Puolustusvoimain komentajan tervehdys 240. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa
Maanpuolustuskurssin avajaisten tervehdys 15.8.2022
Herra ministeri,
hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja herrat!
Herr minister,
bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!
Venäjän laajan hyökkäyksen käynnistämisestä Ukrainaan on kulunut puolisen vuotta. Ukraina on onnistunut puolustustaistelullaan estämään Venäjää saavuttamasta alkuperäisiä sotilaallisia tavoitteitaan. Ei kuitenkaan näytä siltä, että Venäjä olisi tinkimässä päämäärästään estää Ukrainan integroituminen länteen sekä mikäli mahdollista, liittää osa Ukrainan alueesta Venäjään.
Tämän hetkinen tilanne vaikuttaa siltä, että kummallakaan sodan osapuolella ei ole kykyä nopeaan sodan kulkua kääntävään menestykseen. Lännen tuki Ukrainalle on ratkaisevaa sodan lopputuleman kannalta. Suoran tuen lisäksi, länsimaat pyrkivät pakotteillaan rajoittamaan Venäjän kykyä jatkaa aggressiivista politiikkaa. Sodan loppua ei ole kuitenkaan näkyvissä.
Sodan eskaloituminen Ukrainan ulkopuolelle ei näytä juuri nyt todennäköiseltä - sitä ei voida kuitenkaan täysin poissulkea. Pitkittynyt konflikti sisältää aina epävarmuustekijöitä. Eristetty Venäjä voi toimia arvaamattomasti.
Oberoende av när och hur kriget upphör, lämnar det – och har redan lämnat – ett sådant spår att motsatsförhållandet mellan väst och Ryssland kommer att bli långvarigt. Vilka alla följdverkningar detta får, är ännu svårt att förutspå.
Toistaiseksi yksi sodan merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista seurannaisvaikutuksista on ollut Suomen ja Ruotsin päätös hakea Nato-jäsenyyttä. Vaikka ratifiointiprosessi on vielä kesken ja hidasteitakin jäsenyystiellä voi vielä ilmetä, lähtökohtana on se, että jäsenyys toteutuu.
Pohjois-Eurooppa – Itämeren alue, Pohjois-Atlantin meriyhteydet ja arktinen alue pohjoisessa ovat kytköksissä toisiinsa. Suomen ja Ruotsin jäsenyys muuttaa tämän alueen sotilasstrategista asetelmaa.
Jäsenyytemme myötä kaikilla alueen länsimailla on puolustussuunnittelussa yhtenäiset perusteet. Tämä edesauttaa kansallisten puolustussuunnitelmien yhteensovittamista ja toteutuksen järjestelyjä. Suomen ja Ruotsin jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia ja syventää etenkin Pohjoismaiden yhteistyötä. Alueen puolustus tiivistyy ja sille tulee syvyyttä. Alueellinen näkökulma yhteen sovitetaan Naton laajempien varautumissuunnitelmien kanssa. Nato tarkastelee parhaillaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena yhteisen puolustuksen vahvistamista sekä puolustuksen järjestämistä liittokunnan alueella.
Jäsenenä Suomi osallistuu myös Naton ydinasepelotetta koskevaan suunnitteluun. Tämä on yksi osa liittokunnan pidäkkeen rakentamista.
Kaikki tämä lisää merkittävästi puolustuksemme ennaltaehkäisevää vaikutusta erilaisia pienempiäkin sotilaallisia toimia vastaan.
Se millä tavalla Venäjä mahdollisesti muuttaa sotilaallista ryhmitystään ja asevoimiensa toimintaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden seurauksena jää nähtäväksi. Kuten tiedämme, Kuola strategisine ydinaseineen, Pietarin suuralue ja Kaliningradin alue ovat heille tärkeitä alueita. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa se, että Venäjä on jo pidempään luonut asevoimilleen parempaa toimintakykyä arktisen alueen suuntaan. Kaliningrad puolestaan on ollut jo pitkään Nato-maiden ympäröimä.
Hyvät läsnäolijat,
Se että Suomi on ylläpitänyt kansallista puolustuskykyään pitkäjänteisesti turvallisuusympäristön lauhkeampinakin aikoina ja johdonmukaisesti kehittänyt yhteensopivuuttaan länsimaiden asevoimien kanssa on osaltaan mahdollistanut nopean jäsenyysprosessin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä tehdyt havainnot on osoittanut puolustuskykymme kehittämisen lähtökohdat oikeiksi. Naton jäsenenäkin olemme me suomalaiset ja Puolustusvoimat osana yhteiskuntaa edelleen ensisijaisessa vastuussa maamme puolustamisesta.
Även som medlem av Nato har vi finländare och Försvarsmakten som en del av samhället fortfarande i första hand ansvar för vårt lands försvar.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö jäsenyys tuo mukanaan myös muutoksia ja meille uusia velvoitteita. Otan tässä esiin muutaman puolustusvoimien kannalta keskeisen asian.
Nato ei määritä millainen puolustusjärjestelmä kussakin jäsenvaltiossa tulisi olla. Oleellista on, että kukin jäsenvaltio täyttää liittokunnan sille asettamat velvollisuudet.
Suomen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen määritetään yhdessä Naton kanssa. Lisäksi Suomi osallistuu erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana asettamalla henkilöstöä Naton rakenteisiin ja kontribuoimalla Naton valmiusjoukkoihin. Velvoitteet päivittyvät määrävälein turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Tarvittavat muutokset tehdään, kun velvoitteet täsmentyvät.
Naton sotilasrakenteisiin sijoitettavan henkilöstön määrä täsmentyy niin ikään suunnittelun edetessä. Henkilöstön lisääminen Nato sotilastehtävissä tulee kestämään useita vuosia. Sekä määrä että aikataulu määritetään sellaiseksi, joka on meille realistinen. Todettakoon, että viime vuoden puolustusselonteossa todettu 500 henkilön lisätarve ei sisällä Nato-jäsenyyden tuomaa henkilöstön lisäystarvetta.
Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, mina damer och herrar
Nykymaailmassa tarvitaan laajaa vastinetta erilaisten turvallisuusriskien hallintaan ja torjuntaan. Varaudumme yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa.
Tarvitsemme jatkossakin koko yhteiskunnan panosta kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti varmistaaksemme turvallisen Suomen.
Maanpuolustuskurssit auttavat ymmärtämään eri toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia turvallisuuden kokonaiskentässä. Tämä tietämys auttaa kehittämään kurssin jälkeen oman organisaationne kokonaisturvallisuuskulttuuria.
Kiitän asiantuntijoita siitä, että olette kiireistänne huolimatta sitoutuneet luennoimaan ja opettamaan maanpuolustuskurssilla.
Jag hälsar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen.
Toivotan teille kaikille omasta ja Puolustusvoimien puolesta menestyksekästä maanpuolustuskurssia!
