Tervehdys 226. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Tervehdys 226. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 10.9.2018 Säätytalo

Herra ministeri,
hyvät 226. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
hyvät naiset ja herrat!
Herr minister,
bästa deltagare i den 226:e riksomfattande försvarskursen,
mina damer och herrar!

Suomen kansainvälinen puolustusyhteistyö on kehittynyt tällä vuosikymmenellä useilla kahden- ja monenkeskisillä foorumeilla.

Jo yli kahdenkymmenen vuoden taakse ulottuva rauhankumppanuus Naton kanssa on syventyvynyt niin kutsutuksi laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuudeksi. Siihen osallistuminen lisää entisestään yhteistoiminnan mahdollisuuksia Naton kanssa. Puolustusyhteistyö Euroopan unionin jäsenmaiden kesken on myös tiivistymässä voimakkaasti. Suomi on vahvasti mukana viime vuonna käynnistetyssä pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. Sen avulla halukkaat jäsenvaltiot voivat tiivistää puolustusalan yhteistyötään eri tahdissa ulkopuolisiin jäsenmaihin nähden.

Pohjoismaisessa Nordefco-yhteistyössä taas korostuvat tilannekuva-, harjoitus-, koulutus- ja materiaalikysymykset. Yhtenä kärkihankkeena on yhteinen pohjoismainen taisteluasu, joka on edennyt tarjouspyyntövaiheeseen.

Suomi on panostanut myös kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön. Tästä kertovat kahden viimeisen vuoden aikana solmitut aiejulistus-, yhteistymmärrys- ja puitejärjestelyasiakirjat muun muassa Suomen ja Saksan, Viron ja Yhdysvaltain sekä viimeksi Ruotsin puolustushallintojen kesken. On syytä mainita myös keväällä allekirjoitettu kolmenvälinen puolustusyhteistyön aiejulistus Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välillä.

Niin ikään uusia yhteistyömuotoja on noussut esiin. Sellaisia ovat puolustusyhteistyöjärjestelyt, joissa yksittäisen eurooppalaisen valtion johdolla on muodostettu halukkaiden valtioiden ryhmä esimerkiksi kehittämään sotilaallisia suorituskykyjä, muodostamaan operaatioihin kykeneviä joukkoja tai parantamaan ennakointikykyä tiedonvaihdolla. Nostan esiin kolme monenvälistä puolustusyhteistyöjärjestelyä, joihin Suomi on liittynyt tai ilmaissut halunsa liittyä.

Kesäkuussa 2017 Suomi allekirjoitti aiesopimuksen Saksan kanssa osallistumisesta Saksan johtamaan ja yhteensä kahdenkymmenen maan muodostamaan kehysvaltio- eli FNC-ryhmän toimintaan. FNC eli Framework Nation Concept-ryhmän tavoitteena on eurooppalaisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja laajojen joukkoryhmittymien muodostaminen pitkäjänteisesti. Suomi osallistuu ryhmässä erikseen määritettyjen suorituskykyalueiden, kuten huollon ja lääkinnän, kehittämistyöhön, mutta Suomi ei ole sitoutunut joukkojen käyttöön.

Suomi liittyi kesällä 2017 Ison-Britannian johtamaan Joint Expeditionary Forces- eli JEF-joukkoon. JEFiin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän valtiota, mukaan luettuna Baltian maat sekä Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. JEFin pyrkimyksenä on parantaa kykyä vastata kriiseihin valtioiden yhteistoimin.

Käytännössä JEFissä pyritään luomaan osallistuvien maiden kesken valmius muodostaa kulloisenkin tarpeen mukainen sotilasjoukko käytettäväksi erikseen määritetyissä operaatioissa. JEF rakentuu Britannian nopean toiminnan joukkojen perustalle. Suomi on ilmoittanut JEFiin sotilaallisen kriisinhallinnan joukkorekisterin joukot, jotka on ilmoitettu myös EU:n,Naton ja YK:n joukkorekistereihin. Kyky joukkojen muodostamiseen luodaan muun muassa osallistujamaiden yhteisillä harjoituksilla sekä esikuntatyöskentelyllä, joihin myös Suomi osallistuu.

Suomi ilmaisi kiinnostuksensa liittyä Ranskan interventio- eli EII-aloitteeseen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin elokuussa tapahtuneen vierailun yhteydessä. Suomi ei ole kuitenkaan toistaiseksi allekirjoittanut liittymisen vahvistavaa aiejulistusta.

Ranskan ja kahdeksan muun eurooppalaisen maan muodostaman EII-aloitteen tavoitteena on kehittää osallistujamaiden kykyä ennakoida ja varautua mahdollisiin kriiseihin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tietojen vaihtoa ja yhteistä strategista suunnittelua. EII poikkeaa esimerkiksi JEF-joukoista siten, että siinä ei ole pyrkimyksenä perustaa uusia esikuntia tai joukkoja, vaan tarkoituksena on tukeutua osallistujamaiden kansallisiin suorituskykyihin. Tästä syystä esimerkiksi EII:n yhteinen suunnittelutyö tapahtuu osallistujamaiden yhteysupseerien voimin Ranskan pääesikunnassa. Merkillepantavaa on myös se, että EII ei ole osa EU:n tai Naton toimintaa ja rakenteita, vaan se on ranskalaisjohtoinen monikansallinen järjestely.

Hyvät kuulijat

On syytä korostaa, että Suomen osallistuminen Saksan suorituskykyjä kehittävään FNC-kehysvaltioryhmään, Ison-Britannian joukkojen harjoituksiin ja valmiuteen keskittyvään JEF-joukkoon tai mahdollisesti tulevaisuudessa Ranskan strategista ajattelua yhtenäistävään EII-yhteistoimintaan ei tarkoita sitoutumista operaatioihin, kriisinhallintaan tai muuhun kansainväliseen toimintaan. Suomen osallistumisesta operaatioihin tai vastaaviin toimiin linjataan ja päätetään erikseen kansallisen tilanteenarvioinnin pohjalta ja lainsäädännön mukaisesti.

Niin ikään on hyvä muistaa, että FNC-, JEF- tai mahdolliseen EII-puolustusyhteistyöhön käytettävät henkilöstö-, materiaali- ja taloudelliset resurssit ovat Puolustusvoimien kansalliseen puolustukseen asetettuihin panostuksiin nähden hyvin rajalliset. Toistaiseksi puolustusyhteistyömme edellä mainituissa yhteistöryhmissä tarkoittaa harjoituksiin osallistumista sekä upseerien asettamista ryhmien muodostamiin esikuntiin ja työryhmiin.

On tärkeää pitää mielessä myös se, että puolustusyhteistyömme perustuu aina omiin kansallisiin lähtökohtiimme. Sen tavoitteena on Puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn kehittäminen valittujen kumppanien kanssa. Yhteistoimintakyky vahvistaa Suomen normaali- ja poikkeusolojen puolustuskykyä sekä edesauttaa tarvittaessa sotilaallisen avun antamista ja saamista.

Eri foorumeilla tapahtuvan puolustusyhteistyön tiivistämisen rinnalla on luonnollisesti jatkettava kansallisen puolustuksen ylläpitämistä ja kehittämistä. Nyt tehtävä puolustusyhteistyö ei korvaa kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä.

Bästa deltagare i den 226:e riksomfattande försvarskursen!

Försvarskurserna har redan i nästan sextio års tid varit en fast del av det finländska samhället. För sin del vittnar det om kursernas betydelse för att främja säkerheten och beredskapen i samhället under många årtionden. Ert deltagande i den här kursen, trots att ni är mycket upptagna, är fortfarande ett bevis på att vårt lands säkerhet i hög grad upplevs som en uppgift som angår oss alla och som vi alla har ansvar för.

Toivon, että kurssi syventää tietämystänne maamme tärkeistä turvallisuuskysymyksistä ja maanpuolustuksemme asioista ja samalla saa teidät pohtimaan, kuinka voitte itse vaikuttaa entistä paremmin yhteiskuntamme turvallisuuteen niin työssänne kuin vapaa-aikanannekin.

Toivotan teille mielenkiintoista ja antoisaa maanpuolustuskurssia.

Puolustusvoimain komentaja

Kenraali Jarmo Lindberg