Puhe 232. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Pääesikunta 20.1.2020 8.30
Tiedote

Puhe 232. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla 20.1.2020

Herra ministeri,
hyvät 232. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

Herr minister,
bästa deltagare i den 232:a riksomfattande försvarskursen,  mina damer och herrar!


Uusi vuosikymmen alkoi Yhdysvaltojen ja Iranin välisten suhteiden ja Lähi-idän tilanteen kiristymisenä. Lähi-idän tapahtumat osoittivat jälleen kerran, miten nopeasti tilanne alueella voi muuttua. Samalla tuli esille konkreettisesti alueella toimeenpantavien kriisinhallintaoperaatioiden riskit. Todettakoon jo tässä yhteydessä, että operaatioissa asetetaan aina henkilöstön turvallisuus ykkösprioriteetiksi. Näin on myös tehty Irakiin kohdistettujen ohjusiskujen yhteydessä.

Irakin lisäksi kriisinhallinnan vaativimpia toimintaympäristöjä ovat nykyisin Mali ja Afganistan. Niissä yleistilanne on epävakaa, turvallisuustilanne vaihtelee paljon alueittain ja olosuhteet ovat haastavat henkilöstölle ja kalustolle. Operaatioihin sisältyy aina riskejä, eivätkä viimeviikkoiset tapahtumat ole ainutlaatuisia. Turvallisuutta vaarantavia tapahtumia on ollut jokaisessa operaatiossa. Tehtävien toteuttaminen turvallisesti näissä olosuhteissa edellyttää oikeanlaista varustusta, kalustoa ja ennen kaikkea koulutusta.

Hyvät kuulijat

Kansainvälinen kriisinhallinta on tärkeä osa Suomen
ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Osallistumalla sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin edistetään alueellista vakautta ja osaltaan demokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien periaatteita mukaan luettuna siviilien suojelu, seksuaalisen väkivallan ehkäisy sekä naisten ja lasten oikeudet. Operaatioihin osallistuminen tukee kansainvälistä terrorismin torjuntaa sekä edistää Suomen asemaa luotettavana ja vastuunsa kantavana kumppanimaana.

Suomella on vuodesta 1956 alkanut pitkä historia rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa. Lisäksi Suomella on laaja-alaista osaamista ja kokemusta kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta. Siinä sotilaiden tehtävänä on luoda turvallinen ympäristö ja edellytykset siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja paikallisten viranomaisten toiminnalle yhteiskunnan jälleenrakennusta ja kehittämistä varten.

Kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa keskeistä on konfliktialueen maiden oman osaamisen ja kapasiteetin vahventaminen. Operaatioilla autetaan ja vakautetaan erityisesti valtioita, joiden ongelmilla on tai voi tulevaisuudessa olla heijastusvaikutuksia Eurooppaan. Esimerkiksi Afrikassa, erityisesti Afrikan sarven ja Sahelin alueen väestönkasvu, ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja köyhyys luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle ja hallitsemattomalle muuttoliikkeelle. Sotilaallinen kriisinhallinta voi osaltaan vakauttaa näiden alueiden olosuhteita ja näin vähentää heijastusvaikutuksia Eurooppaan. 

Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen päätetään perusteellisen poliittisen ja sotilaallisen arvioinnin ja suunnittelun perusteella. Asian tarkastelu alkaa Suomelle osoitetusta pyynnöstä osallistua operaatioon. Pyynnön esittäjänä on kansainvälinen organisaatio, kuten YK, EU tai Nato, tai yksittäinen valtio. Viime aikoina Ranska ja Yhdysvallat ovat olleet aloitteellisia ottamaan vastuuta kriisinhallinnasta, ja siksi ne ovat kutsuneet muita valtioita osaksi operaatioita.

Operaation valmistelu aloitetaan Puolustusvoimissa poliittisen ohjauksen perusteella. Puolustusvoimat huolehtii siitä, että operaatioihin tarvittava henkilöstö ja kalusto ovat käytettävissä. Joukot varustetaan parhaalla mahdollisella käytössä olevalla sotavarustuksella henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi.

Puolustusvoimat rekrytoi jatkuvasti henkilöstöä operaatioihin. Kriisinhallintaan osallistuminen on vapaaehtoisesta reserviläisille ja palkatulle henkilöstölle. Parhaillaan 400 suomalaista miestä ja naista palvelee kymmenessä sotilaallisessa operaatiossa. Heistä 280 on reserviläisiä.

Arvoisat kuulijat

Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien neljästä tehtävästä.

Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin tukee ykköstehtäväämme, kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Osallistuminen kehittää yksittäisten sotilaiden osaamista, joukkojen yhteistoimintakykyä sekä Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta.

Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen tarjoaa oppia ja osaamista kansainvälisistä toimintatavoista ja standardeista kaikilla toimialoilla. Ennalta sovitut ja harjoitellut toimintatavat ovat ratkaisevia operaatioiden tehokkuuden ja henkilöstön turvallisuuden kannalta. Vastaavasti yhdessä toteutettavat logistiset järjestelyt tai vaikkapa johtamisjärjestelmien käyttö lisäävät suomalaisten osaamista ja yhteistoimintakykyä tulevia operaatioita varten.

Operaatioissa suomalaiset joukot saavat käytännön kokemuksia kaluston käytöstä kriisitilanteissa.  Operaatioissa saatujen oppien perusteella on kehitetty taistelijan henkilökohtaisia suojavarusteita ja joukkojen kalustoa sekä toimintatapoja.  Toteutetut kehitystyön tulokset ovat jalkautuneet nykyisten asevelvollisten koulutukseen ja varustukseen asti.

Osallistumalla operaatioihin hyvin koulutetuilla ja tarkoituksenmukaisesti varustetuilla joukolla Suomi on saavuttanut maineen osaavana, suorituskykyisenä ja luotettavana toimijana. Vuosien aikana puolustuksemme uskottavuus on lisääntynyt ulkomailla ja asevelvollisuusjärjestelmän arvostus on kasvanut.

Suomen rauhanturvaamisen malli toimii hyvin. Puolustusvoimien henkilökunnan, reserviläisten ja siviilihenkilöstön korkeaa motivaatio-, sivistys- ja osaamistasoa arvostetaan muiden maiden keskuudessa. Saamme rekrytoitua halukkaat ja pätevät henkilöt tehtäviin, mikä vääjäämättä näkyy työn tuloksissa. Suomalaiset rauhanturvaajat saavat myös kiitosta paikallisten toimijoiden ja olosuhteiden huomioon ottamisesta tehtäviään täyttäessään. Johdonmukainen, ihmisläheinen ja yhteistyöhakuinen lähestymistapa lisää luottamusta ja arvostusta suomalaisia rauhanturvaajia kohtaan. Lisäksi yhdenvertainen ja oikeudenmukainen tapamme toimia luo tehokkuutta ja hyvää ilmapiiriä suomalaiseen joukkoon, mikä näkyy myös ulospäin.

Hyvät kuulijat

Myös Euroopan unioni on kehittänyt valmiuksiaan sekä sotilaallisessa kriisinhallinnassa että siviilikriisinhallinnassa viime vuosikymmenen aikana.  EU on muun muassa parantanut kykyään johtaa sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita. Lisäksi EU tukee pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla kriisinhallinnassa tarvittavien suorituskykyjen rakentamista. Kun arvioidaan tulevia kriisinhallintatarpeita ja eri toimijoiden roolia tässä muuttuvassa maailmassa, voi hyvinkin olla, että Euroopan vastuu lähialueensa kriisinhallinnasta kasvaa

Sammanfattningsvis kan det konstateras att krishanteringsförhållandena är mer krävande än tidigare och tidvis farliga. Det finns allt mindre traditionell krishantering, där man övervakar länders vapenvila och fred. Det finns allt mer kriser, där flera olika parter försöker påverka situationen på olika sätt. En sådan krishantering är med tanke på styrkornas egen säkerhet krävande. Därför bör de finländska styrkornas utrustning och utbildningsnivå vara på hög nivå.

Att delta i krishanteringsoperationer stöder uppbyggandet av Försvarsmaktens prestationsförmåga. Att bygga upp prestationsförmågan är möjligt då den trupp som deltar i operationen är till exempel ett kompani, som använder sig av materiel som har planerats och utvecklats för det inhemska försvaret. I enlighet med policyn samma förmågor för alla uppgifter är samma materiel och material avsett för alla Försvarsmaktens uppgifter, inklusive krishantering.

Hyvät naiset ja herrat

Maanpuolustuskurssit ovat olleet kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa vuodesta 1961 alkaen. Vuosikymmeniä pitkä historia kertoo osaltaan kurssien merkityksestä maamme turvallisuuden ja varautumisen edistämisessä.

Maanpuolustuskurssihengen vahvuutta osoittavat konkreettisesti tänään uuden kurssin alkamista täällä paikan päällä juhlistavat sata kurssia vanhemmat kurssiedustajat. Lämmin kiitos osallistumisestanne näihin avajaisiin.

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat

Arvostan sitä, että olette varanneet kiireistänne huolimatta aikaa kurssille. Tulevien viikkojen aikana saatte laaja-alaisen kattauksen yhteiskuntamme tärkeistä turvallisuuskysymyksistä sekä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista ja sen sotilaallisen maanpuolustuksen osuudesta.

Maanpuolustuskurssilla käsittelette maamme parhaiden asiantuntijoiden johdolla kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä aiheita sekä vierailette niihin liittyvissä avainkohteissa. Kurssin aikana konkretisoituu kokonaisturvallisuuden merkitys yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kansalaisten kannalta. Kurssi tulee osoittamaan, että tämän päivän uhkiin pystytään vastaamaan ainoastaan kaikkien toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä.

Maanpuolustuskurssin sisältö ja yhteiset kokemukset luovat jokaiselle kurssille ainutlaatuisen yhteishengen. Tutustukaa aktiivisesti toisiinne, koska tulette myöhemmin vielä toimimaan useita kertoja yhdessä yhteiskunnan eri tehtävissä.

Jag hälsar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen. Toivotan teille kaikille antoisaa maanpuolustuskurssia.