Puolustusvoimain komentajan puhe Reserviläisliiton 70-vuotisjuhlassa

Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan puhe Reserviläisliiton 70-vuotisjuhlassa perjantaina 25. huhtikuuta 2025.

Puolustusvoimien puolesta onnittelen 70-vuotiasta Reserviläisliittoa! Varttuneeseen ikään kun on päässyt, on nähnyt paljon erilaisia vaiheita ja käänteitä. Liitto on kaikki nämä vuosikymmenet toiminut suomalaisessa yhteiskunnassa vahvana äänenä, kouluttajana, vaikuttajana ja yhteisönä. 50 000 jäsenellä olette Suomen suurin maanpuolustusjärjestö – tässä maailman ajassa merkillepantava fakta.

Kun puhutaan turvallisuudesta ja puolustuksesta, moni asia on viimeisten vuosien saatossa muuttunut radikaalisti. Yhtenä tärkeimmistä meillä Suomessa on puolustusratkaisumme muutos.

Eduskunnassa käsittelyssä olevaan valtioneuvoston puolustusselontekoon uusi puolustusratkaisumme on kirjattu seuraavasti: Naton jäsenenä Suomen puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta.

Puolustuksemme kokonaisuus rakentuu neljän tekijän varaan: kansallinen puolustus, liittokunnan pelote ja yhteinen puolustus, puolustusyhteistyö ja kokonaisturvallisuus sekä kokonaismaanpuolustus. Nämä tekijät ja niiden väliset suhteet ovat jatkuvasti pienessä liikkeessä. Kokonaisuutta säädellään sekä tilanteenmukaisesti että pitkällä aikavälillä siten, että puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus säilyy vahvana. Puolustuksemme rakentaminen on aina lähtenyt kansallisen puolustuksen ratkaisuista ja järjestelyistä. Ympärillä tapahtuvasta muutoksesta huolimatta tämä periaate on edelleen vahvistunut ja kehittynyt. Reserviläisliitto on aina sopeutunut muutoksiin erinomaisesti, niin myös liittoutuessamme sotilaallisesti.

Olemme rakentaneet järjestelmämme oman alueen puolustukseen. Meillä on osaamista jaettavana niin suunnittelussa kuin toimeenpanossa. Turvaa itsesi, niin kykenet auttamaan muita – tämä on myös liittokunnan 3. artiklan johtoajatus. Pitämällä kiinni vahvuuksistamme, tuotamme parhaan lisäarvon myös liittokunnalle. 
On mahdollista, että yhteisen puolustuksen ja puolustusyhteistyön sektoreihin voi tulevaisuudessa tapahtua liikettä ja muutoksia. Murrosvaiheessa on kuitenkin hyvä katsoa mitä konkreettisesti tapahtuu sen lisäksi, että kuuntelemme mitä puhutaan. 

Hyvät kuulijat,

Suomen puolustusratkaisulla pyritään luonnollisesti vastaamaan niihin haasteisiin, joita näemme ja arvioimme muodostuvan turvallisuusympäristössämme. Ennaltaehkäisyn ja pelotteen merkitys korostuvat, perustuen todelliseen kykyyn ja resilienssiin. Tämä ei ole vain sotilaallinen kysymys. Venäjän Ukrainaan kohdistamat sotatoimet sekä Eurooppaan kohdistuva laaja-alainen vaikuttaminen osoittavat, miten suuri merkitys on ennaltaehkäisevällä pelotteella, vahvalla puolustuskyvyllä ja korkealla maanpuolustustahdolla sekä koko yhteiskunnan kriisinkestävyydellä. Puolustuksen näkökulmasta nostan esille kolme läpileikkaavaa teemaa, joissa kaikissa reservillä on suuri merkitys.

Ensiksi, laajamittaisen korkean intensiteetin sodankäynnin paluu. Muutos on merkittävä myös kumppaneillemme ja liittolaisillemme. Nato on palautunut juurilleen symmetrisen aluepuolustuksen periaatteeseen. Oman alueen puolustus sekä kyky pitkäkestoiseen korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin on palannut standardiksi, jota vasten pelotetta ja yhteistä puolustusta on rakennettava. 

Suomelle tämä ei ole uutta, mutta uhkan kasvu on merkittävä. Tällaisessa turvallisuusympäristössä, Suomen geopoliittinen asema ja maantiede huomioiden asevelvollisuus on edelleen ainoa mahdollisuus kansallisen puolustuksemme järjestämiseksi. 

Toiseksi, hybridi/laaja-alainen vaikuttaminen – nykykielellä epävakauttavat toimet uutena normaalina.

Jos laajamittainen sodankäynti on standardi, niin laaja-alainen vaikuttaminen on arjen realismia. Reservin kautta muodostuva kyky ja valmius auttaa omalta osaltaan tähänkin murheeseen. 

Paikallispuolustusharjoitukset ovat oiva esimerkki viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteisestä tekemisestä kokonaisturvallisuuden eteen. Toimivissa joukoissa mutta myös kouluttajissa on paljon reserviläisiä, joiden paikallistuntemus ja -verkostot tehostavat yhteistyötä.    
Kolmanneksi, teknologian kehitys - Sodan luonne on pysyvä, sodan ja taistelun kuva muuttuu.

Taistelun kuva - koska, missä, miten ja millä teknologialla soditaan – on aina muutoksessa. Paitsi että lännen on säilytettävä teknologinen etumatka suorituskyvyissä, on aina huomioitava että lukumäärällä on aina merkitystä. Asejärjestelmille on koulutettava käyttäjänsä. Kysymys on resursseista ja saavutettavasta volyymista, aina huomioiden vastustajan sopeutuminen eri teknologioihin. Sopeutumisessa reservin koulutus on avainasemassa, ja järjestöillä merkittävä rooli aloitteen säilyttämisessä.   

Arvoisa juhlaväki, 

Auvoisempina aikoina kansakunnilla on joskus luonnollinen taipumus ulkoistaa turvallisuutensa ja puolustuksensa. Tämäntyyppisissä ratkaisuissa – jotka ovat siis usein ajan kuvaa - sotilaalliset ongelmat ratkaisevat ammattiarmeijat, turvallisuuskysymykset viranomaiset. Länsimaat ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa ulkoistamisen seurauksena puolustuskyvyn ylösajoa haastetaan erityisesti kolmella osa-alueella: resurssit, reservi ja resilienssi. Asevoimien kehittämisessä keskeisenä tekijänä on kääntää puolustukseen osoitetut voimavarat sotilaalliseksi suorituskyvyksi – on se sitten henkilöstöä tai materiaalia. Turvallisuusympäristömme haasteisiin vastaaminen vaatii nyt lisää resursseja, mistä ne otetaan kestävällä tavalla? Taistelunkestävyys vaatii reserviä – mistä se muodostetaan? Yhteiskunnan on uudella tavalla kestettävä siihen kohdistuvia uhkia – miten resilienssi rakennetaan?

Kun keskustelee esimerkiksi liittolaistemme kanssa, huomaa nopeasti että reserviin ja toisaalta huipputeknologiaan perustuvaa puolustusjärjestelmäämme pidetään kovassa arvossa. Korostankin näissä yhteyksissä osaamisen merkitystä. Henkilöstö ja osaaminen muodostavat puolustuskykymme ytimen ja tarkoin vaalittavan suorituskykyedun. Ei yksin määrällä, ei yksin high-end teknologioilla, vaan ammattitaidolla. Muistamme hyvin ajat, jolloin kertausharjoituksia ei säästösyistä juurikaan järjestetty. Tämänkaltainen tilanne ilman aktiivista reserviläistoimintaa olisi valmiudellemme ja puolustuskyvyllemme myrkkyä.

Jatkamme asevelvollisuuden kehittämistä varusmiesten, reserviläisten ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tiimoilta. Tähän meillä on hyvä ja vankka pohja, kiitos sen työn mitä tehdään esimerkiksi reserviläisjärjestöissä. Maanpuolustustahto on tutkimushistorian korkein, Puolustusvoimat luotetuin organisaatio. Myös palaute varusmiehiltä ja reserviläisiltä on mittaushistorian parasta. Koulutusta kehitetään vastaamaan turvallisuusympäristömme sekä Nato-jäsenyyden vaatimuksia, tarkasti seuraten Ukrainassa käytävän sodan kokemuksia. Tähän ei reserviämmekään tarvitse kehoitella, aloite on temmattu hyvissä ajoin.

Hyvät kuulijat,

Meille Suomessa reservi on valmiutta ja sodankäyntikykyä, koulutusta ja toimintaa, puolustusjärjestelmämme taistelunkestävyyttä ja puolustuksen kehittämistä. Reservissä ja Reserviläisliitossa tehdään sotilaan perustyötä: liiku – ammu – kommunikoi – lääkitse. Reservissä kehitetään johtajuutta ja kouluttamistaitoa. Reservissä innovoidaan ja luodaan uutta kykyä – monta kertaa jopa Puolustusvoimia edellä. 

Natoon liittymisen prosessin aikana moni tuleva liittolaisemme epäili reserviin perustuvaa järjestelmäämme erityisesti valmiuden näkökulmasta. Kaikuna vanhoilta ajoilta reservi nähtiin ammattijärjestelmissä vähän ehkä vanhentuneena, jopa passiivisena massana, jolle piti suorastaan kantaa asiat eteen. Näin ei ajatella enää. Kun järjestelmäämme ja erityisesti ihmisiimme – varusmiehiin ja reserviläisiin – tutustuu kentällä, mielipide muuttuu. Eräässä tilaisuudessa liittolaismaan komentaja kysyi minulta alaistensa läsnäollessa, onko panssarivaunun – tässä tapauksessa Leopardin – miehistö mahdollista muodostaa pelkästään reserviläisistä. Vastasin että koko yksikkö on reserviläisiä. Kollegani kääntyi alaistensa puoleen todeten: - Menkää Suomeen katsomaan miten tämä tehdään.

Kriisinhallintaoperaatiomme ovat koko olemassa olonsa ajan nojautuneet reserviläisiin. Kun kysytään, mitenkäs me muodostamme liittokunnan jäseninä joukkoja, jotka ovat käytettävissä operaatioihin Suomen ulkopuolella, vastaus voisi esimerkiksi olla – ”ihan niin kuin ennenkin”. Ja aina pitää muistaa, että reservimme ei ole vasta lähdössä ulkomaille, se on jo siellä. Esimerkkinä vuosikymmenten kestoiset yhteistoimintasuhteet rajojemme ulkopuolella ampumakilpailujen ja liikuntatoiminnan merkeissä, sekä tiivis yhteistyö kansainvälisessä reserviläisjärjestössä CISOR:issa, jossa Suomi kantaa vastuuta puheenjohtajana ensi vuoden loppuun. 

Ukrainassa käynnissä oleva korkean intensiteetin sota antaa meille mittalukuja puolustuksen matematiikasta. Järjestelmällä on oltava taistelunkestävyyttä. Tätä vaatimusta nyt monessa liittolaismaassamme pyritään täyttämään. Varusmiespalveluksen uudelleen käynnistäminen on monelle maalle poliittisesti erittäin vaikeaa, mutta ammattiarmeijoille pyritään luomaan reserviä. Ja yllätys, katseet kääntyvät Suomeen. Reservimme koulutus ja kyvyn ylläpito ei ole vain kertausharjoituksia, vaan järjestötoiminta ja aktiivisuus ovat yhtä lailla ratkaisumme kulmakiviä. 

Hyvä juhlayleisö,

Kun yleiskielessä mainitaan sana reservi, muodostuu helposti mielikuva varalla olevasta toisesta portaasta. Suomessa reservimme on ehkä kuitenkin mentaalisesti oltava palveluksessa olevien rinnalla, jos ei jopa edellä. Reserviläisliiton toiminta ja aktiivisuus alleviivaavat periaatetta, jossa kysymys ei ole minusta vaan meistä. Liitto ja sen jäsenjärjestöt ovat välttämätön alusta, kokoaja, yhdistäjä ja mukaankutsuja paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Kiitän Reserviläisliittoa siitä työstä, jota olette päämäärätietoisesti ja järkähtämättömästi tehneet, vieden maanpuolustuksemme viestiä hankalienkin aikojen yli. Nyt ajat ovat totisesti eri tavalla hankalat, mutta yhdessä selviämme haasteista.

Arvoisat reserviläiset, Toivotan teille hyvää juhlaviikonloppua, ja ennen kaikkea menestystä arjen työssä!