COVID-19 ja Puolustusvoimat

Puolustusvoimat on sopeuttanut toimintaansa koronavirustilanteesta johtuen. Varusmieskoulutuksessa on käytössä malli, jossa varusmiehet on kaikissa joukko-osastoissa jaettu kolmeen osastoon (A, B ja C). Kukin osasto on vuorollaan kaksi viikkoa vapaajaksolla, mitä seuraa neljän viikon koulutusjakso.

Joissain joukko-osastoissa, perusyksiköissä tai pienempien osastojen osalta voi olla valmiuteen, virka-apuun tai vartiointiin liittyen jouduttu soveltamaan, jotta em. velvoitteet saadaan hoidettua. Koulutusjärjestelyt toteutetaan paikalliset olosuhteen huomioiden, joten rytmityksessä ja jaksojen pituuksissa on joukko-osastokohtaisia eroja. Joukko-osastokohtaiset ohjeet varusmiehet saavat omilta esimiehiltään. 

Eri ryhmiin (A, B, C) kuuluvat varusmiehet eivät ole varuskuntien sisällä keskenään tekemisissä. Ryhmät muun muassa liikkuvat eri reittejä ja syövät eri paikoissa.

Järjestelyillä varmistetaan asevelvollisten turvallinen palvelus ja koulutuksen toteutuminen sekä ylläpidetään valmius ja varmistetaan Puolustusvoimien kyky täyttää lakisääteiset tehtävät.

Yskimis- ja käsihygienian merkitykseen ja tärkeyteen on kiinnitetty erityistä huomioita ja sen toteutumista valvotaan palveluksessa. Siivous- ja desinfiointitoimenpiteitä varuskunnissa on myös tehostettu. 

Kaikissa varuskunnissa varusmiehille tehdään tarvittaessa koronavirustestejä ja mikäli varusmiehellä todetaan koronavirus, hänet eristetään terveistä ja muiden altistumista pyritään kaikin keinoin välttämään. Lisäksi leviämistä pyritään vähentämään koulutus- ja lomajärjestelyillä. 

Varusmiespalveluksessa ei ole Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Astmaa varusmiehillä on, mutta varusmiespalvelukseen tuleminen edellyttää, että astma on hoitotasapainossa.

Varusmieskoulutuksen sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan toistaiseksi vuoden loppuun saakka, mutta epidemiatilanteen muuttuessa järjestelyjä on varauduttu muuttamaan joustavasti. Koronaepidemian akuutin vaiheen jälkeen asevelvollisten koulutusohjeistusta tarkennetaan ja rajoitteita puretaan vaiheittain. Varusmiesten palvelusolosuhteista johtuen lieventämistoimet tulevat seuraamaan siviiliyhteiskunnan toimia viiveellä. Puolustusvoimien koronarajoitukset ja turvamarginaali ovat tiukempia kuin siviilissä, koska varuskuntaolosuhteissa tartuntatautien leviäminen on nopeampaa ja henkilöstön toimintakyky on säilytettävä kaikissa olosuhteissa.

Päivitetty 21.4.2021 klo 9.50.

Valtaosassa joukko-osastoja noudatetaan 2+2+2-mallia. Tämä tarkoittaa, että neljän viikon palvelusjakson jälkeen on kaksi lomaviikkoa. Koulutusjärjestelyt toteutetaan paikalliset olosuhteen huomioiden, joten rytmityksessä ja jaksojen pituuksissa on joukko-osastokohtaisia eroja. Joukko-osastokohtaiset ohjeet varusmiehet saavat omilta esimiehiltään.

Lomaviikot muodostuvat viikonloppuvapaasta (VLV) ja vapaasta muusta palveluksesta (VMP). Lomajaksoille sisältyy myös HL-päiviä (henkilökohtainen loma). 

Lauantaille ja sunnuntaille osuvat päivät merkitään VLV:nä ja arkipäiville osuvat VMP:nä sekä HL:nä. Poikkeuksen muodostavat viikot, joille sattuu arkipyhiä. Arkipyhät merkitään JL-päivinä.
Lomajaksolta on aina palattava palvelukseen määrättynä aikana.

Lomajakson aikana päiväraha maksetaan normaalisti kaikilta päiviltä. Lisäksi VMP-päiviltä maksetaan ruokarahaa, jonka suuruus on 13,50 euroa vuorokaudessa. 

Varusmiesten normaali terveydellinen tuki säilyy myös lomajaksolla, eli he voivat tukeutua varuskuntien terveydenhuoltoon.  

VMP-päivät lasketaan palveluspäiviksi eivätkä vaikuta kotiuttamisen ajankohtaan. 
Henkilökohtaisten lomien (HL) ja kuntoisuuslomien (KL) osalta toimitaan asevelvollisuuslain määräysten mukaisesti. Loman ja vapaan myöntämisessä asia käsitellään ja ratkaistaan joukko-osastossa.

Varusmieskoulutuksen sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan toistaiseksi, mutta epidemiatilanteen muuttuessa järjestelyjä on varauduttu muuttamaan joustavasti.

Päivitetty 31.3.2021 klo 12.45

VMP-jakson (vapaa muusta palveluksesta) päättymisen yhteydessä toteutetaan 3+3 vuorokauden turvajakso. 3+3 turvajakso koostuu VMP-jakson lopussa olevasta kolmen vuorokauden kotivaiheesta, jolloin ulkopuoliset kontaktit tulee minimoida. Tätä seuraa välittömästi kasarmille palattaessa alkava kolmen vuorokauden kasarmivaihe, jossa myöskin minimoidaan kontakteja.

Päivitetty 21.4.2021 klo 10.50

Päivitetty 1.10.2020 klo 12.50

Varusmiehille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville naisille tarjotaan mahdollisuus ottaa vapaaehtoinen koronarokote Puolustusvoimissa. Rokotukset aloitetaan heinäkuussa, ja ne koskevat sekä 5.7.2021 palvelukseen astuvia varusmiehiä, että aiemman saapumiserän palveluksessa jatkavia varusmiehiä.

Vapaaehtoiset koronarokotukset annetaan ensimmäisen annoksen osalta 2/2021 saapumiserän alokastarkastusten jälkeen, vähintään 14 vuorokautta muiden annettavien suojarokotusten saamisesta. Toinen koronarokoteannos annetaan suositusten mukaisessa aikataulussa syksyllä 2021. Rokotukset antaa Puolustusvoimien oma terveydenhuolto. Mikäli varusmies on ehtinyt saada ensimmäisen koronarokoteannoksen omasta terveyskeskuksesta, järjestyy rokotteen toinen annos Puolustusvoimien kautta.

Usein kysytyt kysymykset saapumiserän 2/21 rokottamiseen liittyen:

1. Mahdolliset komplikaatiot rokotteesta? 

Kaikilla rokotteilla, kuten muillakin lääkkeillä, voi olla haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä. 

Koronarokotuksen jälkeen ilmenee tavanomaisimmin paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Odotettavissa olevat rokotusreaktiot ovat tavallisempia toisen mRNA-rokoteannoksen jälkeen. Viivästyneet haittareaktiot tulevat yleensä ilmi kuuden viikon sisällä rokottamisesta. 

Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa harvinaisia vakavia allergisia reaktioita. Ensimmäisenä käyttöön otettujen mRNA-rokotteiden on raportoitu aiheuttaneen tällaisia reaktioita noin yhdelle 100 000 rokotetusta.

2. Koronarokotetyyppi?

Puolustusvoimissa 2/21 palveluksensa aloittaville annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-valmistetta, joka on mRNA-rokote. 

3. Meneekö Omakantaan?

Annettu rokote kirjataan koronarokote rekisteriin ja menee Omakantaan.

4. Näkyykö Rokotepassissa/saako Rokotepassin?

EU:n koronarokotustodistus näkyy Omakannassa, kun henkilö on saanut koronarokotuksen. Todistuksessa näkyvät viimeisimpänä saadun rokotteen valmistenimi ja antopäivä sekä rokoteannoksen järjestysnumero. Jos on saanut kaksi annosta, vain jälkimmäisen annoksen tiedot näkyvät todistuksessa. Koronarokotustodistus voidaan tarvittaessa tulostaa varuskunnan terveysasemalla.

5. Miten muut variantit vaikuttavat (mm. Intia)?

Yleisesti toisen annoksen jälkeen mRNA-rokotteiden suojateho kahden annoksen jälkeen on erittäin hyvä kaikkiin koronaviruksen variantteihin, vaikka tehossa voi olla jonkin verran varianttikohtaista vaihtelua. 
Vaikka rokotettu sairastuisi, hänen tautinsa on rokotuksen vuoksi todennäköisesti lievempi kuin ilman rokotusta. Tästä syystä rokotuksilla voidaan vähentää sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia ja vakavan taudin aiheuttamia kuolemia.

6. Missä aikataulussa tehosterokote?

THL:n tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti mRNA-rokotteen tehoste annos annetaan 12 vko ensimmäisestä rokotteesta. Mikäli ohjeistus muuttuu, päivitetään rokotusaikataulua.

7. Miten tieto kulkee Puolustusvoimille jo saadusta rokotteesta?

Palveluksensa aloittanut kertoo saaneensa rokotteen, ja tiedot tarkistetaan Puolustusvoimien terveysasemalla Kanta-arkistosta. 2. rokoteannoksen ajankohta määräytyy tämän mukaisesti.
 
8. Painostetaanko rokotteen ottamiseen?

Koronarokotusta suositellaan mutta sen ottamiseen ei painosteta. Kaikki palveluksensa aloittaneille tarjottavat rokotteet ovat vapaaehtoisia.

9. Miten vaikuttaa palvelukseen?

Rokotteen saaneille määrätään kaikille rokotuksen jälkeen vähintään 3 vuorokauden ajaksi kevyttä palvelusta, ns. VMTL eli vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta. Rokotteen saaminen tai ottamatta jättäminen ei muutoin vaikuta palvelukseen. Toisaalta koronaepidemian suojatoimia voidaan yleisesti lieventää Puolustusvoimissa vasta sen jälkeen, kun riittävän suuri osa sekä varusmiehistä että henkilökunnasta on rokotettu.

Tarkempaa tietoa koronaviruksesta ja -rokotteesta löytyy THL:n sivuilta https://thl.fi.

Päivitetty 20.7.2021 klo 14:30

Sidosryhmien ja asevelvollisten läheisten vierailumahdollisuuksissa varuskunta-alueilla on joukko-osastokohtaisia eroja. Ennen vierailua varuskunta-alueella tulee mahdolliset rajoitukset varmistaa kyseisestä joukko-osastosta.

Ulkopuoliset kontaktit aiheuttavat ylimääräisen tartuntariskin. Siksi läheisillä ei ole toistaiseksi mahdollista vierailla sotilaskodeissa. Muuta yhteydenpitoa määrittävät normaalit säännöt. 

Päivitetty 31.3.2021 klo 12.45

Alokasjakson lopulla järjestettävässä sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuudessa sotilaat antavat juhlallisen lupauksen puolustaa maataan. Perinteikkään tilaisuuden yhteydessä varusmiehet nimitetään miehistön palvelusarvoon.

Saapumiserän 2/2021 sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuudet järjestetään vuoksi ilman paikan päälle saapuvaa yleisöä. Tilaisuudet striimataan verkon välityksellä.
Päivitetty 21.4.2021 klo 10.50

Koronan aiheuttamat järjestelytoimenpiteet eivät vaikuta varusmiesten koulutusvalintoihin.
Reserviupseerikoulutuksen valinnat tehdään aliupseerikurssi 1:n aikana, kuten normaalisti. 

Päivitetty 1.10.2020 klo 12.45

Kertausharjoitusten (KH) ja Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten (PVVEH) järjestämisissä käytetään aina alueellista ja tapauskohtaista harkintaa. Toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ja alueelliset rajoitteet sekä kaikki epidemian aikana saadut opit. Näitä oppeja sovelletaan kaikkeen reservin koulutukseen ja harjoitusten järjestämisissä onkin toteutettu useita innovatiivisia ratkaisuja. 

Puolustusvoimat korostaa, että harjoituksiin ei tule saapua sairaana. Mikäli reserviläinen hakee vapautusta kertausharjoituksesta sairauden (mm. korona) perusteella, hänen tulee toimittaa lääkärintodistus käskyn lähettäneeseen aluetoimistoon. 

Mikäli reserviläinen tuntee itsensä harjoituksen alkamisaamuna sairaaksi, eikä hänellä näin ollen ole ollut mahdollisuutta hankkia kirjallista lääkärintodistusta, hänen tulee olla heti yhteydessä harjoituskäskyn lähettäneeseen aluetoimistoon sekä alkaa välittömiin toimenpiteisiin kirjallisen lääkärintodistuksen hankkimiseksi. Tällaisessa tapauksessa reserviläisen tulee ennen harjoituksen alkua saada aluetoimistolta lupa olla saapumatta harjoitukseen ja sopia kirjallisen lääkärintodistuksen toimittamisesta.   

Mikäli sinulla on kysyttävää kertausharjoituksiin liittyen, ota yhteyttä harjoituskäskyn lähettäneeseen aluetoimistoon. 

Päivitetty 21.4.2021 klo 9.30

Puolustusvoimat on muokannut kansallista ja kansainvälistä harjoitustoimintaa vastaamaan koronaviruksen aiheuttamaan haasteeseen. Puolustusvoimat on peruuttanut osallistumisen useisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja kansallisten harjoitusten toteutustavassa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa. 

Kansallisen ja kansainvälisen harjoitustoiminnan toteutusta jatketaan sopeutetusti paikalliset olosuhteet ja voimassa olevat ohjeet huomioiden - henkilöstön ja asevelvollisten terveydestä huolehtien. 

Puolustusvoimille terveys on tällä hetkellä keskeisin toimintaa ohjaava tekijä. Vain terve sotilas kykenee Puolustusvoimilta edelletyn valmiuden ylläpidon ja muun yhteiskunnan tukemiseen. Puolustusvoimat kykenee parhaiten ylläpitämään puolustuskykyä muokkaamalla harjoitusten toteutustapoja ja tekemällä kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla turvataan sotilaiden terveys.

Päivitetty 1.10.2020 klo 12.45

Puolustusvoimien henkilöstöä on kehotettu tekemään etätöitä niin paljon kuin työtehtävät sallivat. Myös hygieniasta on annettu tarkat ohjeet koko henkilöstölle. 

Varuskunnissa esimerkiksi koulutustehtävissä toimiva henkilöstö noudattaa samaa A-, B-, C-mallia kuin varusmiehet. 

Kaikkea ei-välttämätöntä matkustamista ulkomaille on edelleen hyvä välttää. Palattaessa ulkomailta tulee sopia työnantajan kanssa tarvittavista muutoksista työjärjestelyissä.

Päivitetty 1.10.2020 klo 12.50

Puolustusvoimat pyrkii kaikin keinoin huolehtimaan varusmiesten ja henkilökunnan terveydestä niin normaalioloissa kuin koronavirusepidemian aikana. Terveys ja hyvinvointi ovat etusijalla Puolustusvoimien toiminnassa tilanteesta riippumatta.

Puolustusvoimat tehnyt toimenpiteitä koronavirusepidemian etenemisen hidastamiseksi sekä vaikutusten hallitsemiseksi varuskunnissa. Puolustusvoimat on sopeuttanut omaa toimintaansa ja tehnyt muutoksia muun muassa varusmiespalveluksen järjestelyihin. Toimenpiteiden tarkoituksena on varusmiesten, vapaaehtoista palvelusta suorittavien naisten sekä henkilökunnan työ- ja palvelusturvallisuuden varmistaminen.

Kaikilla palveluksessa olevilla on mahdollisuus ja velvollisuus tarvittaessa hakeutua Puolustusvoimien terveydenhuollon piiriin. Jos varusmies kokee oman terveydellisen tilanteensa huolestuttavaksi, on suositeltavaa hakeutua joukko-osaston terveysasemalle lääkärin vastaanotolle.

Puolustusvoimissa ei ole varusmiespalveluksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittämiin riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Astmaa varusmiehillä on, mutta astman tulee olla hoitotasapainossa, jotta palveluksen voi aloittaa.

Puolustusvoimat on varautunut siihen, että palveluksessa olevan henkilön astman tai muun sairauden osalta todetaan tarvetta erityistoimille. Henkilöitä voidaan esimerkiksi testata korovirustartunnan varmistamiseksi. Mikäli palveluksessa olevan asevelvollisen astman tai muun sairauden osalta havaitaan mahdollista tarvetta erityistoimenpiteille, ohjataan hänet joukko-osaston terveysaseman vastaanotolle ja toimitaan terveydenhuollon ohjeistuksen mukaisesti.

Päivitetty 1.10.2020 klo 12.50

Karanteenitoimenpiteillä rajoitetaan epidemian leviäminen laajemmin varuskunnassa ja muualla yhteiskunnassa. Jokainen koronatapaus käsitellään joukko-osasto tasalla tapauskohtaisesti ja tehtyjen toimenpiteiden taustalla ovat lääketieteelliset perusteet. 

Yksittäinen koronatapaus voi vaikuttaa yksittäisiin henkilöihin tai laajemmin joukkoihin riippuen koronatartunnan ajankohdasta, paikasta ja altistuneen joukon koosta. Vahvistettu koronatapaus ja sen jälkeiset toimenpiteet muuttavat kyseisen perusyksikön koulutus- ja vapaa-ajan järjestelyjä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa suunniteltua pidempiä palvelus- tai vapaajaksoja (VMP). Karanteeni voi toteutua siis kotona tai varuskunnassa tilanteesta riippuen. 

Tapaukset ovat erittäin harmillisia niin yksilön kuin Puolustusvoimien näkökulmasta. Puolustusvoimat pyrkii tukemaan varusmiehiä ja heidän jaksamistaan kaikin keinoin erityisesti tilanteissa, joissa karanteeni pidentää kiinnioloaikaa.

Päivitetty 31.3.2021 klo 12.40 

COVID-19-varautumisesta Maanpuolustuskorkeakoulussa on ohjeistettu tarkasti Maanpuolustuskorkeakoulun sivustolla.

Päivitetty 1.10.2020 klo 12.50

Puolustusvoimissa on käytössä 14 vuorokauden omaehtoinen karanteeniaika ulkomailta Suomeen tuleville. Puolustusvoimien koronarajoitukset ja turvamarginaali ovat tiukempia kuin siviilissä, koska varuskuntaolosuhteissa tartuntatautien leviäminen on nopeampaa ja henkilöstön toimintakyky on säilytettävä kaikissa olosuhteissa. 

Palvelukseen saa tulla vain terveenä. Jos olet sairaana tai altistunut koronavirukselle, etkä pääse saapumaan palvelukseen määräajan puitteissa, hanki asiasta lääkärintodistus 5.7.2021 mennessä ja ole yhteydessä aluetoimistoon.   

Ulkomailla käyntiä ei suositella ennen palvelusta. Ulkomailta palvelukseen tuleville on lähetetty suositus toteuttaa omaehtoinen 14 vuorokauden karanteeni Suomessa.  
Jos saavut ulkomailta Suomeen 21.6.2021 jälkeen, et voi siirtyä joukko-osastoon karanteeniaikana, vaan sinun tulee olla yhteydessä aluetoimistoon tai omaan joukko-osastoosi.

Päivitetty 31.3.2021 klo 12.40