Puolustusvoimain komentajan puhe 251. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 20.1.2025

Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan puhe 251. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina 20. tammikuuta 2025.

Hyvät 251. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

”Kroppaa likoon” on suomalainen urheilutermi, ja tätä periaatetta meillä oli joulunpyhien aikana mahdollisuus seurata myös viranomaistoiminnassa. Kroppaa laittoivat likoon poliisin ja rajavartiolaitoksen henkilöstö Eagle S -laivalle laskeutuneista operaattoreista ja tutkijoista ylimpään johtoon saakka, Puolustusvoimien toimiessa virka-apuna. Strategisen kommunikaation suomalainen tapa – tekemällä, ei puhumalla, tiivistyi konkreettisesti yhteistoimintaan ja poliisiylijohtajan someilmiöksi nousseisiin kahden sanan vastauksiin. Viestimme on ollut kirkas omalle väelle, liittolaisillemme ja muille toimijoille. Suomi on turvallisuuden tuottaja.  

Tutkinnan ollessa kesken en kommentoi Eagle S -tapausta, vaan pitäydyn puheenvuoroni alkuun tarkastelemaan laaja-alaisen vaikuttamisen ilmiötä yleisestä näkökulmasta. Emme ole sodassa, mutta elämme epävakauden ja epävarmuuden aikaa. Meihin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta rauhattomuutta luovat sota Ukrainassa sekä erilaiset päätöksentekoon, mielialoihin, yhtenäisyyteen ja luottamukseen vaikuttamaan pyrkivät toimet. 

Vihamielisen vaikuttamisen keskeisenä toimintatapana on aiheuttaa ongelmia turvallisuudelle, kansainväliselle ja kansalliselle lainsäädännölle ja sopimusperustalle, informaatioympäristölle sekä moraalisille pohdinnoille. Mitä harmaammalla alueella liikutaan, sitä parempi on erilaisten toimijoiden toiminnanvapaus ja vaikutus, kiistettävyyden muodostaessa yhden peruselementin.

Vihamielistä toimintaa ja vaikuttamista voi olla vaikea havaita ja tunnistaa, erityisesti informaatioympäristössä. Yksittäiseen tapahtumaan liittyvien syyllisten osoittaminen eli attribuutio on usein oikeudellisesti ja poliittisestikin haastavaa. Torjuntaan pätevät samat periaatteet kuin sotilaallisessa voimankäytössä - miten muodostetaan tilannekuva, pelote ja riittävät vastatoimet, huolehtien samalla omasta kriisinkestävyydestä. On melko epärealistista pyrkiä torjumaan kaikki yksittäiset vaikuttamisyritykset, joissa aloite on väistämättä vihamielisellä toimijalla. Fyysiset ja digitaaliset järjestelmät on pyrittävä rakentamaan niin kestäviksi, että niiden lamauttaminen ei yksittäisillä iskuilla onnistu, ja korjauksiin sekä korvaaviin järjestelyihin on varauduttava. Informaatiovaikuttamista vastustamme maalaisjärjellä, harkinnalla ja lähdekritiikillä.

Viranomaisten kyky reagoida tapahtumiin on tulosta pitkällisestä varautumisesta ja valmiuden rakentamisesta. Toimivaltuudet ovat valtioilla, mutta yhteistyötä tarvitaan poliittisella tasolla sekä viranomaisten ja yritysten kesken kansallisesti ja kansainvälisesti. Ongelmat eivät useinkaan ole sotilaallisia tai sotilaiden ratkottavissa, mutta sotilaallisia suorituskykyjä saatetaan tarvita muiden viranomaisten tueksi. Kriiseihin ja konflikteihin varautumisessa on kuitenkin hyvä pohtia myös jatkumoa - mikä on mahdollisesti vihamielisen toimijan seuraava, yllättäväkin askel. Epävakautta luovat tapahtumat on nähtävä osana uhkan kokonaisuutta, jossa taustalla on usein myös sotilaallisen voiman käytöllä uhkaaminen tai painostaminen.

Hyvät kuulijat,

Seuraavaksi keskityn valtioneuvoston puolustusselonteon muutamiin keskeisiin nostoihin Puolustusvoimien näkökulmasta.

Försvarsredogörelsen som strax före jul överlämnades till riksdagen är ett viktigt styrdokument för Försvarsmaktens verksamhet och utveckling med ett tidsperspektiv som omfattar 8–10 år. Redogörelsen innehåller talrika skrivningar, om vilkas verkställande man fattar separata beslut efter att de behandlats i riksdagen. Vi börjar ändå inte från noll, många saker har redan kommit i gång – Finland har inte väntat. 

Suomen uusi puolustusratkaisu on asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton luomaa pelotetta ja yhteistä puolustusta. Puolustusjärjestelmämme ylläpidon ja kehittämisen ensisijaisena päämääränä on ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen Suomea vastaan.

Ensimmäinen kokonaisuus on yhteisen puolustuksen mahdollistaminen. Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa - yhteiskuntien ja liittokunnan on varauduttava konflikteihin ja sodan mahdollisuuteen. 

Sotilaallisesti liittoutuneenkin Suomen puolustuksen geopoliittisia lähtökohtia ovat Suomen sijainti, pitkä raja, huoltovarmuutemme riippuvuus Itämerestä sekä pitkät ja harvat yhteydet pohjoisessa. Varaudumme laaja-alaiseen, korkean intensiteetin pitkäkestoiseen sodankäyntiin, jossa menestyksen perustekijöitä ovat maanpuolustustahto, kansallisten ja liittokunnan voimavarojen käytettävyys, yhteiskunnan kriisinkestävyys, teollisuuden tuotanto- ja tukemiskyky sekä vahva talous.

Selontekokauden tavoitteena on luoda käytännön edellytykset yhteisen puolustuksen toimeenpanolle Suomessa ja lähialueellamme. Konkreettisesti kysymys on valmiudesta Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien toimeenpanoon Pohjois-Euroopassa. 

Sotilaallista liikkuvuutta, huoltovarmuutta, infrastruktuuria ja sen kaksikäyttöisyyttä parannetaan erityisesti Pohjois-Suomessa. Kykyä ja valmiuksia tuen antamiseen ja vastaanottamiseen on kehitettävä koko valtionhallinnossa. Harjoittelu on osa valmiuden kehittämistä. Turvallisuusympäristön muutokseen ja erityisesti vahvennusten vastaanottoon liittyen arvioimme tarvetta kasvattaa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta. Kansallisen tukemiskyvyn varmistamiseksi selvitetään tarpeet Puolustusvoimien organisaatioiden ja johtosuhteiden muutoksille. 

Naton pitkän tähtäimen puolustussuunnittelun suorituskykytavoitteet vahvistetaan jäsenvaltioille kuluvan vuoden aikana. Luonnostellut tavoitteet ovat haastavia, mutta tunnistavat Suomen maantieteellisen sijainnin etulinjan maana. Suomelle lasketaan hyväksi enemmän sellaisia suorituskykyjä ja joukkoja, joita meillä jo on kotimaan puolustamiseksi. Jäsenyyden myötä Suomi saa käyttöönsä suorituskykyjä, joita se ei kansallisesti kykenisi rakentamaan tai joita Suomella ei ole riittävästi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisessä ja investoinneissa meidän on huomioitava liittokunnan kokonaisuus. 

Toinen osa-alue muodostuu liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käytännön rakentamisesta ja toiminnasta. Nato on muutoksessa - kykyä muodostetaan maantieteellisesti, toimintaympäristöittäin maalla, merellä, ilmassa, kybermaailmassa, avaruudessa, informaatioympäristössä sekä valmiuden eli ajan suhteen.

Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan vastuualueella johtaminen edellyttää Naton maa-, meri- ja ilmaoperaatioiden sekä logistiikan alajohtoportaita Pohjois-Euroopassa. Valmistelemme maakomponentin johtoportaan perustamista Maavoimien esikunnan yhteyteen. Pohjoismaisen ilmaoperaatioiden johtamiskyvyn kehittäminen tukee Naton yhteisoperointia, ja Itämerellä on otettu käyttöön alueellinen johtoporras. Puolustuksemme yhteensovittaminen etenee ilma- ja ohjuspuolustuksessa, tiedustelussa ja valvonnassa, johtamisessa ja logistiikassa. 

Pohjoisen alueen johtamisrakenteen ja suunnitelmien tarkentuessa, harjoittelu ja operointi lisääntyvät Suomessa ja lähialueilla. Norfolkissa työnsä aloittanut suomalainen kenraali vastaa yhteisoperaatioesikunnan ja sen alajohtoportaiden harjoitustoiminnasta, jolla varmistetaan operatiivisten suunnitelmien toimeenpanokyky. Moniin perinteisesti kansallisiin harjoituksiin liitetään monikansallinen osuus. Yhteensopivuutemme paranee edelleen.

Viime vuonna alkanutta Suomen osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin jatketaan tänä vuonna, kun Ilmavoimat toteuttaa Islannissa Air Policing -tehtäviä ja Merivoimat valmistautuu osallistumaan merellisiin osastoihin. Yksi käynnistymässä oleva yhteistyömuoto liittyy ilmavalvontaan, jossa Nato-maat voivat tunnistuslennoilla ylittää maiden rajat joustavasti ja tukeutua toistensa tukikohtiin. Myös merivalvontayhteistyötä on tarve kehittää. 

Deltagandet i militär krishantering har inte glömts bort. I det nuvarande säkerhetsläget är aktiviteter som upprätthåller och ökar den territoriella stabiliteten viktiga. För närvarande deltar vi i 10 operationer med en styrka på ca 360 personer. Av operationerna är två stycken Nato-operationer.

Utvecklingen av försvarssamarbetet möjliggör samverkan i alla säkerhetssituationer. Olika samarbetsformer kan smidigare än tidigare sammanlänkas med alliansens planer. 

Kolmas elementti on kansallisen puolustuksen kehittäminen osana liittokuntaa.  

Suomen ratkaisussa vahva kansallinen puolustus ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ovat toiminnan perusta, ja selonteko kuvaakin kattavasti tähän liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Suorituskyvyissä painotamme jatkossa maapuolustusta, mutta kaikkia osa-alueita kehitetään.

Toimintaympäristöstä ja taistelukentästä on tulossa yhä läpinäkyvämpi, merenpohjasta avaruuteen. Yhdeksi ratkaisukohdaksi muodostuukin päätöksenteon ja toimeenpanon nopeus. Tämä edellyttää johtamiseen ja tiedon välittämiseen käytettäviä verkostorakenteita, automaatiota ja tekoälyä. Kyber-, informaatio- ja sähkömagneettisten operaatioiden sekä johtamisjärjestelmän yhteensovittamisella tuetaan kykyä toimia kaikissa turvallisuustilanteissa. Murroksellisia ja kypsiä teknologioita kuten pilvipalvelut otetaan käyttöön turvallisuus ja hyödynnettävyys edellä. 

Emme voi määrittää sodan ja taistelun kuvaa yksin – myös vastustaja pyrkii toimimaan omilla vahvuuksillaan ja iskemään vastapuolen heikkouksiin. Strategiamme, operaatiotaitomme ja taktiikkamme on olosuhteiden pakosta historiallisesti ollut alivoimaisen valintoja ja ratkaisuja. Meille on jatkossakin edullista hyödyntää olosuhteitamme, maastoamme ja erityisosaamistamme.

Laadullisen etumatkan säilyttämisellä pyritään vahvistamaan pelotetta ja välttämään kulutussotaan ajautuminen. Määrällä on aina merkitystä, vaikka sodankäynti ei olekaan pelkistettävissä numeroiksi. Ukrainassa käynnissä oleva sota on esimerkki tästä. Jos vastustajan strategiana on kulutus, siihen on voitava vastata myös määrällisesti. Meille määrä on laatua, kun osaaminen on kunnossa. 

Teknologinen tilanneymmärrys, sille pohjautuvat strategiset valinnat sekä järjestelmällinen osaamisen hallinta edellyttävät laajempaa ja järjestelmällisemmin hallittua tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusverkostojen kanssa auttaa meitä ymmärtämään miten uusi muuttaa tapaamme toimia. Osaamista ja materiaalista valmiutta on kyettävä kehittämään yhteistyössä puolustushallinnon ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 

Suorituskykyvalinnoissa ei ole olemassa hopealuotia, yhtä ratkaisevaa järjestelmää tai tapaa toimia. Julkisuudessa on keskusteltu paljon droonien merkityksestä. Tutkimme ja kehitämme miehittämättömiä ja autonomisia järjestelmiä eri toimintaympäristöissä ja tehtävissä. Yhtä lailla, meidän on kehitettävä miehittämättömien järjestelmien, erityisesti lennokkien torjuntakykyä. Uudet kyvyt eivät lähitulevaisuudessa korvaa nykyisiä joukkoja ja asejärjestelmiä.  Molempia tarvitaan, toisiaan täydentäen.   

Hyvät kuulijat,

Nostan puheenvuoroni lopuksi esille henkilöstön ja osaamisen merkityksen. Jos tahto ja taito eivät ole kunnossa, välineet eivät ratkaise. 

Asevelvollisuus on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa yli sadan vuoden ajan. Järjestelmää on aina kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti. Toimintaympäristön ja taistelukentän muutokset, sotilaallinen liittoutuminen sekä yhteiskunnalliset tekijät ohjaavat työtä. Mainitsen tässä muutamia esimerkkejä tavoitteista:

• Varusmiespalveluksen suorittavien määrää ikäluokasta pyritään kasvattamaan. 
• Reserviläisiä käytetään entistä laajemmin esimerkiksi kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa kouluttajina. Reservin yläikärajan nostamista koskeva hallituksen esitys on valmistelussa.
• Parhaillaan laaditaan esitystä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Työssä huomioidaan mm Maanpuolustuskoulutuksen rooli paikallisjoukkojen kouluttajana. 
• Myös ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia maamme turvallisuuden eteen tehtävään työhön pyritään lisäämään. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. 

Reserviin perustuva puolustusjärjestelmämme tarvitsee kouluttajansa, ylläpitäjänsä ja kehittäjänsä. Pyrimme lisäämään palkattua henkilöstöä vielä 1 500 henkilötyövuodella aiemmin päätettyjen 500:n lisäksi. Esimerkiksi viime vuonna riveihimme rekrytoitiin yli 200 uutta ammattilaista, ja tänä vuonna lisäys tulee olemaan samaa luokkaa. Myös sopimussotilaiden määrä on nostettu pysyvästi 500 henkilötyövuoteen.

Uudistetut upseeri- ja aliupseerikoulutusohjelmat ovat käynnissä. Henkilöstön kohdentaminen etupainoisesti liittokunnan tehtäviin ja palvelussuhteiden kehittäminen jatkuvat, ja ensimmäinen tehtävä Naton komentorakenteessa on jo avoinna reserviläisille.

Henkilöstön näkökulmasta merkittävimmät muutostarpeet lainsäädäntöön koskevat osallistumista yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella.  Suunnitelmana on luoda reserville uusi vapaaehtoisuuteen ja sitoumukseen perustuva toimintamalli. Määrällisesti tarve tulee rajautumaan erikseen määriteltyihin joukkoihin. Lainsäädäntöä pyritään päivittämään siten, että se mahdollistaa varusmiespalveluksen osien suorittamisen ulkomailla. 

Arvoisat kurssilaiset,

Turvallisuusympäristön muutoksessa olemme osoittaneet kykyä ja tahtoa toimia, kun aika on, emmekä ole jääneet riviin seisomaan odottaen muilta johtajuutta. Winston Churchill piti 12. marraskuuta 1936 puheen, jossa hän totesi (vapaa käännös): ”Aikaansaamattomuuden, puolinaisuuksien, sovittelun ja viivyttelyjen aika on päättymässä. Astumme sen sijaan seurannaisvaikutusten aikaan”. Suomi on reagoinut muutokseen, ja muutoksen mahdollisten seurannaisvaikutusten hallitsemiseksi tekin olette tänään aloittamassa kurssianne.

Teillä tarjoutuu seuraavan neljän viikon aikana mahdollisuus sukeltaa syvälle suomalaisen yhteiskunnan valmiuden ja varautumisen ytimeen. Järjestelmämme ei ehkä ole täydellinen, mutta se elää hyvin ajassa. Viranomaisilla, yrityksillä, yhteisöillä ja yksilöillä on merkitystä turvallisuuden ja suorituskyvyn tuottajana ja sitä kautta uskottavuuden rakentajana. Suomalainen kokonaisturvallisuuden mallissa toimijoita olette te, ei epämääräinen ”joku” tai ”ne”. Tuokaa kurssille ja keskusteluihin oma osaamisenne ja omat näkökulmanne. Kroppaa likoon aina kun se on mahdollista. 

Toivotan teille antoisaa ja haastavaakin maanpuolustuskurssia!