Puolustusvoimat siirtyy käyttämään uusissa käsiaseissa Nato-standardin mukaisia kaliipereita: 5.56x45 mm, 7.62x51 mm, 9x19 mm ja 12.7x99 mm. Tehdyllä päätöksellä parannetaan muun muassa taistelijan suorituskykyä, yhteensopivuutta ja huoltovarmuutta.

Puolustusvoimat on selvittänyt viime vuosien aikana, millaisia ominaisuuksia eri käsiaseilla pitää olla tulevaisuudessa. Selvitykseen on kuulunut myös uusien aseiden kaliiperivalinta. Kaliiperipäätös perustuu ensisijaisesti suorituskykyvaatimuksiin ja mahdollistaa kotimaisen pienkaliiperisten ampumatarvikkeiden tuotantokyvyn kehittämisen sekä uusien henkilö- ja joukkokohtaisten käsiaseiden hankintavalmisteluiden jatkamisen.

Taistelijan henkilökohtaisen aseen, rynnäkkökiväärin, uusi kaliiperi on 5.56x45mm, joka vastaa suorituskyvyltään uhka- ja toimintaympäristön vaatimuksiin. Uusia joukkokohtaisten aseiden kaliipereja ovat 7.62x 51mm ja 12.7x 99mm. Pistoolin kaliiperina säilyy 9x19 mm. 

Uudet kaliiperit otetaan käyttöön aseita uusittaessa vaiheittain. Nykyisten käsiasekaliiperien (7.62x39 mm, 7.62x53R ja 12.7x108 mm) käyttöä jatketaan, mutta näiden kaliiperien aseille ei tehdä enää jatkohankintoja.

- Kaliiperivalinnassa on tarkasteltu ja otettu huomioon useita tekijöitä. Päätökseen ovat vaikuttaneet muun muassa suorituskykyvaatimukset, taistelijan kuormitus, yhteensopivuus muiden liittolaismaiden kanssa, huoltovarmuus ja ampumatarvikkeiden saatavuus sekä tuotantokyky kotimaassa, toteaa Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa Maavoimien esikunnasta.

Uudella kaliiperilla lisää suorituskykyä rynnäkkökivääriin

Suomalaisessa ympäristössä käsiaseiden ampumaetäisyydet ovat lähes aina alle 200 metriä ja tyypillisesti alle 100 metriä. Rynnäkkökiväärillä on kyettävä vaikuttamaan aina 600 metriin saakka. Uuden kaliiperin luodin suurempi lentonopeus ja suorempi lentorata lisäävät osumatodennäköisyyttä, mikä korostuu etenkin ammuttaessa tuntemattomalle etäisyydelle tai liikkuvaan kohteeseen. 

Pienempi ja nopeampi 5.56x45 mm luoti läpäisee paremmin eri materiaaleja kuin 7.62x39 mm alle 200 metrin etäisyyksillä. Lisäksi pienemmän rekyylin, suoremman lentoradan ja matalampien patruunakustannusten takia ampumataidon oppiminen on nykyistä helpompaa. Luodin suuntavakaudessa (”risuherkkyys”) nykyisen ja uuden kaliiperin ampumatarvikkeilla ei ole merkittävää eroa. 

Taistelijan kantama materiaalimäärä ja kuormitus ovat kasvaneet muun muassa pimeätoimintavälineiden, aseeseen kiinnitettävien lisälaitteiden sekä uusien suojavarusteiden käyttöönoton myötä. Uusi kaliiperi keventää aseen ja ampumatarvikkeiden kokonaispainoa ja vähentää osaltaan taistelijan kuormitusta.

- Nykyinen rynnäkkökivääri ja päivän ampumatarvikkeet painavat 8,9 kg. Siirtymällä kevyempään aseeseen ja ampumatarvikkeisiin voidaan painoa keventää jopa 3,5 kg. Tämä lisää taistelijan suorituskykyä ja mahdollistaa esimerkiksi suuremman patruunamäärän kuljettamisen, kertoo prikaatikenraali Takamaa.

Uuden ampumatarvikkeen saatavuus sekä normaali- että poikkeusoloissa on huomattavasti parempi kuin 7.62x39 mm ampumatarvikkeilla, joita on Euroopassa käytössä enää hyvin vähän. Nato-standardin mukaisia ampumatarvikkeita on käytössä ja varastoituna lähes kaikilla liittolais- ja kumppanimailla, ja niiden tuotantokapasiteetti länsimaissa on myös merkittävästi suurempi.

Paremman saatavuuden ja pienemmän raaka-ainetarpeen myötä uusi patruuna on hankintakustannuksiltaan edeltäjäänsä edullisempi. Se on myös kevyempi ja pakkautuu pienempään tilaan, jolloin sen logistinen kuormitus on nykyistä pienempi.

- Ukrainan sota on osoittanut, että käsiaseiden patruunoita kuluu paljon. Niitä pitää olla varastossa valmiiksi, mutta niitä pitää olla saatavissa myös sodan aikana. Tämän vuoksi on tärkeää, että kotimaassa ja Pohjoismaissa on tuotantokykyä meidän käyttämille käsiaseiden kaliipereille. Sama kaliiperi yhdessä liittolaisten kanssa mahdollistaa samojen patruunoiden käyttämisen niin rauhanajan harjoituksissa kuin poikkeusoloissa, toteaa prikaatikenraali Takamaa.

Joukkokohtaisissa aseissa hyödynnetään suuremman kaliiperin edut

Yli 200 metrin päässä oleviin maaleihin vaikutetaan pääasiassa joukkokohtaisilla aseilla: tukiampujan kiväärein, konekiväärein, tarkkuuskiväärein ja kranaatinlaukaisimin. 7.62x51 mm ja sitä suuremmat kaliiperit mahdollistavat maalien suojan läpäisemisen ammuttaessa useiden satojen metrien päähän. Isokaliiperisempien ammusten osumatarkkuus on 5.56x45 ammuksiin verrattuna myös suurempi pidemmillä etäisyyksillä.

Tänä vuonna käyttöön otettu Tarkkuuskivääri M10 käyttää kaliiperia 8.6 mm ja ensi vuonna käyttöön otettava Tarkkuuskivääri 23 kaliiperia 7.62x51mm. Näitä aseita on testattu runsaasti ja niiden suorituskyvystä on saatu hyvät kokemukset. Aseiden tehokas ampumaetäisyys ulottuu aina 1400 metriin saakka. Puolustusvoimilla on jo käytössään raskas tarkkuuskivääri 12.7 mm kaliiperilla, ja sen tehokas ampumaetäisyys on jopa 2000 metrin etäisyydelle.

Ainakin osassa hankittavista konekivääreistä käytetään 7.62x51 mm kaliiperin patruunoita, mutta kaikkia vaihtoehtoja vielä selvitetään. Konekiväärit mahdollistavat joukon tulituen antamisen tehokkaasti satojen metrien etäisyydelle ja vaikuttamisen maaleihin, joihin tarvitaan useampi osuma. 

- Ryhmä tai partio tarvitsee kyvyn ampua vihollista eri etäisyyksille ja erilaisiin maaleihin. Tämän vuoksi joukolla on erilaisia aseita, joiden kaliiperit on optimoitu käyttötarkoituksen ja tarvittavan ampumaetäisyyden mukaan, prikaatikenraali Takamaa kommentoi.

Käsiaseuudistus etenee aikataulussa

Nyt tehty päätös käsiaseiden kaliiperista mahdollistaa uusien henkilö- ja joukkokohtaisten käsiaseiden hankintavalmisteluiden jatkamisen.  Käynnissä oleva käsiaseuudistus koskee rynnäkkökiväärien lisäksi konekiväärejä, kerta-automaattisia tarkkuuskiväärejä ja M10-tarkkuuskiväärejä. Aseiden hankinta tulee kestämään 2030-luvun.

Sakolta testikäyttöön tilattujen uusien 5.56 mm kaliiperin rynnäkkökiväärien kenttäkokeet aloitetaan ensi vuonna. Kenttäkokeiden tulokset analysoidaan ja niiden pohjalta määritetään uuden rynnäkkökiväärin tarkemmat vaatimukset ennen lisähankintoja. Päätös nykyisen rynnäkkökiväärin seuraajasta tehdään myöhemmin. Suunnitelmissa on, että uusi rynnäkkökivääri tulee palveluskäyttöön vuosikymmenen vaihteessa.

- 7.62 RK 62 -rynnäkkökivääri on edelleen toimiva ja luotettava taistelijan perusase ja käytössä vielä pitkään. Aseita on ampumatarvikkeineen tällä hetkellä riittävästi normaali- ja poikkeusolojen tarpeisiin. Tavoitteena on, että tulevaisuuden rynnäkkökivääri on yhtä varmatoiminen kuin nykyinen 7.62 RK 62 on ollut, prikaatikenraali Takamaa kertoo.

Käsiaseiden uudistuksessa uusitaan myös kevyet konekiväärit. Puolustusvoimat on testannut eri asevaihtoehtoja ja päätökset konekiväärien osalta tehdään vuosien 2026-2028 aikana. 

Uusien aseiden kehittäminen ja hankinta asevelvollisuuteen perustuville Puolustusvoimille on pitkä prosessi ja kokonaisuus, jota suunniteltaessa otetaan huomioon aseen ominaisuuksien lisäksi muun muassa ampumatarvikkeet, harjoitusampumatarvikkeet, optiset tähtäimet, pimeätoimintavälineistö, lippaat, koulutukseen liittyvät asiat (esimerkiksi simulaattorit ja varomääräykset), kunnossapito (kuten huoltovälineet, varaosat, tarkastuslaitteet) ja varastointi.