Ilmavoimien vuoden 2016 lentotoimintaharjoituskausi on käynnistynyt. Harjoituskalenteriin kuuluu ilmapuolustusjoukkojen koulutusta tukevia harjoituksia sekä Suomessa että maan rajojen ulkopuolella.
Ilmavoimien vuoden 2016 lentotoimintaharjoituskausi käynnistyy tammi–helmikuussa Hornet-monitoimihävittäjien harjoituksilla ja jatkuu aina syystalvelle asti.
Ilmavoimien tämän vuoden harjoituskauden avasi viikolla 3 Satakunnan lennosto, jonka toimeenpanema HN Ope Meet -lentotoimintaharjoitus kokosi kokeneita Hornet-ohjaajia kehittämään lentokoulutukseen liittyviä taitoja Pirkkalan tukikohdasta käsin tehdyillä harjoituslennoilla.
Kuudella Hornetilla lennetty harjoitus saa helmikuussa jatkoa laajemmasta Lepakko 2016 -lentotoimintaharjoituksesta, johon osallistuu yhteensä 24 konetta. 8.–12. helmikuuta tapahtuvassa harjoituksessa koulutuksen eri vaiheissa olevat ilmavoimien Hornet-ohjaajat harjoittelevat Hornet-koulutusohjelman mukaisia lentoja erikokoisten lento-osastojen kanssa Rovaniemeen, Kuopioon ja Kuusamoon rajautuvilla harjoitusalueilla.
HN Ope Meet ja Lepakko käynnistävät ilmavoimissa vuoden 2016 vilkkaan lentotoimintaharjoitusten kauden, joka jatkuu aina syystalveen saakka. Everstiluutnantti Ville Hakala Ilmavoimien esikunnan Operatiiviselta osastolta kertoo että lentotoimintaharjoitukset ovat keskeinen osa miltei kaikella ilmavoimien lentokalustolla tapahtuvaa ilmapuolustuksen ammattilaisten ja reserviläisten koulutusta.
– Lentotoimintaharjoituksissa keskiössä on sananmukaisesti lentäminen, ohjaajien kouluttaminen tietyn määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi koulutusta saavat myös taistelunjohtajat ja lentokalustoa huoltava lentoteknillinen henkilöstö normaali- ja poikkeusolojen tehtävissään. Laajemmissa harjoituskokonaisuuksissa mukaan tulevat lisäksi myös esimerkiksi ilmatorjuntajoukot ja lentotukikohtien joukot. Lentotoimintaharjoitukset ovat myös kertausharjoituksiin kutsuttaville reserviläisille tärkeitä koulutustilaisuuksia.
Lentotoimintaharjoitukset ovat osa sotilaslentäjän koulutusta lentouran kaikissa vaiheissa ja kaikentyyppisellä lentokalustolla operoitaessa. Hornet-kaluston lisäksi ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneilla sekä yhteys- ja kuljetuskoneilla järjestetään omia harjoituksia ja osallistutaan laajoihin harjoituskokonaisuuksiin muun lentokaluston kanssa.
Ilmavoimien toiminnan eräs ydintehtävä on lentokoulutus, jota puolustushaaran joukko-osastoissa tehdään käytännössä päivittäin. Lentotoimintaharjoituksissa toiminta on kuitenkin Hakalan mukaan normaaliarkea intensiivisempää.
– Lentotoimintaharjoituksia on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia. Koulutustarkoitusta painottavissa harjoituksissa on jokin tietty opetustarkoitus, joka pyritään täyttämään. Soveltavissa harjoituksissa taas luodaan laajempi skenaario, ja harjoitushenkilöstön tulee kyetä soveltamaan osaamistaan muuttuvissa tilanteissa.
Tyypillisenä esimerkkinä koulutuksellisesta harjoituksesta on helmikuun Lepakko 2016, jossa uransa eri vaiheissa olevat ohjaajat käyvät läpi Hornet-koulutusohjelman kohtia. Laajasta soveltavasta harjoituksesta esimerkiksi voi ottaa säännöllisesti järjestettävän Ruska-harjoituksen, joka vuonna 2016 ajoittuu lokakuulle.
Ruskassa käytössä on laaja ilmatila ja lukuisia tukikohtia, joissa ilmapuolustusjoukot harjoittelevat toimintaansa ympärivuorokautisesti. Toimintaa ohjaa harjoituksessa ennalta suunniteltu skenaario ja ympäri vuorokauden käynnissä oleva ilmapeli, jossa osa harjoituksen osallistujista keskittyy simuloimaan kriisitilanteen olosuhteita koulutettavalle joukolle aidon lentotoiminnan ja simulaatioiden keinoin.
Kansainvälisiä harjoituksia Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa
Kotimaan lentoharjoitustoiminnan lisäksi ilmavoimien vuoteen 2016 mahtuu myös kansainvälistä harjoitusyhteistyötä. Jo aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan miltei viikoittain tapahtuva Cross Border Training -harjoittelu (CBT) Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa jatkuu maiden pohjoisosissa. Lisäksi lennetään yhteistoimintakierroksia Baltiassa toimivien Naton ja Yhdysvaltojen lento-osastojen kanssa.
Ilmavoimat osallistuu vuonna 2016 myös monikansallisiin lentotoimintaharjoituksiin kotimaan ulkopuolella.
– Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen tavoitteena on aina kehittää kotimaan puolustusta, everstiluutnantti Hakala painottaa. – Harjoituksissa meille tarjoutuu mahdollisuus oppia uutta kun pääsemme lentämään erilaisten harjoitusvastustajien kanssa. Lisäksi voimme verrata omaa toimintaamme kansainväliseen ympäristöön.
Myös kansainvälisten harjoitusten koulutustarkoitukset vaihtelevat. Toukokuussa ilmavoimat lähettää Hornet-osaston Arctic Fighter Meetiin, jonka vuosittainen järjestelyvastuu kiertää Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Tänä vuonna harjoitusta isännöi Norjan ilmavoimat Bodøn lentotukikohdassa. Ville Hakalan mukaan pohjoismainen harjoitus on ilmavoimien monien ohjaajien ensikosketus kansainväliseen harjoitustoimintaan.
– AFM:ssä hävittäjäohjaajamme pääsevät ensimmäisiä kertoja lentämään erilaisia ulkomaisia harjoitusvastustajia, tässä tapauksessa Ruotsin Gripeneitä ja Norjan F-16 -hävittäjiä vastaan.
Huhtikuussa Alankomaissa järjestettävä Frisian Flag 2016 puolestaan palvelee hieman erilaisia koulutustavoitteita. Frisian Flagiin osallistuu kymmeniä lentokoneita ja satoja henkilöitä jopa kymmenen eri maan ilmavoimista, ja sen harjoitusskenaariot antavat erittäin monipuolisen ja realistisen kuvan nykyaikaisen ilmasodan luonteesta. Ilmavoimat on osallistunut Frisian Flagiin Hornet-kalustolla säännöllisesti vuodesta 2001. Everstiluutnantti Hakalan mukaan harjoitus on vuosien varrella osoittautunut erittäin hyvin ilmavoimien koulutustarpeita palvelevaksi.
– Frisian Flag on selkeästi soveltava ja vaativa, pidemmälle koulutuksessaan ehtineiden ohjaajien harjoitus. Se on meille tuttu tapahtuma, ja meillä on selkeä kuva siitä, minkälaista kokemusta omaava ohjaaja hyötyy siitä parhaiten.
