Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin on korkealla tasolla, ilmenee maalis- ja kesäkuussa 2018 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti toimintansa palautekyselytulosten perusteella.
Kotiutuneiden varusmiesten maanpuolustustahto on korkealla tasolla (nyt jo 4,2 - skaala 1-5). Myös palvelusmotivaatio on noussut vuoden 2010 tasosta (3,2) 3,7:een. Parhaimman arvosanan varusmiesten loppukyselyssä saa "Arvio kantahenkilökunnasta" (4,3).
Varusmiesten alkukyselyn perusteella lähes kolme neljästä ilmoittaa aloittavansa palveluksen positiivisin ennakko-odotuksin. Vain alle 10 prosenttia on eri mieltä, loput siltä väliltä. Positiivisten ennakko-odotusten ohella alokkaiden halu suoriutua palveluksesta hyvin on vahva. Palveluksen päättyessä varusmiehillä on paljon myönteisiä kokemuksia palveluksesta ja tyytyväisyys "armeija-aikaan" kokonaisuudessaan on korkealla tasolla (4,2).
Siviilipalvelukseen lähtevien määrä on pysynyt vakaana
Viimeisen kuuden vuoden aikana varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen lähteneiden määrä on laskenut noin sadalla varusmiehellä saapumiserää kohden. Osittain tämä selittyy saapumiserien määrän pienenemisellä. Prosentuaalisesti taso on pysynyt ennallaan. Siviilipalvelukseen lähtee vain noin kolme prosenttia palveluksensa aloittaneista varusmiehistä. Siviilipalveluksen osuus palveluksen keskeyttämissyistä on noin 20 %. Terveydellisten syiden (E- ja C-luokitus) osuus sen sijaan on noin 75 %. Terveydellisistä syistä merkittävimmät ovat ahdistuneisuushäiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet.
Varusmieskoulutusta arvioidaan ja koulutusta kehitetään
Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Pitkällä aikavälillä erityisesti kouluttajien ja varusmiesjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyissä esimiesten arvostuksen nousuna.
Johtajakoulutusta on edelleen kehitetty Puolustusvoimissa ja uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2019. Puolustusvoimissa on käynnistynyt laaja koulutustoimialan kehittämisohjelma "Koulutus 2020". Osana Koulutus 2020 -uudistusta puolustusvoimissa muun muassa rakennetaan kokonaisvaltaisempaa toimintakykyohjelmaa. Vuosien 2018 ja 2019 aikana kokeillaan sekä uusimuotoista liikuntakoulutusta ("Taistelijan keho") että psyykkisen, eettisen ja sosiaalisen toimintakyvyn koulutusta, joka kulkee nimellä "Taistelijan mieli".
Uudistuksen ydinajatuksena on integroida toimintakykykoulutus osaksi kaikkea sotilaskoulutusta. Ilman toimintakykyä osaaminen ei johda haluttuun lopputulokseen, etenkään kuormittavissa tilanteissa. Myös ryhmäkiinteyttä pyritään kehittämään suunnitelmallisesti ja nousujohteisesti, alkaen palveluksen aloittamispäivän tupien ryhmäytymisestä päätyen sodan ajan joukon muodostamiseen ja sen ryhmätoimintataitojen ja ryhmäkiinteyden kehittämiseen joukkokoulutuskaudella, poikkeusolojen tehtäviin tähtäävässä koulutuksessa ja harjoituksissa.
Taistelijan mieli ja taistelijan keho
