaan sairastuneet varusmiehet ovat varuskunnassa eristyksenomaisissa olosuhteissa vähintään 7 vuorokautta. Parantuneet varusmiehet voivat palata toimintaan mukaan aikaisintaan 7 vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta, ja kun 7 vuorokauden jaksoon on sisältynyt vähintään yksi (1) oireeton päivä. Oireettomassa tartunnassa vuorokaudet lasketaan positiivisen näytteen antopäivästä.
Mikäli varusmies on altistunut koronalle, toimitaan saman seitsemän vuorokauden säännön mukaan. Koronalle altistuneiden karanteeninomainen aika päättyy 7 vuorokauden jälkeen, jos terveydenhuollon tekemä koronatesti on negatiivinen. Vuorokaudet lasketaan viimeisestä altistumispäivästä.
Jos varusmiehellä todetaan varuskunnan ulkopuolella korona tai altistuminen, toimitaan tartuntatautiviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Kuitenkin jos tartuntatautiviranomaisen eristys- tai karanteenimääräys on alle 7 vuorokautta, noudatetaan Puolustusvoimissa voimassa olevaa 7 vuorokauden sääntöä.
Päivitetty 4.2.2022 klo klo 10.45
Karanteenitoimenpiteillä rajoitetaan epidemian leviäminen laajemmin varuskunnassa ja muualla yhteiskunnassa. Jokainen koronatapaus käsitellään joukko-osasto tasalla tapauskohtaisesti ja tehtyjen toimenpiteiden taustalla ovat lääketieteelliset perusteet.
Yksittäinen koronatapaus voi vaikuttaa yksittäisiin henkilöihin tai laajemmin joukkoihin riippuen koronatartunnan ajankohdasta, paikasta ja altistuneen joukon koosta. Vahvistettu koronatapaus ja sen jälkeiset toimenpiteet muuttavat kyseisen perusyksikön koulutus- ja vapaa-ajan järjestelyjä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa suunniteltua pidempiä palvelus- tai vapaajaksoja (VMP). Karanteeni voi toteutua siis kotona tai varuskunnassa tilanteesta riippuen.
Tapaukset ovat erittäin harmillisia niin yksilön kuin Puolustusvoimien näkökulmasta. Puolustusvoimat pyrkii tukemaan varusmiehiä ja heidän jaksamistaan kaikin keinoin erityisesti tilanteissa, joissa karanteeni pidentää kiinnioloaikaa.
Päivitetty 31.3.2021 klo 12.40
COVID-19-varautumisesta Maanpuolustuskorkeakoulussa on ohjeistettu tarkasti Maanpuolustuskorkeakoulun sivustolla.
Päivitetty 14.1.2022 klo 11.00
Julkisten liikennevälineiden matkustajarajoitukset vaikuttavat varusmiesten lomamatkoihin
Puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta takaa jatkuvan sotilaallisen valmiuden ylläpitämisen

Teemasivut
Varusmies
Tutustu varusmiespalvelukseen ja tarjolla oleviin tehtäviin. Saat myös tietoa valmistautumisesta palvelukseen.
Tutustu intti.fi-teemasivuihin
Teemasivut
Reserviläiselle
Asevelvollinen kuuluu palveluksensa jälkeen reserviin. Lue lisää reserviläisen mahdollisuuksista, katso lisätietoa kertausharjoituksista tai tutustu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen!
Reserviläisten teemasivuille
Asiointi
Aluetoimistot
Aluetoimistot palvelevat sinua asevelvollisuuteen liittyvissä kysymyksissä ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen. Katso oman aluetoimistosi yhteystiedot!
Lisää tietoa aluetoimistoista