Puolustusvoimain komentajan puhe 249. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa

Hyvät 249. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Toivotan teidät kurssilaiset tervetulleiksi. Kurssin opetus ja keskustelut ovat perinteisesti eläneet hyvin ajassa, ja nykyhetkessä syötteitä ei puutu. Kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen kantavana voimana on eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistoiminta. Maanpuolustuskurssit ovat osa tätä kokonaisuutta. 

Arvoisat kuulijat, 

Määräajoin julkaistava kansalaispulssi ilmentää luottamusta ja mielialoja yhteiskunnan eri osa-alueita kohtaan. Elokuun pulssissa kolmen luotetuimman tahon kärki on Puolustusvoimat, poliisi ja koulutusjärjestelmä. Talouden kehitys, terveydenhuolto, laadukas koulutus ja työllisyyden parantaminen ovat vastaajien mielestä alueita, joihin pitäisi keskittyä. Kansalaisten huomio ei ole siis pelkästään turvallisuustilanteesta johtuvassa epävarmuudessa. Esimerkiksi huoli Ukrainassa käytävän sodan laajenemisesta on hieman laskenut. On hyvä, että kaikki ei ole pelkkiä konflikteja ja kriisejä. Samalla on todettava, että sotilaallisen konfliktin leviämistä Euroopassa ei voi sulkea pois.

Strateginen kulttuuri kuvaa sitä, miten valtio kokee maahan kohdistuvat uhat ja miten uhkiin reagoidaan. Strategista kulttuuria nopeasti muuttava tekijä on ulkoinen shokki. Venäjän vaatimukset Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista ja hyökkäys Ukrainaan olivat Suomelle tällainen shokki, sysäten liikkeelle puolustuksemme suurimman muutoksen toisen maailmansodan jälkeen. Murroksen keskellä luottamus puolustusvoimiin on korkealla juuri oikeaan aikaan. Tätä luottamusta on syytä tarkoin vaalia.

Uhkakuva muodostuu kyvyn ja aikomuksen yhtälöstä. Sotilaallista kykyä on verraten helppo seurata ja arvioida, mutta uhkayhtälön toinen osa – aikomus - on haastavampi. Tämä korostuu erityisesti tilanteessa, jossa meillä ei ole näkymää ja kosketusta uhkaksi koettujen tahojen päätöksentekijöiden ajatusmaailmaan. Liittolaismaistamme kantautuu välillä huolestuneita viestejä Venäjän muodostaman uhan konkretisoitumisesta lähitulevaisuudessa. Suomalaisia ei meidän sotilaiden tarvitse herätellä. Symmetrinen uhka on aina ollut oman puolustuksemme suunnittelu- ja mitoitusperusteena, toki aina muistaen resurssiemme rajallisuus. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta kohtaamme todennäköisesti jatkossakin laaja-alaista vaikuttamista eli hybridivaikuttamista.  

Arvioimme yhdessä liittolaistemme kanssa Venäjän asevoimien palautumiskykyä ja kykyä sopeutua uusiin taistelukentän vaatimuksiin sotakokemuksen karttuessa. Venäjän pidäkkeet ja rajoitukset tuntuvat olevan kovin vähäisiä tai jopa olemattomia sotilaallisen voiman tai laaja-alaisen vaikuttamisen keinojen käytössä. Konflikteja ennaltaehkäistään todellisella suorituskyvyllä, vahvalla tahtotilalla ja yhtenäisellä strategisella viestinnällä. On syytä kansallisesti ja liittokuntana jatkaa toimenpiteitä oman valmiuden ja varautumisen kehittämiseksi.

Hyvät kuulijat,

Karut ajat synnyttävät karuja kysymyksiä turvallisuutemme varmistamisesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan julkaisemassa mielipidetiedustelussa alkuvuodesta 60% suomalaista arvioi tulevaisuuden turvattomammaksi kuin nyt.

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvuuksiamme ovat jatkuvuus ja yksimielisyys. Vuoden 2014 tapahtumien jälkeen parannettiin valmiutta ja kehitettiin lainsäädäntöä vastaamaan muuttuvaa turvallisuusympäristöä. Vuosikymmenen alkupuolella Suomi teki merkittäviä päätöksiä puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä. Monitoimihävittäjien ja korvettien hankinta ovat tästä esimerkkejä. Mitä rajatummat resurssit, sen arvokkaampaa on pitkäjänteinen työ turvallisuutemme kehittämisessä.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen käynnistyttyä vuonna 2022 tehtiin merkittäviä panostuksia materiaalihankintoihin ja reservin kertausharjoituksiin. Sotatalouden valmiutta on nostettu, suojaan liittyvää valmiusrakentamisen kykyä ja räjähdetuotantoa on tehostettu. Strategiset kumppanimme kehittävät valmiuttaan ja varautumistaan hyvässä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö on syventynyt erityisesti läheisimpien liittolaistemme kanssa, mahdollistaen nopean reagoinnin kaikissa turvallisuustilanteissa sekä joustavan siirtymisen Naton alueellisten puolustussuunnitelmien toteuttamiseen. Viesti on selvä. Haluamme huolehtia turvallisuudestamme. Vahva tahto ja kyky oman ja yhteisen turvallisuuden tuottamiseen vahvistaa myös asemaamme liittolaisena. Tästä meillä ei ole varaa tinkiä. 

Puolustusvoimien kehittämisohjelman mukaisesti käyttöömme on tulossa uusia järjestelmiä ja suorituskykyjä. On myös aina huomattava, että liittokunnan ja Euroopan Unionin jäsenenä tukenamme on suorituskykyjä, joihin investointi kansallisesti ei olisi järkevää tai edes mahdollista. Seuraamme tarkoin käynnissä olevien sotien kokemuksia. Taistelukentän vaatimukset ja teknologian hyödyntäminen ovat luoneet uudenlaisen erittäin nopean toimintamallin tutkimukselle, innovoinnille, teollisuudelle ja käyttäjille. On hyvä hieman eritellä pitkäjänteinen puolustusjärjestelmän kehittäminen sekä nyt Ukrainassa ja Israelissa nähtävä nopeasyklinen kehitys. Molempia malleja tarvitaan.  

Korkean teknologian järjestelmien ja laajan reservin lisäksi vahvuutenamme on osaaminen. Suomalaisiin olosuhteisiin kehitetty sotataito, toimintamenetelmät ja materiaali kiinnostavat myös liittolaisiamme. Ilmavoimien hajautettu taistelutapa ja merimiinoittamisen kyvyt ovat tästä esimerkkejä. Maavoimat on nopeassa tahdissa kehittänyt tulenkäytön integraatiotaan eri puolustushaarojen kesken, yhteistyössä läheisten liittolaistemme kanssa. 

Arvoisat kuulijat,

Nato-jäsenyyden kannatus on vahvaa. Kansalaispulssissa Nato on neljänneksi luotetuin organisaatio. Jäsenyyteen liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä ja odotuksia, joihin kaikkiin ei vielä löydy lopullista tai julkista vastausta. 

Vi har gjort och vi kommer att göra många saker för fösta gången. Partnerskapet lade en god grund för medlemskapet, men det är naturligtvis en annan sak att vara medlem. Vi lär oss nytt hela tiden och vårt synsätt och vår förståelse om verksamhetsformer förbättras med tiden. 

Kansallisia puolustussuunnitelmiamme on yhteensovitettu Naton varautumissuunnitelmien kanssa. Suomesta tuli jäsen tavallaan ”kreivin aikaan”, hetkellä, jolloin Naton muutokseen liittyvät merkittävimmät asiat olivat vielä valmisteluvaiheessa. Olemassa olevat kansalliset suunnitelmat ja kyvyt niiden toimeenpanemiseksi helpottavat alkuvaiheen toimintaa ja yhteensovittamista. Tähän liittyvällä operatiivisen suunnittelun osaamiselle on nyt kysyntää. Omasta suunnittelusta ja osaamisesta pidetään kiinni. 

Tarkastelunäkökulmamme kansallisesti ja liittokunnassa ovat laajentuneet maantieteellisesti ja toiminnallisesti. Suomessa huomio on julkisuudessa ollut vahvasti kiinni maavoimien näkökulmassa, mutta puolustuksen kehittämisen vaikutukset tulevat näkymään kaikissa toimintaympäristöissä – maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa, kybertoimintaympäristössä ja informaatioulottuvuudessa. Sähkömagneettisen spektrin hallinta elektronisen sodankäynnin kykyineen on taistelukentällä menestymisen avaintekijöitä.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys on muokannut liittokunnan pohjoista ulottuvuutta. Linjaukset Suomen ja Ruotsin tulevasta asemasta Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuudessa heijastavat tätä muutosta. Pohjolan puolustuksen suunnitteluun liittyy olennaisesti Venäjän asevoimien tulevaisuuden vahvuus, ryhmitys ja toiminta lähialueillamme. Suomen asemassa korostuu puolustuksemme vahvennukseksi saapuvien joukkojen ja suorituskykyjen vastaanoton, tuen ja johtamisen järjestelyt. Nämä ovat sotilaallisen suunnittelun peruskysymyksiä, jotka selviävät yhdessä liittolaistemme kanssa tehdyn systemaattiseen analyysin jälkeen. Ensimmäiset artikla 5 -harjoitukset Suomessa järjestettiin alkuvuodesta. Nordic Response-harjoitus todensi oletukset – joukoillamme on kentällä hyvä kyky yhteistoimintaan, mutta johtamisjärjestelyjen, logistiikan ja infrastruktuurin kehittämistä on tarve jatkaa. Valmistelut Naton maajoukkojen johtoportaan ja maavoimallisen eteentyönnetyn läsnäolon sijoittamisesta Suomeen ovat tätä kehityspolkua.

Suomi on jatkanut osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan, tällä hetkellä kymmenessä operaatiossa. Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumme Kosovossa ja Irakissa. Ukrainan asevoimien sotilaita koulutetaan EUMAM- ja Interflex -operaatioissa. Olemme jo osoittaneet kykymme osallistua Naton rauhan ajan tehtäviin ja valmiusjoukkoihin. Näin toimien, Suomi osoittaa valmiutta ja kykyä tukea muita liittokunnan jäsenmaita. 

Paljon tapahtuu myös arjen työssä - asioita, jotka eivät näy julkisuudessa, mutta joilla on ratkaisevaa merkitystä yhteistoiminnan käytännön toimivuuden kannalta. Olemme hieman etupainoisesti lähettäneet henkilöstöä Naton rakenteisiin. Ensimmäinen suomalainen Nato-kenraali on aloittanut tehtävässään. Suomi on myös saanut ensimmäisen apulaispääsihteerin tehtävän. Henkilökunnan koulutuksen uudistukset ja tarkistukset huomioivat jäsenyyden vaatimuksia.

Puolustuksemme ohella korostamme kokonaisturvallisuuden malliamme sekä teollisuutemme ja teknologiayritystemme osaamista. Maailman murroksessa talous, teknologia ja turvallisuus kietoutuvat toisiinsa, ja talous on geopolitiikan keskeisiä välineitä. Suomalainen puolustusteollisuus ja teknologinen osaaminen ovat saaneet uutta pontta jäsenyyden myötä. DIANA-aloitteen hyväksymisen myötä VTT perustaa yrityskiihdyttämön ja teknologioiden testikeskukset, joiden tehtävänä on auttaa yrityksiä kehittämään siviili- ja puolustussektoreille teknologiaa, innovaatioita ja liiketoimintaa. Samalla DIANA antaa Puolustusvoimille myös paremman näkyvyyden siihen, millaista teknologiaa on kehittymässä ja saatavilla. Unionin puolustusrahastosta olemme saaneet tukea esimerkiksi räjähdetuotannon kehittämiseen.

Puolustuskykymme, puolustusyhteistyömme tai jäsenyytemme liittokunnassa ei uhkaa ketään. Valmistaudumme ja harjoittelemme puolustamaan maatamme kuten aina ennenkin. Nyt uudessa asetelmassa, muuttuneen turvallisuusympäristön edellyttämällä tavalla, yhdessä liittolaistemme kanssa, ja tarvittaessa liittolaisiamme tukien.
 
Arvoisat kuulijat,

Valmistelussa oleva ja oletettavasti vuoden vaihteen tienoilla julkaistava valtioneuvoston puolustusselonteko on keskeinen ohjausasiakirja uudessa tilanteessa. Perustuen jo eduskunnalle annettuun ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, puolustusselonteko viitoittaa puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen suuntalinjat sotilaallisesti liittoutuneessa Suomessa. Turvallisuuden suursään muutos on todennäköisesti pitkäaikainen, ja meidän on hyvä varautua ennakoimattomiinkin tilannekehityksiin. Vaatimukset puolustuskyvyn ylläpidolle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle ovat kasvaneet, samalla kun talouden tilanne säilyy haastavana.

Puolustusvoimat ei ole unissakävelijä, vaan kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja organisaatiotamme ympäristön edellyttämällä tavalla. Käynnissä olevassa murroksessa Puolustusvoimissa näemme ja koemme tarpeita toimintatapoihin ja organisaatioon liittyville tarkennuksille ja muutoksille kaikilla tasoilla. Valmiudesta ja puolustuskyvystä ei tingitä, ja kehitystyötä tehdään osana strategista suunnittelua. Tarkkarajaista loppuasetelmaa Puolustusvoimien kehittämiselle 2030-luvulla ei ole syytä eikä mahdollista vielä tässä vaiheessa määrittää. Toiminnalle muodostuvia haasteita ratkotaan mahdollisimman etupainoisesti, mutta harkiten.

Esimerkkejä suunnitteluun ja kehittämiseen merkittävästi vaikuttavista tekijöistä ovat Venäjän asevoimien tulevaisuuden ryhmitys ja toiminta lähialueellamme, havainnot Ukrainassa käytävästä sodasta, Naton suunnitelmien ja läsnäolon asettamat vaatimukset, uudet lähivuosina käyttöön tulevat suorituskyvyt, teknologian vaikutukset sekä talouden kehitys. Yhteistyö liittolaisten kanssa avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia myös kehittämiseen. Näiden tekijöiden vaikutusta ei ole syytä lähteä kovasti arvaamaan. 

Lyhyen tähtäimen taktiset ratkaisut ilman strategista päämäärää olisivat melua ennen epäonnistumista. Suuremmat muutokset tehdään aikanaan. 

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
 
Under de följande veckorna får ni kursdeltagare lära er om uppgifter och ansvar som gäller Finlands säkerhet. Säkerheten berör var och en av oss och endast genom att verka tillsammans kan vi inverka positivt på vår egen, närkretsens samt samhällets och våra allierades säkerhet. Var och en av er kommer att ha er egen roll i detta. 

Arvostan korkealle sitä, että olette kiireistänne huolimatta onnistuneet raivaamaan kalenteriinne ajan yhteiselle asiallemme. Olkaa aktiivisia ja tuokaa asiantuntemuksenne muiden käyttöön. Viettäkää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä keskustellen ja oppikaa tuntemaan toisenne. Todennäköisesti vielä monta kertaa kohtaatte toisenne eri yhteyksissä.

Toivotan teille antoisaa kurssia!