Presidentti Sauli Niinistö allekirjoittaa lähiaikoina eduskunnan hyväksymän tiedustelulakipaketin. Samalla hän määrittää lakien voimaantulon ajankohdan, johon vaikuttaa etenkin valvontakoneiston valmius. Tiedustelun näkökulmasta valvonta ei ole välttämätön paha, vaan keskeinen osa laadunvalvontaa ja kansalaisten oikeusturvan varmistamista. Siksi siihen tulee varata myös riittävät resurssit.
Lakien viisivuotisen valmistelun aikana tavoitteemme oli saada laeista mahdollisimman teknologianeutraalit. Mielestäni siinä onnistuttiinkin. Kiitos huolellisen valmistelun, jota muokattiin perusteellisesti myös parlamentaarisen seurantaryhmän toimesta (alla).
Tiedusteluammattilaisena huoleni suuntautuu tällä hetkellä siihen, miten ketterästi muu lainsäädäntömme mukautuu informaatioteknologian nopeaan kehitykseen. Suurimpia ratkaistavia poliittisia kysymyksiä vastaisuudessa tulisi olla 1) kuka omistaa datan sekä 2) miten saavutetaan sosiaalisen median algoritmien läpinäkyvyys/regulointi?
Europarlamenttivaalit pidetään eri maissa 23.–26. toukokuuta välisenä aikana. Tutkitusti äänestäminen on vahvasti tunnepitoinen tapahtuma. Tällöin ihmisiä on mahdollista myös manipuloida datan ja algoritmien hallinnalla. Kyse on yksinkertaistaen informaatiovaikuttamisesta, jota aina ei edes huomaa. Viime sunnuntaina pidetyt Suomen eduskuntavaalit vaikuttivat alustavien arvioiden mukaan olleen tässä mielessä suhteellisen "puhtaat". Hyvä me.
Oman sukupolveni aamut alkoivat sanomalehden lukemisella, päivän mittaan kuuntelimme radiosta uutisia ja illalla katsoimme kollektiivisesti puoliyhdeksän TV-uutiset. Nyt meille suolletaan eri tuuteista informaatiota ähkyyn saakka. Hollannissa on eräällä alueella kävelijöille merkitty maahan liikennevalot, jottei katsetta tarvitse siirtää pois kännykästä. Näyttö suoltaa tunteisiin vetoavaa materiaalia siinä määrin, että tosiasiat voidaan sujuvasti sivuuttaa ilman syvempää pohdintaa. Keskeisiä taustavaikuttajia tässäkin ovat sosiaalisen median algoritmit. Niiden avulla sinua myös jatkuvasti maalitetaan. Luulet, että kaikki muutkin näkevät ja lukevat samaa materiaalia kuin sinä, mutta näin ei ole. Kiinassa ollaan tultu jopa siihen pisteeseen, että ihmisiä profiloidaan sosiaalisesti (saat pisteitä tai menetät pisteitä) nettikäyttäytymisesi perusteella, ja tarvittaessa sinua joko rangaistaan tai palkitaan.
Kynnystä informaatiovaikuttamiselle laskevat sen halpuus, helppous ja matala kiinnijäämisen kynnys. Riiassa sijaitseva Strategisen kommunikaation osaamiskeskus (Strategic Communications Centre of Excellence) testasi, mitä tietoja saadaan kerättyä sotaharjoitukseen osallistuvilta henkilöiltä, ja voidaanko heidän käyttäytymiseensä vaikuttaa. Välineenä oli yksi kannettava tietokone, yksi kännykkä ja viisi SIM-korttia, vaikutuskanavana Facebook. Tulokset yllättivät jopa testaajat itsensä. Yksityiskohtaisempi analyysi leimattiin salaiseksi. Kohdennettujen mainosten avulla (hinta yhteensä 50 euroa) saatiin kerättyä ydinjoukko, joka testin aikana laajeni laajenemistaan. Heille luotiin suljettu ryhmä, jossa kaikki kertoivat joko kysyttäessä tai kysymättä olinpaikkansa, liikkumisensa, joukkonsa, mielialansa ja niin edelleen. Lopuksi osa henkilöstöä saatiin rikkomaan myös määräyksiä, esimerkiksi poistumaan joukostaan treffeille FB:n kautta hankkimansa "tyttöystävän" kanssa.
Lähitulevaisuudessa tilanne pahenee entisestään. Automatisoituja tilejä (botteja) on kohta enää ammattilaisenkaan vaikea erottaa aidoista, kommentointipalstojen tekstejä voidaan kirjoittaa automaattisesti, kuva- ja videomanipulointi (deep fakes) on helppoa kuin heinänteko.
Eräänä ratkaisuna haasteeseen olisi sosiaalisen median alustojen liiketoimintamalliin puuttuminen. Ei pidä sallia niiden kerätä meistä sääntelemättä dataa myydäkseen sitä eteenpäin. Yksittäisten tilien algoritmien läpinäkyvyys saattaa olla vaikea pala purtavaksi, mutta ainakin verkostojen muodostamisen periaatteiden avoimuus lienee helpommin nieltävissä.
Jatketaan me kuitenkin verkostoitumista. Luovutan nykyiset tehtäväni prikaatikenraali Pekka Toverille. Itse jatkan työuraani puolustusministeriössä pohtien muun muassa tässä blogissa esille nostamaani haastetta.
Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho
