Puolustusvoimain komentajan tervehdys 242. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa
Maanpuolustuskurssin avajaisten tervehdys MPK242 7.11.2022
Herra Tasavallan presidentti,
hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat!
Herr Republikens President,
bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!
Maailman turvallisuustilanne on muuttumassa tavalla, jolla on pitkät ja kauaskantoiset seuraukset myös meidän suomalaisten elämään. Ukrainan sodan kaikkia seurannaisvaikutuksia emme vielä näe.
Toistaiseksi Ukrainan sodan yksi merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista seurauksista on Suomen ja Ruotsin päätös hakea Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan erityisesti Puolustusvoimissa palvelevien tehtäviin ja toimintaan.
Puolustusvoimien palkatun henkilöstön laatu ja määrä perustuvat kriisiajan tarpeisiin. Henkilöstömäärän kehittämistä ohjaavat Puolustusvoimien kehittäminen, valmiusvaatimukset, sekä käyttöön saatavat resurssit. Meillä on tällä hetkellä puolustusvoimien palkkalistoilla vajaa 13500 henkilöä.
Luku sisältää noin 250 reservistä palkattua henkilöä kriisinhallintaoperaatioissa eri puolilla maailmaa sekä noin 450 sopimussotilasta kotimaan tehtävissä. Puolustusvoimien strategisten kumppaneiden ja muiden kumppanuuksien palveluksessa työskentelee yli kolme tuhatta ihmistä, jotka tukevat Puolustusvoimien tehtävien täyttämistä.
Turvallisympäristön kiristymisen myötä on tunnistettu tarve henkilöstömäärämme kasvattamiseksi riittävän valmiuden ylläpitämiseksi sekä varmistaaksemme kyvyn reagoida erilaisiin häiriötilanteisiin. Viime vuonna julkaistussa Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjattiin Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvattaminen noin 600 henkilöllä. Näistä noin 100 tehtävän lisäys toteutuu pääosin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Loput runsaat 500 tehtävää täytetään asteittain vuoden 2026 loppuun mennessä. Henkilöstömäärän lisäykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.
Nämä luvut eivät sisällä Nato-jäsenyyden edellyttämää henkilöstölisätarvetta. Lisätarve tulee muodostumaan Naton komentorakenteeseen asetettavasta henkilöstöstä sekä jäsenyyden myötä tulevien muiden yhteisen puolustuksen velvoitteiden edellyttämästä henkilöstöstä. Lisähenkilöstöä kohdentuu kaikkiin henkilöstöryhmiin. Henkilöstömäärän lisäystarve ajoittuu useammalla vuodelle. Todettakoon myös, että EU kehittää viime keväänä hyväksytyn strategisen kompassin mukaisesti sotilaallista kriisinhallintakykyään, jonka myötä tulee osin samanlaisia velvoitteita kuin Nato-jäsenyyden myötä. Meidän nykyiseen valmiusjoukkojärjestelmään tulee siis muutoksia. Ne aiheuttavat todennäköisesti muutostarpeita nykyiseen lainsäädäntöön.
Varusmieskoulutuksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen perusteet eivät muutu NATO-jäsenyyden myötä.
Hyvät kuulijat,
Suomen väestörakenteen näkymä on sellainen, että yksikään julkishallinnon toimija ei voi pidemmän aikavälin suunnittelussaan kuitenkaan lähteä siitä, että henkilöstömäärää jatkuvasti lisätään. Meidän on jatkuvasti kehitettävä toimintatapojamme ja työn tekemisen muotoja digitalisaatiota hyödyntäen. Myös reserviläisiä on kyettävä käyttämään nykyistä joustavammin puolustusvoimien tehtävien toteuttamisessa.
Kun kierrän joukko-osastoja tarkastuskäynneillä päällimmäiseksi jää aina tunne siitä, että meillä on osaavaa, motivoitunutta ja tehtäviinsä sitoutunutta henkilöstöä. On selvää, että nykytilanne on lisännyt palkatun henkilöstön kuormitusta.
Samalla kun rekrytoimme lisähenkilöstöä, seuraamme henkilöstön työilmapiiriä ja jaksamista. Henkilöstökyselyjen perusteella isoja huolenaiheita ei ole, mutta asiaa pitää tarkkailla jatkuvasti. Olemme lisänneet henkilöstöä työajan seurannan piiriin sekä asettaneet rajoja sotaharjoituksiin osallistumiseen ohjaten tasaamaan henkilöstöön kohdistuvaa rasitusta. Puolustusvoimat hoitaa aina valmiuteen ja turvallisuuteen liittyvät tehtävämme, tarvittaessa priorisoimme niin, että ydintehtävämme tulevat hoidettua kaikissa tilanteissa.
Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, ärade åhörare
Försvarskurserna har varit en fast del av det finländska samhället i över sextio års tid. Syftet med försvarskurserna är att utveckla säkerheten i vårt samhälle och dess beredskap för olika störningssituationer genom att fördjupa deltagarnas kunskaper om arrangemangen inom den övergripande säkerheten och försvaret.
Maanpuolustuskurssit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten turvallisuus ja maanpuolustus kuuluvat meille kaikille. Toivon, että kurssi vahvistaa käsitystänne yhteistyön merkityksestä ja voimasta. Suomen turvallisuuden ylläpitäminen ja varautuminen pahan päivän varalle vaatii kaikkien yhteiskunnan toimintojen ja niissä toimivien ihmisten kiinteää yhteistoimintaa.
Jag hälsar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen.
Toivotan teille kaikille menestyksekästä maanpuolustuskurssia!
