Maavoimien alkuvuoden harjoituksissa valmiusyksiköt, paikallisjoukot, ja tuhannet liittolaiset operoivat eri puolilla Suomea

Maavoimat harjoittelee helmi-maaliskuussa asevelvollisten ja liittolaisten kanssa eri puolilla Suomea. Harjoituskokonaisuus huipentuu maaliskuussa järjestettävään Cold Response 26 -harjoitukseen, jossa noin 3500 suomalaista sotilasta harjoittelee yhdessä 4000 liittolaisen kanssa Rovajärvellä.

Alkuvuoden kansalliset harjoitukset käynnistyvät valmiusyksiköiden harjoittelulla. Varusmiehistä ja henkilökunnasta koostuvat harjoitukset toteutetaan joukko-osastojen lähiharjoitusalueilla 19.1. alkaen ja niiden yhtenä tavoitteena on todentaa valmiusjaksonsa aloittaneiden valmiusyksiköiden suorituskyky ja siihen liittyvä kyky tehtävän nopeaan suunnitteluun, toiminta-alueelle siirtymiseen ja varsinaiseen toimeenpanoon. Harjoituksilla kehitetään yhteistoimintaa muiden varusmiesyksiköiden kanssa.

Helmi-maaliskuussa eri puolilla Suomea toteutettavaan Lion Stone 26 -paikallispuolustusharjoituskokonaisuuteen osallistuu varusmiesten ja henkilökunnan lisäksi suuri määrä reserviläisiä. Paikallisjoukkojen reserviläiset pääsevät toimimaan vaativissa taistelutehtävissä ja todentamaan aiempien vuosien harjoittelusta saadun hyödyn. Harjoitusten tavoitteena on kehittää asevelvollisten kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja toimia muiden viranomaisten kanssa yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojaamiseksi. Harjoituksiin osallistuu Maavoimien sotilaiden lisäksi merkittävä määrä eri viranomaisia ja alueellisia toimijoita, sekä pieni määrä liittolaisia. Joukko-osastot tiedottavat harjoituksistaan lähempänä ajankohtaa.

Alkuvuoden aikana toteutetaan myös valmiusrakentamisharjoituksia. Puolustusvoimat on solminut ja solmii helmikuun alusta alkaen lisää sopimuksia vapaaehtoisten maanomistajien kanssa. Sopimukset oikeuttavat Puolustusvoimat rakentamaan korvausta vastaan puolustuksellisia rakenteita. Valmiusrakentamisharjoituksissa tehdään linnoitteita yhteistoiminnassa kotimaisen rakennusteollisuuden ja viranomaisyhteistyökumppanien kanssa. Harjoittelun tarkoituksena on varmistaa rakentamisen sujuvuus kaikissa tilanteissa ja kerätä kokemusta erilaisten linnoitteiden rakentamisesta. Usein harjoituksessa toteutetut rakenteet jätetään paikoilleen.

Cold Response 26 -harjoituksessa mukana ruotsalainen divisioona ja tuhansia reserviläistä

Alkuvuoden merkittävin harjoitus on Norjan johtama monikansallinen Cold Response 26, johon osallistuu yhteensä yli 20 000 liittokunnan sotilasta Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa 9.–20.3.2026. Suomessa toteutettavaan osuuteen osallistuu noin 7500 sotilasta Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta.

– Tämä on meille vuoden tärkein harjoitus erityisesti logistiikan testaamisen kannalta. Suomeen keskitetään merkittävä määrä joukkoja maanteitse ja ilmasta, suurimpana yksittäisenä joukkona ruotsalainen divisioonan esikunta alaisineen. Toimintatapamme, kalustomme ja sotilaamme ovat jo valmiiksi erittäin yhteensopivia liittolaistemme kanssa, mutta taistelut voivat alkaa vasta, kun joukko on saatu onnistuneesti alueelle, maavoimien taisteluharjoituksen johtaja, Jääkäriprikaatin komentaja eversti Marko Kivelä toteaa.

Liittolaisten osuus vahvuudesta on noin 4000 sotilasta, joista noin 2000 on ruotsalaisia. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu noin 3500 henkilöä, joista reserviläisiä on noin 2000. Cold Response 26 -harjoituksen keskeisin tavoite on harjoitella Naton pohjoisen alueen vahventamista ja yhteistä operointia haastavissa arktisissa olosuhteissa.

– Harjoitukseemme osallistuu enemmän liittolaisia kuin suomalaisia joukkoja ja kotimaisesta joukosta suurin osa on reserviläisiä. Tämä osoittaa mielestäni hyvin sen, että asevelvollisuusjärjestelmämme tuottaa korkean tason osaamista ja tätä reserviä saadaan hyvin täydennettyä liittolaistemme suorituskykyjen avulla. Uskon myös, että Rovajärven maaliskuiset olosuhteet antavat sekä kotimaisille joukoille että liittolaisillemme sopivan haasteen, eversti Kivelä jatkaa.

Cold Response 26 -harjoituksen päämääränä on kehittää valmiuksia reagoida erilaisiin uhkiin ja kriisitilanteisiin, sekä kehittää sotilaallista suorituskykyä ja liittokunnan yhteistoimintakykyä kaikilla johtamisen eri tasoilla. Suomessa harjoittelevaa joukkoa johtaa Mikkelissä sijaitseva Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras MCLCC-NW, jota vahvennetaan harjoituksen aikana liittokunnan sotilailla.

Myös Utin jääkärirykmentti harjoittelee helmi-maaliskuun aikana Pohjois-Suomen vaativissa talviolosuhteissa. Harjoitustoimintaan osallistuu sen eri vaiheissa Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, varusmiehiä, reserviläisiä sekä liittolaismaiden sotilaita, yhteensä noin 1000 henkilöä. Laaja harjoitusalue kattaa Oulu-Nurmes -linjan pohjoispuoleisen Suomen, jossa harjoitusjoukot toimivat pääosin pienissä partiokokoonpanoissa.

Pohjoisen harjoitustoimintaan liittyvät hallinnolliset päätökset ovat nähtävillä:

Yleistiedoksianto - Jääkäriprikaatin päätös 9.1.2026 - Puolustusvoimat
Yleistiedoksianto - Utin jääkärirykmentin päätös 12.12.2025 - Puolustusvoimat