Puolustusvoimat ja tuulivoimarakentaminen

Ympäristöasioiden merkitys lisääntyy ympäröivässä yhteiskunnassa jatkuvasti. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla ovat huomattavia ja negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi kansainväliset ja kansalliset linjaukset ovat tiukentuneet merkittävästi parilla viime vuosikymmenellä ja tiukentuvat edelleen. Muuttuviin ympäristöolosuhteisiin sopeutuminen on merkittävä tulevaisuuden haaste.

Edellinen on lainaus Puolustusvoimien ympäristöstrategiasta (2021-2032). Lakisääteisten toimintojensa luonteen vuoksi Puolustusvoimat kuormittaa vääjäämättä ympäristöä jossain määrin. Tästä johtuen Puolustusvoimille on erityisen tärkeää, että toimintamme on mahdollisimman kestävää ja ympäristöystävällistä niiltä osin kuin se on mahdollista.

Asevelvollisten koulutuksessa, Puolustusvoimien alueiden käytössä ja toimintamme suunnittelussa huomioidaan ympäristötekijät ja kestävä kehitys. Puolustusvoimien ympäristöjärjestelmä perustuu ISO14001-standardiin ja siitä on johdettu noudattamamme ympäristöstrategia. Strategia on läpileikkaava ja ulottuu konkreettisten toimenpiteiden lisäksi myös asennekasvatukseen ja tietoisuuden lisäämiseen. 

Tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen laajamittainen hyödyntäminen on Puolustusvoimien näkökulmasta kannatettavaa ja Puolustusvoimat - muiden viranomaisten tapaan - on sitoutunut edistämään ilmastonmuutosta hidastavia toimenpiteitä ja käytänteitä omassa toiminnassaan.   

Puolustusvoimille laissa määrätty aluevalvontatehtävä edellyttää kykyä merialueemme ja ilmatilamme jatkuvaan valvontaan. Olennainen osa aluevalvontajärjestelmää on eri valvontasensorien kokonaisuus ja erityisesti järjestelmään kuuluvat tutkat. 

Normaaliolojen valvonta- ja poikkeusolojen puolustuskyvyn varmistamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, uusien tuulivoima-alueiden suunnittelu edellyttää Puolustusvoimien myönteistä kannanottoa. Puolustusvoimien lausuntomenettelyssä jokainen esitetty tuulivoimahanke arvioidaan erikseen ja tarvittaessa suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutuksia tutkiin arvioidaan ulkopuolisen toimijan (VTT) haittavaikutuslaskennan perusteella. 

Ainoatakaan automaattisesti kielteisen lausunnon aiheuttavaa aluetta ei Suomessa ole. Puolustusvoimat on antanut vuoden -23 maaliskuun loppuun mennessä myönteisen lausunnon 22719:lle voimalalle käsittäen koko valtakunnan alueen. Rakennettujen voimaloiden lukumäärä on noin 1400.

Tuulivoimarakentamiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin Puolustusvoimien tarpeet. Kaavoitus, maankäytölliset rajoitteet, kilpailutilanne ja sähköverkkoon liittyminen ovat Finnish Consulting Groupin syyskuussa 2022 tuulivoimatoimijoille tekemän kyselyn mukaan merkittävimmät tuulivoimarakentamisen esteet. Kyselyn mukaan muita rakentamista rajoittavia tekijöitä ovat myös maisema-arvot, luontoarvot, poliitikkojen tai kansalaisten vastustus ja yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa kuten esimerkiksi porotalous ja matkailu.

Aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseen panostetaan

Puolustushallinto on käyttänyt huomattavia taloudellisia ja henkilöresursseja aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi. Olemme yhdessä Puolustusministeriön kanssa rahoittaneet tutkavaikutusten tutkimusta ja osoittaneet lentotunteja erilaisiin kokeilu- ja testitoimiin sekä tukeneet uusien teknologioiden kehittämistä. Tunnistamme vastuumme ja pyrimme jatkossakin myötävaikuttamaan siihen, että tuulivoimaa voitaisiin rakentaa myös sellaisille alueille, joilla se tällä hetkellä on aluevalvonnan tarpeiden vuoksi estynyt. Puolustus-, työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriöiden yhteisessä tuulivoimarakentamisen selvityksessä esitetään eräänä rakentamismahdollisuuksia lisäävänä toimenpiteenä kompensaatioalueiden luomista myös Itä-Suomeen. Kompensaatiomallissa Puolustusvoimat määrittää yhden tai useamman alueen, johon tuulivoimaa voidaan rakentaa ilman erillistä Puolustusvoimien myönteistä lausuntoa. Alueelle rakentavat toimijat suorittavat luvastaan tuulivoimamaksun, joiden kertymällä Puolustusvoimat voi hankkia uutta valvontakalustoa kompensoimaan valvonnan tuulivoimahaittoja tai sijoittaa vanhaa kalustoa uusille sijoituspaikoille. Tällä hetkellä kompensaatiomenettely on voimassa Perämeren alueella. Esitetty kompensaatioalueiden määrän lisääminen on mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen aloite. 

Kuten edellä todettiin, on myös Puolustusvoimien etu, että sen lakisääteiset toiminnot varmistetaan myös tuulivoimarakentamisen laajenemisen yhteydessä. Voimassa oleva kompensaatioalueita koskevaa lainsäädäntöä ei voida kuitenkaan sellaisenaan soveltaa Itä-Suomeen. Kompensaatiomallin tulisi sisältää uudishankintojen pääomainvestoinnin lisäksi elinkaarikustannukset ja ratkaisun, miten kompensaatioalueen läheisyydessä sijaitsevien nykyisten voimaloiden haitat huomioidaan sekä periaatteet siitä, miten kaikkia toimijoita kohdellaan tasapuolisesti. Nämä eivät ole Puolustusvoimien ratkaistavissa olevia kysymyksiä, mutta Puolustusvoimat osallistuu mielellään kyseisten kokonaisuuksien selvittelyyn. 

Kompensaatioalueiden muodostaminen Itä-Suomeen voisi osaltaan helpottaa tuulivoiman ja aluevalvonnan sovittamista yhteen, mutta lainsäädäntötyön ja teknisten yksityiskohtien selvityksen arvioidaan kestävän niin kauan, että nopeita ratkaisuja ei kompensaatioalueiden avulla valitettavasti ole saatavissa. Puolustusvoimat kannattaa ja edistää kuitenkin kaikkien vaihtoehtojen selvittämistä ja on jatkossakin sitoutunut vuoropuheluun niin energiateollisuuden kuin tuulivoimatoimijoiden kanssa. 

On tärkeää, että Puolustusvoimat edistää päästöttömien energiamuotojen hyödyntämistä ja alueellisesti tasavertaista tuulivoimarakentamista. On kuitenkin vähintään yhtä tärkeää, että maanpuolustuksen toimintaedellytykset ja alueellisen koskemattomuuden valvontajärjestelmä turvataan tässä prosessissa.