Kysymyksiä ja vastauksia droonitapauksista
Viimeaikaiset droonien harhautumiset Suomen ilmatilaan liittyvät Ukrainan Venäjälle suuntaamiin droonihyökkäyksiin, joita on tehty muun muassa Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Näissä operaatioissa on käytetty noin 2 500 droonia.
Suomeen on harhautunut yksittäisiä drooneja. Puolustusvoimat seuraa tilannetta ympäri vuorokauden ja on tehostanut ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön Ilmavoimien päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien ja Maavoimien kalustoa sekä henkilöstöä.
Kaikki sotilaallinen toiminta erityisesti maamme lähialueilla on aina huomion arvoista. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa. Tärkeintä on pysyä rauhallisina ja suhtautua tapahtumiin maltillisesti.
Tämä sivu vastaa yleisimpiin kysymyksiin tilanteesta. Sivua päivitetään.
Lisätietoa
- Puolustusvoimien päivittyvä tiedote: https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa.
Tilannekuva
Viimeaikaiset tapahtumat ovat muuttaneet tilannetta, mutta Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Harhautuneet droonit liittyvät Ukrainan puolustustaisteluun Venäjää vastaan.
Puolustusvoimat seuraa tilannetta ympäri vuorokauden ja on tehostanut ilmapuolustuksen valmiutta.
Puolustusvoimat seuraa tilannetta ympäri vuorokauden ja on tehostanut ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön Ilmavoimien päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien ja Maavoimien kalustoa sekä henkilöstöä.
Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla.
Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drooni, Ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle.
Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä.
Rauhan aikana valmiudelliset toimet toteutetaan kantahenkilökunnan voimin, ja valmiutta säädellään vallitsevan tilanteen mukaan.
Kyllä. Ukrainan kyky pitkän kantaman vaikuttamiseen on lisääntynyt. Ei ole näköpiirissä, että iskut olisivat loppumassa.
Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä. Alueellisen koskemattomuuden valvontaa suoritetaan eri puolille maata sijoitetuilla liikkuvilla ja kiinteillä ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla.
Lisää alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta oheisesta linkistä: https://ilmavoimat.fi/akv/akt-toiminta.
Kyllä. Ilma-, Meri- ja Maavoimien toiminta näkyy kansalaisille vallitsevassa tilanteessa eri tavoin.