Hyppää sisältöön

Puolustusvoimain komentajan tervehdys 238. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 8.11.2021

Puolustusvoimat
Julkaisuajankohta 8.11.2021 12.32
Tiedote

Herra ministeri, hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat! Herr minister, bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Sodankäynnin ja konfliktien luonne on muuttunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Nykymaailmassa laaja-alainen vahingollinen vaikuttaminen sisältää sotilaallisen voiman käytön lisäksi monipuolisen keinovalikoiman. Informaatiovaikuttaminen ja kyberhyökkäykset ovat arkipäivää, ja vaikutusten kohteeksi joutuvat niin yksilöt, yritykset, media, valtiot kuin kansainväliset organisaatiotkin. Vaikuttamiskeinojen käytön alkuperä pyritään häivyttämään tai kiistämään. Vaikuttamisen, eli näiden moninaisten keinojen käyttökynnys on myös alentunut.

Keinovalikoiman laajeneminen ei tarkoita sitä, että sotilaalliset työkalut olisivat poistumassa. Teknologian kehitys tulee entisestään monipuolistamaan myös sotilaallisia suorituskykyjä ja niiden käyttömahdollisuuksia. Robotiikka ja tekoälyn kehitys vie asejärjestelmiä yhä autonomisempaan suuntaan, mikä myös vaikuttaa sodankäyntiin. Teknologian kehityksestä huolimatta konventionaalinen tapa käyttää sotilaallista voimaa perinteisine asejärjestelmineen ei ole poistumassa. Sodan ja taistelun kuva monipuolistuu, meidän on valmistauduttava kamppailemaan maalla, merellä, ilmassa ja tietoverkoissa. Avaruuden hyödyntäminen kasvaa, informaation merkitys korostuu.

Tällaisessa kompleksisessa ympäristössä tarvitaan laajaa vastinetta turvallisuusriskien hallintaan. Kriisien ennaltaehkäisy on yhä korostuneemmin koko valtion ja yhteiskunnan asia. Meillä on oltava valmius toimia laaja-alaista vaikuttamista ja suoria sotilaallisia toimia vastaan. Suomen kokonaisturvallisuuskonsepti on hyvä vastine nykymaailman turvallisuushaasteiden hallintaan. Perusajatuksena on varautua yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa. Konseptia pitää kuitenkin kehittää ajassa eläen. Puolustusselonteko tunnistaa kyber- ja informaatiotoimintaympäristöt sellaisiksi, joissa on syytä selvittää kehittämistarpeet ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet. 

Suomessa viranomaisyhteistyö on perinteinen vahvuutemme. On yhä tärkeämpää, että viranomaiset kykenevät yhteistoiminnassa suunnittelemaan, yhteensovittamaan sekä toteuttamaan vastatoimet tehokkaasti, jotta haluttu kokonaisvaikutus saavutetaan. Nykyinen nopeatempoinen ja vaikeasti ennakoitava maailma asettaa kriisitilanteissa suuret vaatimukset myös johtamisella, jotta kaikkia käytössä olevia voimavaroja kyetään käyttämään ennakoivasti ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä johtamiskyky on luotava normaalioloissa. Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoitukset tarjoavat tähän mahdollisuuden alueellisella ja paikallisella tasolla. Omien kokemusteni perusteella meillä on vielä valtakunnallisella tasolla tässä asiassa työsarkaa. 

Ärade åhörare

Alternativa breda metoder att påverka har ökat och tröskeln att utnyttja dem har sjunkit. Hanteringen av bredspektrig påverkan förutsätter samarbete inom flera förvaltningsområden kring framförhållning och beredskap. Samarbetet inom den offentliga förvaltningen fördjupas också tillsammans med partnerna inom den privata sektorn, organisationer och internationella partner. Som ett svar på bredspektrig påverkan utvecklar Finland sin övergripande säkerhet och sitt myndighetssamarbete. Myndigheternas befogenheter, metodutbud och ledning måste utvecklas för att besvara försöken till påverkan. 

Monialaisiin uhkiin vastaaminen edellyttää myös tiivistä kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on turvallisuuden ja vakauden lisääminen lähialueillamme Pohjois-Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. Sotilaallisena tavoitteena on ylläpitää ja kehittää yhteistoimintakykyä kumppanimaiden asevoimien kanssa. Poliittisilla päättäjillä on näin ollen keinovalikoimassa mahdollisuuksia syvempää yhteistyöhön myös poikkeusoloissa.

Yhteistoimintakyky kansainvälisten kumppanien kanssa pitää luoda ennakkoon, sitä ei pysty rakentamaan hetkessä kriisin aikana. Siksi joukkojen ja esikuntien yhteistoimintakyky vaatii säännöllistä harjoittelua sekä teknisen yhteensopivuuden jatkuvaa tarkastelua. Säännöllisen yhteistyön ja -toiminnan kautta muodostuu myös henkilötason yhteyksiä ja luottamusta, joiden hyötyjä voidaan ulosmitata kriisissä ja vaativissa tilanteissa kuten esimerkiksi Afganistanin evakuontioperaatiossa viime elokuussa.

Hyvät läsnäolijat

Puolustusselonteossa määritettiin Suomen puolustuksen kehittämisen suuntalinjat tälle vuosikymmenelle. Puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen tavoitteena on ennaltaehkäistä Suomea vastaan kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen ja tarvittaessa torjua hyökkäykset. 

Ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta. Myös yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa ennaltaehkäisykykyä. Painostusta tai hyökkäystä harkitsevan on arvioitava kaiken tämän yhteisvaikutusta ja sitä onko Suomeen kohdistettavilla sotilaallisilla operaatioilla onnistumisen edellytyksiä tai onko niiden hinta niin korkea, ettei niihin kannata lähteä. Puolustusvoimien jokapäiväinen toiminta ja kaikki kehitystyö tähtää siis siihen, että voimme ennaltaehkäistä sotilaallisen kriisitilanteen Suomen alueella.

Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja torjuntakykyä, toimintavalmiudessa olevia valmiusyksiköitä, kaukovaikutteisia kynnysasejärjestelmiä sekä laajaan reserviin perustuvaa kokonaisvaltaista aluepuolustusta.

Meidän sotilaiden tehtävänä on ylläpitää ja kehittää puolustusjärjestelmää toimintaympäristön kehitys huomioiden siten että edellä mainitut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin.  Suomen puolustuksen on vastattava toimintaympäristömme vaatimuksiin ja kehitykseen. Puolustuksen kokonaisuudessa yhdistyvät kehittyneen teknologian suorituskyvyt sekä laajan reservin osaaminen ja torjuntakyky. Yksin laaja reservi tai uusi teknologia eivät sellaisenaan riitä vaan kumpaakin tarvitaan. Tutkimuksen, kattavan toimintaympäristöanalyysin sekä myös kansainvälisen yhteistyön ja vertailun avulla varmistetaan se, että suorituskykyratkaisut ovat aikaa kestäviä ja kustannustehokkaita, mukaan lukien järjestelmien elinkaarikustannukset.

Laajat sodan ajan joukkoja koskevat muutokset ja materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen vaativat toteutuakseen useita vuosia. Puolustusvoimille onkin tärkeää, että puolustusasioista on laaja parlamentaarinen konsensus, jotta selontekojen linjaukset kantavat yli hallituskausien. Kyse on vastuullisesta varautumisesta, jossa puolustuksestamme huolehditaan pitkäjänteisesti. Suomella on tässä hyvä traditio.

Vuoden 2017 puolustusselonteossa linjatuilla meri- ja Ilmavoimien strategisilla hankkeilla on keskeinen vaikutus Suomen puolustuskykyyn vuosikymmeniksi eteenpäin.

Merivoimien käytöstä poistuvien alusten tilalle tarvitaan uusia aluksia, koska iso osa merivoimien tehtävistä ja operaatioista tapahtuu tulevaisuudessakin merellä. Laivue 2020 –hankkeella korvataan poistuvat alukset ja ylläpidetään merivoimien kyky täyttää tehtävänsä. Merivoimien pitää kyetä tulevaisuudessakin miinoittamaan, torjumaan miinoja sekä etsimään ja torjumaan sukellusveneitä. Niitä ei voi toteuttaa kohdealueen ulkopuolelta. Merivoimien uudet alukset varmistavat yhdessä rannikkojoukkojen kanssa, että Suomen meripuolustus jatkossakin hallitsee oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet. Puolustusvoimilla on meripuolustuksen osalta erityisvaatimuksena myös Ahvenanmaan puolustusvelvoite.

HX-hanketta on käsitelty laajasti julkisessa keskustelussa. Erityisesti monitoimihävittäjien määrä, niiden korvaaminen lennokeilla tai ilmatorjunnalla ovat olleet esillä. Määrän osalta Suomen ilmatilan puolustamisen perusedellytys on se, että ilmaan saadaan kaikissa tilanteissa ja ajallisesti kattavasti riittävä määrä hävittäjiä. Lisäksi hävittäjävoimaa on kyettävä käyttämään joustavasti koko maan alueelle, mikä tarkoittaa kokoluokaltaan nykyisen suuruista kalustoa. Ilman tätä suorituskykyä Suomea ei kyetä puolustamaan myöskään maalla tai merellä. Hävittäjien ajallinen ja paikallinen ilmatilanhallinta suojaa Maa- ja Merivoimien joukkojen taistelua. Tämän lisäksi monitoimihävittäjät tuottavat tiedustelu- ja valvontatietoa, maalinosoitusta ja tulitukea Suomen joka kolkassa.

Myös lennokkeja ja ilmatorjuntaa tarvitaan. Lennokkeja meillä on jo nyt ja niitä tullaan hankkimaan lisää. Sellaista lennokkia, jolla voidaan korvata monitoimihävittäjän kyky, ei ole saatavilla. Kehitämme ilmatorjuntaa kiinteänä osan ilmapuolustusta. Käynnissä olevassa hankkeessa on tavoitteena rakentaa ilmatorjunnalle nykyistä kattavampi korkeatorjuntakyky ja kasvattaa merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta. Tällä ohjusilmatorjunnalla täydennetään hävittäjätorjuntaa kohteiden suojaamisessa, kuten pääkaupunkiseudulla. Ilmatorjunnalla ei kuitenkaan pystytä luomaan koko maan kattavaa suojaa ilmauhkaa vastaan, eikä se kykene toteuttamaan muita monitoimihävittäjän tehtäviä.

Suomen geopoliittinen sijainti ja maan koko huomioiden on itsestään selvää, että Maavoimien suorituskyvystä on pidettävä huolta. Viime vuosikymmenellä investointien painopiste oli maavoimissa. Kenttätykistömme on lukumäärältään Euroopan suurimpia, minkä lisäksi Maavoimilla on käytössä Pohjoismaiden pisimmälle kantavat raketinheitinjärjestelmät. Maavoimien täsmäasejärjestelmien rinnalla on luotu Meri- ja Ilmavoimiin vastaavat kyvyt. Yhdessä ne muodostavat Suomelle merkittävän kynnysasejärjestelmän.

Tällä vuosikymmenellä maavoimien kehittämistä jatketaan erityisesti liikkuvuuden osalta. Ensi vuosikymmenellä merkittävä osa maavoimien kalustosta tulee elinkaarensa päähän, jolloin edessä on laajempi maavoimien uudistaminen. Tämä suunnittelu on luonnollisesti tehtävä jo tällä vuosikymmenellä. 

Puolustusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen ei ole vain materiaalisen suorituskyvyn rakentamista. Myös henkilöstön osaamisen, toimintaperiaatteiden sekä päivittäisen toiminnan on vastattava turvallisuusympäristön ja tehtävien asettamiin vaatimuksiin.  Olemme viime vuosina keskittyneet valmiuteen liittyvien toimintatapojen kehittämiseen. Meillä on nyt aiempaa parempi kyky säädellä omaa valmiutta lähiympäristön sotilaallisen toiminnan edellyttämällä tavalla.

Arvoisat kuulijat,

Suomen sotilaallisen puolustuksen järjestäminen edellyttää toimivaa asevelvollisuusjärjestelmää, jolla on kansan tuki. Onkin hyvä, että parlamentaarinen komitea on selvittänyt laaja-alaisesti asevelvollisuuden kehittämistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta unohtamatta sitä, että asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Yhtenä komiteatyön tavoitteena on myös tunnistaa keinoja korkean maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi.  Komitea julkaisee suosituksensa lähitulevaisuudessa. Suosituksista on hyvä käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

Todettakoon tässä yhteydessä, että puolustusvoimat on kehittänyt aina ja kehittää nytkin asevelvollisten koulutusta perustehtävänään. Varusmiesten – ja –naisten sekä reserviläisten antaman palautteen perustella olemme tässä vähintäänkin hyvin onnistuneet. 

Arvoisa yleisö

Puolustusvalmius tarvitsee tekijänsä sekä riittävän rahoituksen. Selonteossa todetaan, että valmius, asevelvollisten koulutus ja uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella vuosikymmenen loppuun mennessä. Vastaavasti se tarkoittaa myös lisäresurssitarvetta.

Strategisten hankkeiden investointivaihe toteutetaan erillisrahoituksella. Vaikka puolustusbudjetti on tästä syystä kasvanut, päivittäiseen toimintaan kohdistuu leikkauspaineita. Puolustusselontekokin painottaa, että Puolustusvoimiin aikaisempina vuosina kohdistetut säästövelvoitteet ja nykyisin käytössä olevat resurssit asettavat haasteita toiminnan ja valmiuden ylläpitämiselle nykytasolla ja rajoittavat Puolustusvoimien varautumista pitkäkestoiseen kriisiin ja sodankäyntiin. 

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,

Toivotan teidät tervetulleeksi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Te edustatte kaikkia kokonaisturvallisuuden tekijöitä: viranomaisia, järjestöjä, elinkeinoelämää, poliittisia toimijoita, mediaa, tiedettä ja taidetta. Teitä kaikkia tarvitaan, kun tarkastellaan poikkeusoloihin varautumista.

Arvostan työnantajanne ja teidän sitoutumistanne kurssia kohtaan. Seuraavat viikot ovat tiiviitä, mutta myös antoisia. Tuokaa asiantuntemuksenne esille muiden hyödynnettäväksi. Kurssin kantavin voima on teissä itsessänne.

Kiitän asiantuntijoita, jotka ovat sitoutuneet luennoimaan ja opettamaan maanpuolustuskurssilla.

Jag hälsar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen.

Toivotan teille kaikille menestyksekästä maanpuolustuskurssia.

´