Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko
Puolustusvoimat

Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin korkealla

Pääesikunta 13.3.2017 10.00 | Julkaistu suomeksi 15.3.2017 klo 8.06
Tiedote

Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin ovat korkealla tasolla, ilmenee syys- ja joulukuussa 2016 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti toimintaansa palautekyselytulosten perusteella.

Varusmiesten palautekyselyissä maanpuolustustahto on ollut nousussa vuodesta 2014 alkaen. Loppukyselyssä valtakunnallinen keskiarvo oli 4,2 (asteikolla 1-5). Maanpuolustustahto pysyi useita vuosia tasolla 4,0 kunnes nousi vuonna 2014 4,1:en ja vuonna 2015 edelleen 4,2:en. Palvelusmotivaatio on noussut vuoden 2010 tasosta (3,2) 3,7:een.

Varusmiesten antama palaute Puolustusvoimien koulutuskulttuurista ja koulutuksen laadusta sekä palkatun henkilöstön ja varusmiesjohtajien toiminnasta on pidemmällä aikavälillä jatkuvasti parantunut. Palkattu henkilöstö saa varusmiehiltä arvosanaksi 4,3, kokelaat 4,1 ja ryhmänjohtajat 3,9.

Varusmiesten poistuma on ollut laskussa vuodesta 2009 alkaen

Vuoden 2009 lukemista (19 prosenttia) keskeyttämisprosentti on saatu vakiintumaan 15–16 prosentin tasolle. Heinäkuussa aloittaneen 2/16-erän poistuma oli 15,3 prosenttia. Tammikuussa aloittaneen 1/17-erän palvelusten keskeyttäminen on ollut samalla tasolla. Yleensä talven erän palvelusten keskeyttämisten määrä on suurempaa kuin kesän erän.

Kaikista palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljännestä keskeyttää terveydellisistä syistä. Näistä hieman alle puolet liittyy mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin. Myös tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet on merkittävä terveydellinen poistuman syy.

Keskeyttämisten ajoittuminen palveluksen aikana

Kaikista palveluksen keskeyttämisistä noin puolet tapahtuu peruskoulutuskauden kahden–kolmen ensimmäisen viikon aikana. Osa tästä johtuu kutsuntatarkastusten ja palveluksen aloittamisen välillä tapahtuvista terveydentilan muutoksista, jotka tulevat esille palveluksen aloittamiseen liittyvissä tulotarkastuksissa. Lopun peruskoulutuskauden aikana keskeyttäneiden lukumäärä kasvaa vielä yhdellä neljänneksellä. Peruskoulutuskauden aikainen keskeyttäminen on noin 10–12 prosentin tasolla palveluksen aloittaneista. Viimeinen neljännes eli noin kolme–neljä prosenttia keskeyttää erikois- ja joukkokoulutuskaudella. Näistä joukkokoulutuskauden osuus on enää yksi prosentti. Osa palveluksensa keskeyttäneistä suorittaa palveluksensa loppuun myöhemmin. Vuoden 1986 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta hieman alle kolme neljäsosaa (72 prosenttia) suoritti varusmiespalveluksen.

Varusmieskoulutusta arvioidaan ja yleistä asevelvollisuutta kehitetään

Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Koulutuskulttuurin kehittämiseksi on määritetty useita kehittämiskohteita. Pitkällä aikavälillä erityisesti kouluttajien ja varusmiesjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyissä esimiesten arvostuksen nousuna.

Uusi varusmieskoulutuksen sisältö otettiin käyttöön

Varusmieskoulutuksen sisältöä kehitetään ja päivitetään muutaman vuoden välein. Tällä hetkellä kehittämistyön keskiössä on varusmiesten toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen. Aiemmin varusmieskoulutuksessa on keskitytty toimintakyvyn osalta systemaattisesti lähinnä fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen, tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi. Jatkossa myös toimintakyvyn "henkistä puolta" eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä on tarkoitus tavoitteellisesti ja nousujohteisesti kehittää koko palveluksen aikana. Toimintakyvyn kehittämiseen liittyen muun muassa ryhmäkiinteyden muodostumista tuetaan suunnitelmallisesti ja nousujohteisesti, alkaen palveluksen aloittamispäivän tupien ryhmäytymisestä päätyen sodan ajan joukon muodostamiseen ja sen ryhmätoimintataitojen ja ryhmäkiinteyden kehittämiseen joukkokoulutuskaudella. Toinen erityistä huomiota saava näkökulma on turvallisuus- ja valmiuskoulutus, johon sisältyy muun muassa kyberturvallisuuden perusteet.

Varusmiespalveluksen ja reserviläiskoulutuksen tueksi asevelvollisten informaatiopalveluita ja oppimisympäristöjä kehitetään

Varusmieskoulutuksessa on vuoden 2017 alusta alkaen tehty mahdolliseksi ottaa kaikilla perusyksiköillä käyttöön PVMOODLE -työtila perusyksikön sisäistä viestintää ja verkko-opiskelua varten. Joukko-osastojen Facebook-ryhmissä toimivista "Some-agenteista" (vanhemman saapumiserän varusmiehiä, jotka mm. vastailevat kysymyksiin ja jakavat tietoa) on todettu olevan hyötyä varusmiesten sopeuttamisessa varusmiespalvelukseen. Lisäksi simulaattorikoulutusta on tehostettu Puolustusvoimissa ottamalla käyttöön ns. virtuaalikoulutusympäristö.

Miehistön erikoiskoulutusvarusmiehet kotiutuvat

Keskiviikkona 15.3. kotiutuu 2/16-saapumiserän 255 vuorokautta palvelevat varusmiehet. Heitä kotiutuu 1 337 kpl, joista 66 on naisia. Maavoimista kotiutuu yhteensä 850 (sis. naisia: 53), ilmavoimista 128 (sis. naisia: 7), merivoimista 357 (sis. naisia:  6) sekä Logistiikkakoulusta / Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta  yhteensä 2 (sis. naisia: 0). 255 vuorokautta palvelevia on noin 15 prosenttia kaikista varusmiehistä. Eniten kotiutuneita oli Kaartin jääkärirykmentissä (228).