Varusmiehet tyytyväisiä palvelukseen - keskeyttämisten määrä vakiintunut

Joulukuussa 2019 kotiutuneiden varusmiesten maanpuolustustahto, tyytyväisyys armeija-aikaan ja esimiehiin sekä luottamus joukon suorituskykyyn sodassa on korkealla tasolla. Myös palveluksensa keskeyttäneillä maanpuolustustahto sekä tyytyväisyys esimiehiin ja perusyksikön ilmapiiriin ovat hyvällä tasolla.

Joulukuussa 2019 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselyn mukaan varusmiesten maanpuolustustahto nousi hieman (4,2 -> 4,3) ja tyytyväisyys kantahenkilökuntaan (4,3) sekä armeija-aikaan (4,2) ovat säilyneet korkealla tasolla. Luottamus joukon suorituskykyyn sodassa on tasolla 3,9 ja palvelusmotivaatio tasolla 3,8. Upseerikokelaat saavat arvosanan 4,1 ja ryhmänjohtajat 3,9. Loppukyselyssä skaala on 1-5.

Palveluksen ensimmäisellä viikolla teetettävän alkukyselyn perusteella alokkaat ovat motivoituneita ja suhtautuvat positiivisen ennakko-odotuksin palvelukseen. Kysymykseen ”Yritän suoriutua mahdollisemman hyvin varusmiespalveluksesta” saa arvosanan 4,6.

Varusmiespalveluksen keskeyttäneille teetettävän keskeyttämiskyselyn perusteella myös palveluksensa keskeyttäneillä maanpuolustustahto on suhteellisen hyvällä tasolla (3,7) ja he pitävät perusyksikön ilmapiiriä palveluksessa hyvänä (4,3). Merkittävimmiksi syiksi keskeyttämiselle keskeyttäjät itse kertovan olevan fyysiset ja mielenterveydelliset syyt. Mielenterveydelliset syyt (ml. päihteiden käyttö) painottuvat etenkin palveluksen alkuvaiheessa.

Saapumiserittäin kerättävät alku-, keskeyttämis- ja loppukyselyt antavat Puolustusvoimille varusmiehen näkemyksen koulutuksen laadusta. Palautekyselyt ovat merkittävässä roolissa varusmieskoulutuksen kehittämisessä. Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna saadut tulokset ovat olleet hyvällä tasolla.

Mielenterveydelliset syyt keskeyttämisiin suhteellisesti nousussa

Keskeyttämisistä n. 20% on siviilipalveluksen hakeutumisia ja n. 75% johtuu terveydellisistä syistä. Loput syyt ovat mm. naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset, jotka keskeyttävät alle 45 vrk aikana palveluksen alkamisesta omasta tahdostaan tai joukko-osaston komentajan päätöksellä (Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 194/1995 4 §).

Pääesikunnan ja Sotilaslääketieteen keskuksen tilastoista ilmenee, että viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveydellisten syiden osuus (%) varusmiespalveluksen keskeyttämisistä terveydellisistä syistä on kasvanut 35 %:sta 45 %:in. Lukumääräisesti mielenterveydellisistä syistä palveluksen keskeyttäneiden määrä on laskenut lievästi. Tämä johtuu siitä, että saapumiserien koot ja palveluksen keskeyttäneiden määrät ovat vähentyneet.

Mielenterveydellisistä syistä keskeyttämissyistä nousua ovat aiheuttaneet etenkin ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja päihteet (etenkin kannabistuotteet). Hyvin usein kyseessä on jo ennen varusmiespalvelusta alkanut monisyisten ongelmien kokonaisuus. Monilla mielenterveyssyistä keskeyttämään joutuvien taustasta löytyy mielenterveyshoitoja, kiusaamis- ja väkivaltakokemuksia sekä erilaisia oppimis- ja sopeutumisongelmia, jotka ovat osalla johtaneet erityis- tai tukiopetusluokkiin sijoittamiseen. Sopeutumishäiriöiden määrä sen sijaan on ollut lievässä laskussa.

Mielenterveydelliset syyt palveluksen keskeyttämisissä painottuvat palveluksen alkuvaiheessa. Alokasjaksolla terveydellisistä syistä johtuvista keskeyttämisistä yli 50 % johtuu mielenterveydellisistä syistä (ahdistuneisuushäiriöt, masennus, sopeutumishäiriöt sekä päihteet).

Koko palveluksen aikaisesta poistumasta lähes ¾ tapahtuu alokasjakson aikana. Kahden ensimmäisen viikon aikana tehdään alokkaiden tulo- ja terveystarkastukset, jolloin tulee esille palveluskelpoisuuteen vaikuttavia syitä, joita ei kutsuntatarkastuksessa vielä havaittu. Osa palveluskelpoisuuteen vaikuttavista asioista tapahtuu kutsuntojen ja palveluksen alkamisen välisenä aikana. Myös päihteiden käyttö keskeyttämisen syynä painottuu palveluksen alkuun.

Kutsuntatarkastuksissa mielenterveydelliset syyt eivät tule yhtä helposti ilmi kuin fyysiset syyt eikä asevelvolliset niitä itse tuo ilmi yhtä herkästi kuin fyysisiä syitä. Lisäksi kutsuntojen ja palveluksen alkamisen välissä on pitkähkö aika, jonka aikana saattaa tapahtua asioita jotka vaikuttavat mielenterveyteen (ml. päihteiden käytön aloittaminen).

Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrän taso on pysynyt lähes vakiona. Vuosina 2014-2019 n. 20% (n. 900 varusmiestä / vuosi) palveluksen keskeyttämisistä johtuu hakeutumisesta siviilipalvelukseen. Osalla siviilipalvelukseen siirtyneistä on ongelmia siviiliasioiden kanssa. Siviilipalvelukseen hakeutumisen perusta tulisi olla vakaumuksessa. Siviilipalvelusta käsitelleen tutkimusraportin mukaan suuri osa siviilipalveluksen suorittavista perusteet vakaumuksen ohella ovat myös erilaiset käytännölliset syyt. Naisilla fyysisten syiden osuus palveluksen keskeytymisessä on suurempi kuin miehillä.

Koulutus 2020-ohjelmalla kehitetään varusmiespalvelusta entistäkin paremmaksi

Puolustusvoimissa palveluksen keskeyttämisten syitä seurataan Sotilaslääketieteen keskuksella (lääkärit) sekä tutkimuslaitoksella, joka analysoi keskeyttämiskyselyiden tulokset. Pääesikunta kokoaa em. havainnot ja tekee niiden perusteella valtakunnalliset kehittämistoimenpiteet. Myös joukko-osasto- ja puolustushaaraesikuntatasolla seurataan keskeyttämisiä ja tehdään kehittämistoimenpiteitä. Puolustusvoimallisesti poistumien vähentämiseen pyritään vaikuttamaan mm. käynnissä olevan Koulutus 2020 -ohjelman uudistuksilla (mm. uudistettu alokasjakso, toimintakykyohjelma, uudet opetusmenetelmät sekä johtajakoulutuksen, erityis- ja tukitehtävien kehittäminen).