Taitava kouluttaja pistää persoonan peliin

Koulutus 2020 -ohjelman konseptia testataan kahden vuoden ajan erilaisilla kokeiluilla, joita toteutetaan joukko-osastoissa eri puolilla Suomea.

Koulutus 2020 -ohjelman konseptia testataan kahden vuoden ajan erilaisilla kokeiluilla, joita toteutetaan joukko-osastoissa eri puolilla Suomea. Ilmasotakoulu on yksi kokeilujoukko-osastoista, joissa Koulutus 2020 -periaatteita ja -käytäntöjä koeponnistetaan. Vaikka Koulutus 2020 -ohjelman mukainen läpivienti otetaan laajemmin käyttöön vasta saapumiserän 1/19 -koulutuksessa, on kokemuksia kartutettu jo kuluvan vuoden aikana. Esimerkiksi vastikään päättynyt taisteluammuntaharjoitus Lohtajalla toteutettiin samojen periaatteiden mukaisesti.

Yksi uudistuksessa kehitettävä osa-alue on koulutusmenetelmien modernisointi. Se tarkoittaa rakenteen muuttumista kursseiksi ja harjoitteiksi, erilaisten simulointi, verkko- ja virtuaalimenetelmien käyttöönottoa ja osaamistavoitteisiin pohjautuvaa toteutustapaa. Kehitystyön onnistumisen suhteen avainasemassa ovat varusmiesten kouluttajat.

Lohtajan harjoitusta voisi luonnehtia harjoituskausien huipentumana, jossa toteutetaan siihen mennessä hankittua osaamista. Harjoitustapahtumaa voidaan pitää myös yhtenä erinomaisena menestyksen mittarina koulutuksen tason ja kouluttajien suorituksen arvioinnissa. Silloin kun taisteluammunnoissa on onnistuttu, niihin annetun koulutuksen taso on ollut riittävä.

Koulutettavien toiminta peilaa hyvin kouluttajien omaa toimintaa. Yksittäisen kouluttajan rooli on tärkeä ja hän voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi koulutettavan motivaatioon ja asenteeseen. Mitään puolustusvoimien varusmieskouluttajan stereotyyppiä kehittyvä koulutusjärjestelmä ei enää tunnista. Työtä tehdään entistä enemmän omalla persoonalla, ei minkään kaavoihin kangistuneen mallin mukaisesti.

• Hyvä kouluttaja on johdonmukainen, asiantunteva, ulosannissaan ja esiintymisessään selkeä, listaa kapteeni Joni Hanhela, Ilmavoimien aliupseerikoulun johtaja. Vaikka sotaväessä ollaankin, koulutuksessa täytyy toteutua myös inhimillisyys. Niin kouluttajat kuin varusmiehetkin ovat ihmisiä, eivät koneita. Ihmiset oppivat eri tavoin, ja meidän pitää hallita myös erilaisia opetusmenetelmiä.

Kun näissä asioissa onnistutaan, lopputuloksena on joukko, jolla asetetut tavoitteet saavutetaan. Parhaassa tapauksessa ne jopa ylitetään.

• Kun yksilön tai joukon toiminta on soveltavaa eli annettuja oppeja käytetään tilanteen mukaisesti, kouluttajalla on syytä olla tyytyväinen omaan työhönsä, kuvailee Hanhela. Sellaiseen toimintaan liittyy paitsi oppiminen myös syvempi oivallus. Kouluttajalle sellaisen toiminnan näkeminen on ilo.