Kuvituskuva, jossa näkyy muistivihko ja kahvikuppi. Muistivihkossa lukee Puolustusvoimien blogi. Kahvikupissa vaahto muodostaa Puolustusvoimien Torni-logon.

Puolustusvoimien blogi

Tällä sivulla Puolustusvoimien kenraalikunta ja asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista puolustukseen ja Puolustusvoimiin liittyvistä asioista.

Blogin kirjoittajat avaavat lukijoille Puolustusvoimien toimintaa oman toimialansa näkökulmasta. Pyrimme kertomaan vaikeistakin asioista mahdollisimman ymmärrettävästi. Kerro miten onnistuimme ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PVblogi. 

Julkaisemme uuden kirjoituksen noin kerran kuukaudessa. Joulu- ja heinäkuun ajan blogi lomailee.  

Tutustu myös muihin organisaatiomme blogeihin:

Julkaisut aikajärjestyksessä:

Suomi Euroopan peräsimeen - suuntana digitalisaatio ja tekoäly

Timo Hirvonen Julkaisupäivä 26.6.2019 15.30 Blogit

Suomen kolmas kausi Euroopan unionin (EU) puheenjohtajana alkaa 1.7.2019. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolivuosittain.

Mikä on muuttunut?

Moni asia on muuttunut vuodesta 2006, jolloin Suomi edellisen kerran toimi puheenjohtajamaana. Lissabonin sopimuksella perustettiin EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka ja hänen avukseen Euroopan ulkosuhdehallinto. Korkea edustaja johtaa ulkosuhdehallintoa, ohjaa Euroopan puolustusvirastoa, toimii puolustusministerikokousten puheenjohtajana ja komission varapuheenjohtajana. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen myötä puheenjohtajamaan rooli yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on oleellisesti muuttunut.

Euroopan ja sen lähialueen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on tiivistetty ja syvennetty. Vuonna 2016 julkaistu globaalistrategia yhdessä neuvoston päätelmien kanssa muodostavat perusteet EU:n toimille uudessa turvallisuusympäristössä. Puolustusasioiden käsittely EU:n poliittisella agendalla on vakiintunut käytäntö. Esimerkiksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen vuosittainen arviointi ja Euroopan puolustusrahasto ovat luoneet uusia mekanismeja puolustuksen kehittämiseen.

Turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten lisäksi myös EU:n sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia. Euroopan integraatio on syventynyt ja EU on laajentunut. Samalla EU:n yhtenäisyyttä ovat ravistelleet erilaiset kriisit, joista mm. brexit-neuvottelut ovat kaikille tuttuja mediasta.

Näin EU-vaalien jälkeen puolustusasioiden näkökulmasta on mielenkiintoista nähdä, minkä roolin uusi EU-parlamentti ottaa ja millaiseksi uuden komission tehtävät ja kokoonpano muodostuvat. Keskeisenä kysymyksenä on se, millaiseksi unionin työtä ohjaavan strategisen ohjelman sisältö käytännössä muotoutuu - miten puolustusasiat painottuvat. 

Mitä tavoitellaan?

EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Suomi on tukenut EU:n puolustusyhteistyön edistämistä ja EU:n vahvistamista turvallisuusyhteisönä. EU:n puolustusyhteistyön syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta. Puolustusvoimat osallistuu EU:n puolustusyhteistyöhön kansallisten päätösten mukaisesti.  

Suomen puheenjohtajuuskauden yleisenä tavoitteena on jatkaa EU:n turvallisuus- ja puolustusagendan edistämistä. Kansallisista painopisteistä ja ohjelmasta on päättänyt juuri aloittanut uusi hallitus.

Puolustushallinnon painopisteiksi puheenjohtajuuskaudelle on valmisteltu digitalisaatio ja tekoäly puolustuksessa sekä hybridiuhkiin vastaaminen. Nämä aiheet koskevat kaikkia jäsenmaita ja niiden käsittely tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä. Yhdessä ja yhteistyössä EU ja sen jäsenmaat ovat vahvempia.

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat jo nyt maailmaa. Myös puolustuksen alalla uuden teknologian hyödyntäminen tulee lisääntymään, mutta tämä tulee toteuttaa ennakoiden ja hallitusti. Muutoksen toteuttamisessa EU:n jäsenmaiden puolustushallinnoilla on oma roolinsa. Suomi on jo ollut tässä asiassa aloitteellinen ja julkaissut toukokuussa yhteisen ajatuspaperin muutaman muun EU-maan kanssa. Ajatuspaperin tarkoituksena on käynnistää keskustelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista ja mahdollisuuksista sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä, ottaen huomioon eettiset ja oikeudelliset asiat. Aihealueelta pyritään löytämään kehittämiseen liittyviä yhteistyömahdollisuuksia. Teemaa käsitellään puheenjohtajuuskauden erilaisissa tapaamisissa, työkokouksissa ja seminaareissa.

Puheenjohtajuuskaudella edistetään myös kykyä hybridiuhkiin vastaamiseen. Sisä-, ulko- ja puolustushallinnon kokouksissa käydään skenaariopohjaiset hybridiuhkaa koskevat keskustelut. Yhtenä tärkeänä asiana on Lissabonin sopimuksen mukainen EU:n avunantolausekkeen soveltaminen.

Tavoitteena on, että pääteemamme jatkavat eteenpäin myös seuraavien puheenjohtajamaiden sekä eri EU-instituutioiden työohjelmissa myös Suomen puheenjohtajuuden jälkeenkin.

Selaa blogin artikkeleita