Tavoitteena entistä vahvempi maapuolustus

Maavoimien seuraavan vuosikymmenen suurhanke tähtää koko maapuolustuksen uudistamiseen. Vuosien 2025–2035 aikana toteutettava kehitystyö perustuu realistiseen uhkakuvaan, teknologiseen kehitykseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön liittolaisten ja puolustusteollisuuden kanssa.

Uhkaperusteisesta lähtökohdasta Maavoimia kehitetään taistelun kuvan ja nykyaikaisen sodankäynnin ajantasaisten oppien, kansallisen ja puolustusliitto Naton ohjauksen, valmiuden ja sodankäyntikyvyn, puolustusyhteistyön, innovaatioiden ja teknologisen kehityksen sekä käytettävissä olevien resurssien perusteella. Maavoimien kehittäminen toteutetaan säilyttäen kyky muutoksiin, painottuen maapuolustuksen hankinta- ja käyttöönottovalmiuksien rakentamiseen, iskukyvyn tehostamiseen, tarvittavan infrastruktuurin uudistamiseen, sekä poikkeusolojen materiaalisen omavaraisuuden kehittämiseen.

Uhkaperusteinen kehittäminen

Maapuolustuksen uudistukset pohjautuvat arvioon Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhkista. Koulutuksen, epäsuoran tulen ja miehittämättömien järjestelmien kehittäminen ovat keskiössä. Maavoimilla on hyvä tilannekuva vallitsevasta uhkasta sekä siitä, minkälaiset nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksen ovat. Ukrainan sodasta ja muista viimeaikaisista sodista saadut opit vaikuttavat suunnitteluun, mutta kehitystyö mukautetaan Suomen erityisolosuhteisiin – yleiseen asevelvollisuuteen, pohjoiseen maastoon ja liittolaisten tarjoamaan tukeen.

Vahva kansallinen ja Naton ohjaus tukevat uudistuksia

Maapuolustuksen kansallinen puolustuspoliittinen ohjaus perustuu yhtäältä tuoreimman valtioneuvoston puolustuspoliittisen selonteon ja toisaalta puolustusvoimien kehittämisohjelman perusteisiin. Näiden perusteella kaikkien uudistusten lähtökohdat on kirjattu Maavoimien kehittämissuunnitelmaan. Myös Naton Defence Planning Process:n maavoimalliset tavoitteet on sisällytetty näihin asiakirjoihin.

Valmius ja sodankäyntikyky

Suomen puolustusjärjestelmältä ja siten myös Maavoimilta vaaditaan korkeaa valmiutta ja kykyä pitkäkestoiseen sodankäyntiin. Samanaikaisesti Suomen on yhdessä liittolaistensa kanssa säilytettävä laadullinen ja määrällinen teknologinen etumatka, joka ehkäisee ajautumista kulutussodankäyntiin. Maapuolustuksen suorituskykyjen kehittämisessä huomioidaan Naton puolustussuunnittelun asettamat vaatimukset suorituskykyjen määrälle ja laadulle, havainnot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja arvio Venäjän sodankäynnin kehityksestä. Nämä vaatimukset kasvattavat tarvetta lisätä omavaraisuusastetta, syventää yhteistyötä puolustusteollisuuden kanssa, hyödyntää murroksellisia teknologioita sekä kehittää monikansallisia ratkaisuja.

Maavoimat osana monenvälistä puolustusyhteistyötä

Suomen liittolaisten keskuudessa meneillään oleva asevoimien ja niiden maavoimien kehittäminen avaa Suomella uudenlaisia mahdollisuuksia samalla kun se myös asettaa velvoitteita ja odotuksia. Oikea-aikainen yhteistyö tekee mahdolliseksi monenkeskisten hankkeiden sekä suorituskykyjen kehittämisstrategian kustannustehokkaan toteuttamisen. Merkitys puolustusmateriaaliyhteistyössä on suuri. Suomella liittolaisineen on lähivuosina erinomainen mahdollisuus tehdä valintoja yhteensopivuuden, yhteen toimivuuden ja materiaalin yhteiskäyttöisyyden laajuudesta ja syvyydestä, kun liittokunta nostaa suorituskykyään.

Teknologia ja innovaatiot

Tekniikan ja teknologian muutos mahdollistaa suorituskykyjen ja taistelutapojen uudistamisen. Suomen Maavoimilla on hyvä käsitys saatavissa olevasta sotavarustuksesta, eri järjestelmien suorituskyvyistä ja niiden saatavuudesta ja kustannuksista. Maavoimilla on kaikki edellytykset tehdä vastuullisia ratkaisuja suorituskykyvalinnoista. Maavoimissa, kuten muuallakin Puolustusvoimissa tutkitaan ja kehitetään uutta teknologiaa hyödyntäviä miehittämättömiä kauko-ohjattuja ja autonomiseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä, joita voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Miehittämättömiä järjestelmiä kehitetään koordinoidusti kaikkia puolustushaaroja ja viranomaisia hyödyttävällä tavalla ja kansainvälinen säätely huomioiden.

Resurssit ja yhteistyö

Naton päätös kasvattaa puolustusmenoja luo Suomelle myönteiset näkymät maapuolustuksen vahvistamiseen. Yhteistyö liittolaisten kanssa tarjoaa mahdollisuuden kustannustehokkaisiin yhteishankintoihin, materiaalin yhteiskäyttöön ja syvempään yhteentoimivuuteen. Uudistamisen yhtenä lähtökohtana on tasapainoisen ja ylläpidettävissä olevan suorituskykyisen maavoiman kehittäminen – ihmiset, toiminta, materiaali ja infrastruktuuri. Vastuullisuus jälkipolville on näyttävä niin ajantasaisessa taisteluvoimassa kuin yhteiskunnan ylläpidettävissä olevana kustannusrasitteena.

Tavoitteena uskottava torjuntakyky

Maavoimien päämääränä on estää maahyökkäys Suomeen. Tämä edellyttää kaluston, joukkorakenteiden ja toimintatapojen uudistamista sekä valmiuden ja pitkäkestoisen sodankäyntikyvyn varmistamista. Uudistukset ovat laaja ja pitkäjänteinen prosessi, mutta tavoitteet ovat saavutettavissa: vahvempi, modernimpi ja liittolaisten kanssa yhteensopiva maapuolustus, joka turvaa koko valtakunnan.