UNIFIL -operaation ajankohtaiskatsaus
UNIFIL on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) johtama kriisinhallintaoperaatio Libanonissa, joka perustettiin vuonna 1978 YK:n turvallisuusneuvoston 425 ja 426 päätöslauselmien pohjalta. UNIFIL:n komentajana toimii espanjalainen kenraalimajuri Aroldo Lázaro Sáenz, joka johtaa sekä operaation sotilas- että siviilikomponentteja. Operaation päätavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voitaisiin luovuttaa kokonaan Libanonin asevoimille.
Vuonna 2022 UNIFIL-operaatioon osallistuu rauhanturvaajia 47 eri maasta, joista yli 9400 toimii maavoimissa ja yli 850 merivoimissa. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) koostuu noin 200 suomalaisesta rauhanturvaajasta, jotka ovat jakaneet vuodesta 2018 lähtien UNP 9–1 tukikohdan ranskalaisen komentajan reservipataljoonan (Force Commander Reserve, FCR) kanssa.
Operaation keskeisimmät tehtävät ovat sinisen linjan valvonta, Libanonin asevoimien (Lebanese Armed Forces, LAF) tukeminen Etelä-Libanonissa ja Libanonin väestön avustaminen. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) on osallistunut edellä mainittuihin tehtäviin partioimalla sinisen linjan tuntumassa ja kouluttamalla Libanonin asevoimia. Sinisellä linjalla tarkoitetaan 120 kilometrin pituista vetäytymislinjaa, jonka YK määritteli vuonna 2000 yhteistyössä Libanonin ja Israelin viranomaisten kanssa vahvistaakseen Israelin puolustusvoimien (IDF) vetäytymisen Libanonin alueelta vaatimusten mukaisesti.
”Turvallisuustilanne on vakaa, mutta hauras”
SKJL:n komentaja everstiluutnantti Jani Reijonen kuvailee tämänhetkistä tilannetta seuraavasti:
– Libanonin turvallisuustilanne on viime ajat ollut vakaa, mutta hauras. Huomattavasti heikentynyt talous, kasvaneet sisäpoliittiset jännitteet toukokuun parlamenttivaalien jälkeen ja kiristyneet suhteet merialueella tapahtuneiden toimien johdosta ovat heikentäneet ja tulevat heikentämään vakautta entisestään. Vaikka Libanonin väestöä koetellaan monin tavoin, kuten palkkojen ja niiden ostovoiman merkittävän heikentymisen ja ruoan hinnan jatkuvan nousun myötä, kaikesta huolimatta paikallisilta löytyy hämmästyttävää sitkeyttä. Kysymys kuuluukin, miten kauan sitkeys kantaa ennen kuin sietokyky loppuu? Tässä tilanteessa UNIFIL:n rauhanturvaajien päivittäinen työ vakauden ylläpitämiseksi on tekijä, joka luo Libanonin hallinnolle mahdollisuuden keskittyä sisäisten ja ulkoisten haasteiden ratkaisemiseen.
Libanonin taloudellinen tilanne heikentynyt
Vuoden 2019 jälkeen Libanonin taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi. Erityisesti COVID-19 pandemia ja Beirutin satamaräjähdys elokuussa 2020 ovat lisänneet kansalaisten tyytymättömyyttä valtion johtoa kohtaan. Tyytymättömyys on näkynyt lukuisina mielenosoituksina erityisesti Pohjois-Libanonin suurissa kaupungeissa. Paikallisen valuutan ostovoima on enää vain kymmenesosa vuoden takaisesta, sillä inflaatio on iskenyt maahan hyvin voimakkaasti. Kuluneena vuonna Libanonin sosioekonominen tilanne onkin heikentynyt entisestään, mistä kertovat sähkön tuotannon haasteet, puhelin- ja internetpalveluiden kustannusten huomattava nousu sekä polttoaineen saatavuusongelmat. Eri puolilla maata esiintyy kasvavaa huolta toimeentulosta, sillä tuhannet perheet eivät kykene huolehtimaan enää päivittäisistä perustarpeistaan. Myös Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Libanoniin merkittävästi, sillä maa on tukeutunut suurelta osin vehnän tuonnissaan Ukrainaan. Viljatilannetta on jo aiemmin heikentänyt vuonna 2020 tapahtunut satamaräjähdys, jossa Beirutin sataman viljasiilot tuhoutuivat.
Aktiivista yhteistyötä paikallisväestön kanssa
Operaatioalueella tehdään aktiivisesti CIMIC-toimintaa (Civil-Military Cooperation), jonka tarkoituksena on tukea SKJL:n toimimista Etelä-Libanonin alueella ylläpitämällä turvallista toimintaympäristöä ja avustamalla paikallisväestöä erilaisten projektien, koulutusten ja tapahtumien muodossa. CIMIC toimiikin tärkeänä linkkinä sotilasyhteisön ja paikallisväestön välillä. COVID19-pandemian aikana OUTREACH-toimintaan kuuluvia tapahtumia ja tilaisuuksia ei kyetty järjestämään, mutta kuluneen kevään ja kesän aikana tapahtumatoiminta on käynnistynyt uudelleen. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Tibninin lasten kevätfestivaalit, jotka järjestettiin tiiviissä yhteistyössä muiden UNIFIL-joukkojen CIMIC-tiimien kanssa. Kevätfestivaalit toteutettiin paikallisen alakoulun piha-alueella ja tilaisuuteen osallistui tuhansia lapsia perheineen. Muiden CIMIC-projektien painopiste on tällä hetkellä aurinkoenergia- ja vesiprojekteissa, joilla pyritään parantamaan paikallisväestön elinolosuhteita heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Suurempien projektien lisäksi suomalainen CIMIC-tiimi on esimerkiksi tukenut paikallista taidekesäleiriä.
MIMIC-toiminnalla tarkoitetaan (Military-Military Cooperation) Libanonin asevoimien tukemista. LAF:lle suuntautuvien tukiprojektien ja yhteistoiminnan avulla pyritään luomaan heille toimintaedellytykset, jotta Libanonin asevoimat voisivat toimia itsenäisesti ilman ulkopuolisten tahojen apua. MIMIC-toiminnassa on tänä vuonna muun muassa tuettu LAF:n terveysaseman parantamista sekä heidän toimisto- ja majoitustilojen peruskorjaamista.
Reijonen kertoo, että suhtautuminen UNIFIL:iin on pääosin positiivista.
– Erityisesti lähellä Dayr Kifaa, missä SKJL:n tukikohta UNP 9–1 sijaitsee, paikalliset muistavat edelleen suomalaisten pataljoonien tuen lähialueen kylille. Pidämme yllä suomalaisten hyvää mainetta toteuttaessamme FCR:n meille antamia tehtäviä. SKJL jatkaa palvelustaan hyvähenkisenä ja hyvillä mielin. Koulutus, varusteet, olosuhteet ja kyky toteuttaa tehtävät ovat tasapainossa. Kehittämistäkin toki riittää, mutta painopisteessä on työn jatkaminen valvomisen, tukemisen ja avustamisen kehyksessä, Reijonen päättää.
Suomi on osallistunut UNIFIL-operaatioon vuosina 1982–2001, 2006–2007 ja uudelleen vuodesta 2012 lähtien. SKJL koostuu jääkärikomppaniasta, joka toimii osana FCR-pataljoonaa, sekä kansallisesta tukielementistä (National Support Element, NSE). Näiden lisäksi suomalaisia palvelee FCR:n esikunnassa toimistoupseerien ja tilannevalvojien tehtävissä. UNIFIL-operaation esikunnassa (Force Head Quarter, FHQ) Naqourassa palvelee myös viisi suomalaista esikuntaupseeria. Muihin UNIFIL:n toimialueella oleviin pataljooniin verrattuna FCR:n toiminta-alue kattaa poikkeuksellisesti koko UNIFIL:n vastuualueen. Libanonissa toimii myös UNTSO:n (United Nations Truce Supervision Organization) aseettomia sotilastarkkailijoita, joista tällä hetkellä 15 on suomalaisia.
