Puolustusvoimain komentajan tervehdys Maanpuolustuskurssi 246:n avajaisissa 6.11.2023

Herra ministeri, hyvät 246. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Herr minister, Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Maailma ympärillämme on muutoksessa. Eurooppaa reunustaa väkivallan ja epävakauden kehä - viittaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, sotaan Lähi-idässä ja epävakauteen Pohjois-Afrikassa.  Maailmanjärjestyksen murros on käynnissä myös laajemmin. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma näkyy muu muassa sotilaallisten jännitteiden lisääntymisenä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Sota Ukrainassa jatkuu eikä merkkejä sen päättymisestä ole näköpiirissä. Ukrainan sota on osoittanut sen, että Lännen ja Venäjän turvallisuuskäsitykset ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Näyttää siltä, että edessämme on pidempi jännitteinen ajanjakso Venäjän ja lännen välillä.

Israelin ja Hamasin väliseen sotaan on kaiken tapahtuneen jälkeen vaikea, ellei lähes mahdoton, löytää eri osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. On vielä vaikea arvioida miten Israeliin vihamielisesti suhtautuvat maat ja terroristiorganisaatiot reagoivat Gazan tilanteeseen ja Israelin Hamasin tuhoamiseen tähtäävään operaatioon sodan pitkittyessä. Lähi-Idän tilanteen kehityskulku voi aiheuttaa myös arvaamattomia seurannaisvaikutuksia Lähi-idän ulkopuolella.

Jännitteet kasvavat myös Pohjois-Afrikassa. Erityisesti Sahelin alueen turvallisuuskehitys on johtamassa länsimaiden läsnäolon vähentymiseen ja alueen kriisinhallintaoperaatioiden uudelleen arviointiin. Tilanne on johtanut muun muassa siihen, että YK:n Malissa toimiva MINUSMA-operaatio päättyy.  Puolustusvoimien osallistuminen operaatioon päättyi syyskuun lopussa. Kaikki ymmärtävät millaisia turvallisuusvaikutuksia epävakaalla Pohjois-Afrikalla voi olla Eurooppaan.

Myös sillä kuinka Yhdysvallat toimii osana länttä, on vaikutuksensa Eurooppaan. Teillä täällä salissa oleville on kaikille selvää, että Yhdysvaltojen fokus siirtyy yhä enemmän Indopasifiselle alueelle. Se, miten tämä mahdollisesti näkyy pidemmällä aikavälillä Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Euroopassa, jää nähtäväksi.

Tällaisia murroskausia on maailmanhistoriassa ollut määrävälien. Edellisen kerran kylmän sodan päättyessä edettiin turvallisuusnäkökulmasta parempaan suuntaan. Nyt mennään täysin päinvastaiseen suuntaan.

Olemme myös siirtymässä yhä enemmän moninapaiseen maailmaan, jossa suurvaltojen ympärille muodostuu tiiviimpiä ja löyhempiä liittoumia. Moninapaisuutta lisää entisestään se, että myös alueellisesti vahvat valtiot pyrkivät vahvistamaan valtaansa. Ei-valtiolliset toimijat kykenevät myös vaikuttamaan turvallisuustilanteen kehitykseen edistyksellisillä sotilaallisilla suorituskyvyillään.

Moninapainen maailma ei-valtiollisine toimijoineen yhdistettynä nopeaan teknologiseen kehitykseen ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin on vaikeasti hallittava ja ennakoitavissa. Elämme siis epävakaata aikaa ja meidän on varauduttava nopeisiin turvallisuustilanteen muutoksiin.

Tässä tilanteessa ja turvallisuusnäkymässä on selvää, että Euroopan on tehtävä itse yhä enemmän turvallisuutensa eteen. Omien havaintojeni mukaan tämä kyllä Euroopassa ymmärretään. Huomattavaa on se, että pääosa Naton sotilaallisista suorituskyvyistä on ei-eurooppalaisia. Kriittistä on aikataulu, eikä aikaa ole hukattavissa.  Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat, mikä Euroopan rooli on 2030-luvun maailmassa.

Mitä tämä sitten sotilaallisesti tarkoittaa? Vaikka Euroopan unionin puolustusyhteistyö tulee syvenemään, Naton rooli ei ole muuttumassa. Se vastaa kollektiivisesta puolustuksesta. Euroopan Unionin sotilaallinen yhteistyö keskittyy puolestaan oman alueen ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan sekä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Kolmas kokonaisuus on Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteettiin ja kyvykkyyteen panostaminen. 

EU-maiden puolustuspanostukset tuottavat siis sotilaallisia suorituskykyjä ensisijaisesti kansalliseen käyttöön ja vahventavat Euroopan puolustusta myös Naton näkökulmasta. On myös ilmeistä, että Naton keskittyessä aluepuolustukseen ja Yhdysvaltain keskittyessä yhä enemmän Aasian suuntaan, EU:n vastuu lähialueensa kriisinhallinnasta tulee kasvamaan. EU onkin kehittämässä sotilaallista kriisinhallintakykyään viime vuonna hyväksytyn strategisen kompassin mukaisesti. Tavoitteena on, että uusi ns. Rapid Deployment konsepti on käytössä vuonna 2025. Euroopan unionin vahvuutena on myös Natoa laajempi työkalupakki kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan. 

Hyvät läsnäolijat,

Suomi on tehnyt muuttuneessa turvallisuustilanteessa useita merkittäviä toimenpiteitä oman turvallisuutensa takaamiseksi. Tärkeimpänä päätös hakeutua Naton jäseneksi. Jo ennen tätä keväällä 2022 päätettiin lähes 3 miljardin lisärahoituksesta sotilaalliseen maanpuolustukseen vuosille 2022-2027.  Lisäksi olemme syventäneet kahden ja monenvälistä puolustusyhteistyötä.  Myös ei-sotilaallista varautumista on johdonmukaisesti edistetty.

Tämä on tärkeää, sillä kriiseihin varautuminen on yhä korostuneemmin koko valtion ja yhteiskunnan asia. Kompleksisessa ympäristössä tarvitaan monialaisia toimia laaja-alaisten turvallisuusriskien hallintaan. Perinteinen kokonaisturvallisuuskonseptimme onkin konseptuaalisesti hyvä vastine nykymaailman turvallisuusuhkien hallinnassa.

Suomen kokonaisturvallisuuskonseptin perusajatuksena on varautua yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen kokonaisturvallisuusajattelussa korostuivat muut kuin sotilaalliset kriisit. Viime vuosikymmeneltä alkaen on paneuduttu laajemmin kyber- ja erilaisiin hybridiuhkiin. Sodat Euroopassa muistuttavat meitä siitä, että koko yhteiskunnan varautuminen sotilaalliseen kriisiin – kokonaismaanpuolustustilanteeseen – on edelleen keskeinen osa Suomen turvallisuutta. Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat kaikki ne kansalliset ja kansainväliset sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset poikkeusoloissa. Kyse on siis varautumisesta Suomen sotilaalliseen puolustamiseen kaikilla yhteiskunnan voimavaroilla. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen on määrätty Puolustusministeriön tehtäväksi.

Valmiuslainsäädäntömme määrittää millaisiin toimenpiteisiin meidän tulee varautua. Nämä toimenpiteet liittyvät muun muassa rahoitusmarkkinoiden, hyödyketuotannon, rakentamisen, sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien ja kuljetusten toimivuuden turvaamiseen. Velvoitteet koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä rajaturvallisuuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä.

Viimekädessä puolustustilalain mukaisilla toimenpiteillä varmistetaan voimavarojen kohdentaminen Suomen puolustuksen tarpeisiin. Lain perusteella voidaan velvoittaa tuotanto- tai palvelulaitoksia huolehtimaan valtakunnan puolustuksen kannalta välttämättömästä hyödyketuotannosta sekä kieltää laitosta ylläpitämästä sellaista tuotantoa, josta on haittaa valtakunnan puolustuksen kannalta välttämättömälle hyödyketuotannolle.

Puolustustilalaki antaa myös alueellisessa johtovastuussa olevalle sotilasviranmaiselle varsin laajat toimivaltuudet sotilaallisten puolustustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Sotilasviranomainen voi esimerkiksi ottaa tarvittaessa tilapäisesti Puolustusvoimien valvontaan tai hallintaan sellaisen yrityksen, joka kykenee tuottamaan alueen puolustukseen käytettäville joukoille tarpeellisia hyödykkeitä. Puolustuskyky rakentuu siis muustakin, kuin sotilaallisesta suorituskyvystä.

Nato-jäsenyys ei vähennä kansallisen varautumisen merkitystä. Päinvastoin, Washingtonin sopimuksen artikla 3 korostaa jäsenmaan vastuuta yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Etulinjamaana meidän on huolehdittava vahvasta puolustuskyvystä myös Naton jäsenenä,

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,

Sotilaallinen liittoutuminen, kokonaisturvallisuus ja kokonaismaanpuolustus sekä ennen kaikkea kansalaisten vahva maanpuolustustahto ovat kansakuntamme perusta varauduttaessa mahdollisiin uhkatilanteisiin. Mitä parempi ymmärrys maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyvistä kokonaisuuksista yhteiskunnassa vallitsee, sen paremmin pystymme kansakuntana yhdessä liittolaistemme kanssa vastaamaan erilaisiin meitä kohtaaviin uhkiin.  

Te kurssilaiset edustatte kaikkia kokonaisturvallisuuden tekijöitä: viranomaisia, järjestöjä, elinkeinoelämää, poliittisia toimijoita, mediaa, tiedettä ja taidetta. Teitä kaikkia tarvitaan poikkeusoloihin varautumiseen. Teidän osaamisenne ja valmiutenne on ensiarvoisen tärkeää kriisitilanteen aikana.

Med gemensamma krafter avvärjer vi hot som riktas mot vårt samhälle. Genom att identifiera vårt eget ansvar och våra egna uppgifter, samt genom att planera och öva samarbete, kan vi säkerställa att vi är beredda att möta olika slags situationer, oberoende av om det rör sig om hybridpåverkan, hot mot hälsan eller militära hot. 

Ottakaa kurssista kaikki hyöty irti. Vallitseva tilanne antaa perustan kurssinne sisällölle. Olkaa aktiivisia ja tuokaa asiantuntemuksenne muiden käyttöön. Kurssin kantavin voima on teidän monimuotoisessa osaamisessanne.

Kokonaisturvallisuuskonseptia ja turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä pitää kehittää ajassa eläen. Kyllä meilläkin parannettavaa on muun muassa kyberturvallisuuden, strategisen viestinnän ja informaatiopuolustuksen alalla. Myös Nato-jäsenyys edellyttää lukuisten säädösten muuttamista.

Toivon, että te kurssilaiset tuotte omalla osaamisellanne panoksenne kokonaisturvallisuuden kehittämiseen.

Vaikka maailman tilanne ja kehitysnäkymä on monelle tavalla haasteellinen, meillä suomalaisilla on kyllä eväät pitää jatkossakin maamme turvallisena.

Toivotan teidät tervetulleeksi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille.