Puhe 244. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Maanpuolustuskurssin avajaisten puhe MPK244 6.3.2023
Herra ministeri, hyvät 244. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!
Herr minister, Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!
Venäjän laajan hyökkäyksen käynnistämisestä Ukrainaan on kulunut runsas vuosi. Viime syksystä alkaen sota on ollut yhä korostuneemmin kulutussotaa, jossa Venäjän kohteena on koko Ukrainan yhteiskunta. Näyttää siltä, että itse sodankäynnissä on kevään ja kesän aikana edessä merkittävä vaihe. Sodan loppua on kuitenkin vielä vaikea nähdä. Pitkittyvä sota ja molempien kasvavat tappiot tuovat mukanaan myös epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat jatkoon.
Ukrainan kansan maanpuolustustahto ja yhteiskunnan kriisinsietokyky sekä läntisen yhteisön poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen tuki ovat olleet puolustustaistelussa avaintekijöitä. Ukrainaa on tuettu tavalla, joka on yllättänyt Venäjän.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen tehdyt puolustuksen resurssien supistamiset vaikuttavat kuitenkin siihen, kuinka länsimaiden asevoimien käytössä ja varastoissa olevaa puolustusmateriaalia on annettavissa. Puolustusteollisuus skaalautui kylmän sodan jälkeen vähentynyttä kysyntää vastaavaksi. Krimin valtauksen jälkeen suunta Euroopassa muuttui, mutta kuten nyt on todettu, ei riittävästi. Venäjän hyökkäyksen jälkeen kasvanutta kysyntää vastaavien uusien tuotantolinjojen perustaminen, tuotannossa tarvittavien komponenttien saanti sekä tarvittavan osaavan työvoiman hankkiminen eivät myöskään tapahdu hetkessä.
Suomi on tukenut Ukrainaa merkittävästi ja monipuolisesti puolustusmateriaalilla ja osallistumalla ukrainalaisten koulutukseen. Koulutustukea ollaan laajentamassa viime viikolla tehtyjen päätösten mukaisesti.
Ukrainalle annettavaa materiaalitukea koordinoidaan kansainvälisissä ryhmissä, jotta yhdessä muodostettu tuki muodostaa Ukrainan tarpeiden kannalta toimivan kokonaisuuden.
On selvää, että vallitsevassa tilanteessa Ukrainan tukemista on jatkettava. Puolustusvoimien esityksissä annettavasta tuesta huomioimme aina Suomen maanpuolustuksen tarpeet.
Arvioimme tapauskohtaisesti, miten luovutettu suorituskyky pystytään korvaamaan ja millä aikataululla korvattava suorituskyky on operatiivisesti käytettävissä. Olemme niin sanottu etulinjamaa, mikä on huomioitava riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa. Länsimaiden Ukrainaan antama puolustusmateriaalituki näkyy erityisesti eri maiden maavoimien suorituskyvyssä lähivuosina. Tästäkin näkökulmasta meidän oma vastuumme maamme puolustuksesta korostuu Nato-jäsenenäkin.
Hyvät kuulijat,
Venäjän hyökkäyksen takia muuttunut tilanne vaikuttaa myös globaalimmin maailmanjärjestykseen – kiihdyttäen sitä muutosta, joka on ollut jo käynnissä pidempään Kiinan vahvistumisen myötä. Kiina ja Venäjä haluavat muuttaa kylmän sodan jälkeen syntynyttä maailmanjärjestystä. Käynnissä on perinteiseen voimapolitiikkaan perustuva monialainen suurvaltakilpailu, jossa pyrkimyksenä on maksimoida oma vaikutusvalta. Kilpailu eri toimintaympäristöissä ilmenee muun muassa etupiiriajatteluna, arktisen alueen käytettävyyteen liittyvänä kilpajuoksuna sekä merialueiden, avaruuden ja kyberympäristön vapaan käytön kiistämisenä ja militarisointina. Suurvallat välttävät suoraa keskinäistä sotilaallista konfliktia, mutta muutoin sotilaallisen voiman käytön kynnys on alentunut, kuten Ukrainan sota osoittaa.
Suhde Venäjään on Kiinalle strategisesti tärkeä globaalissa suurvaltakilpailussa Yhdysvaltoja vastaan. Meillä kaikilla on hyvin tiedossa, että Venäjä ja Kiina ovat viime vuosina vahvistaneet keskinäistä yhteistyötään. Samanaikaisesti Kiinalla on taloudellisia intressejä lännessä, mikä Kiinan pitää huomioida toimissaan. Omat vaikutuksensa Kiinan toimintalinjaan voi olla myös Japanin päätöksillä kasvattaa merkittävästi puolustusmenojaan.
Yhdysvallat on jo ensimmäisestä maailmansodasta alkaen vaikuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuuteen. Vuosia jatkuneen Kiinan vahvistumisen seurauksena Yhdysvallat aloitti noin kymmenen vuotta sitten sotilaallisen toimintansa painopisteen siirron Tyynenmeren suuntaan osin Euroopan puolustuksen kustannuksella. Kuitenkin Krimin miehitys ja Ukrainan sota ovat tuoneet Yhdysvallat jälleen vahvasti takaisin osaksi Eurooppaan turvallisuutta. Aika näyttää miten geopoliittisen painopisteen siirtyminen Aasiaan vaikuttaa Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Euroopassa.
Euroopan turvallisuuden kannalta toimiva ja tiivis transatlanttinen yhteys on myös tulevaisuudessa elintärkeää. Euroopan on kuitenkin itse tehtävä enemmän oman turvallisuutensa eteen. Nykytilanteessa pääosa Nato-maiden sotilaallisista suorituskyvyistä ovat ei eurooppalaisia.
Suurvaltojen lisäksi muuttuvaan maailmanjärjestykseen ja turvallisuustilanteeseen vaikuttavat myös alueelliset toimijat, jotka pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa sekä ei-valtiolliset toimijat, joilla on yhä kehittyneempiä sotilaallisia suorituskykyjä käytössään.
Voidaan myös olettaa, että ilmastomuutoksella tulee olemaan yhteiskuntien vakauteen ja turvallisuuteen vaikuttavia seurannaisvaikutuksia sen lisäksi että muutos aiheuttaa geopoliittisia jännitteitä kilpailun avautuvista luonnonvaroista kiihtyessä.
Johtopäätöksinä toimintaympäristömme tilanteesta voidaan todeta, että ensinnäkin maailma menee vaikeammin hallittavaan ja ennakoimattomaan suuntaan. Elämme epävakaata vuosikymmentä, jolloin on varauduttava nopeisiin turvallisuustilanteen muutoksiin. Toiseksi turvallisuudelle ja puolustukselle asetettavat vaatimukset monipuolistuvat ja lisääntyvät. Turvallisuus, puolustus ja kriisinsietokyky edellyttävät aiempaa enemmän investointeja. Näyttää siltä, että Ukrainan sodan seurauksena tämä ymmärretään nyt laajasti.
Arvoisat kuulijat,
Maantieteellinen asemamme ja myös historiamme Venäjän rajanaapurina ovat ohjanneet puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä. Suomen puolustusta on kehitetty annettujen resurssien puitteissa pitkäjänteisesti sellaiseen turvallisuusympäristöön, jonka nyt kohtaamme. Venäjän hyökkäys ja sodankäynnistä tehdyt havainnot on osaltaan osoittanut puolustuskykymme kehittämisen lähtökohdat oikeiksi. Puolustusjärjestelmämme perusrakenne on kunnossa. Ukrainan sodassa nähty massiivinen tulenkäyttö, kaukovaikuttaminen, lennokkiaseen käyttö sekä arjen innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen puolustuksen tukena ovat myös meillä tunnistettuja asioita. Sota on vahvistanut myös käsitystämme siitä, että suomalaisella sotilaskoulutuksella pärjää.
Viime keväällä hallituksen päättämä merkittävällä lisäpanostuksella - hieman vajaat kolme miljardia vuosille 2022 – 2027 – täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita sekä vastataan muuttuneen tilanteen asettamiin vaatimuksiin. Hankimme muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseita, taistelijan varusteita, tykistö- ja raketinheitinampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustusohjuksia. Ampumatarvikkeiden ja varaosien varastomääriä kasvatetaan pysyvästi. Myös henkilöstöä ja kertausharjoituksia lisätään.
Nato-jäsenyys ei vähennä sotilaalliselle suorituskyvyllemme asetettuja vaatimuksia. Olemme itse ensisijaisessa vastuussa Suomen puolustamisesta. Jäsenyyden myötä erityisesti joukkojen nopean käytettävyyden vaatimukset kollektiivisen puolustuksen tehtäviin kasvavat. Suomella pitää olla jatkossa valmius kontribuoida Naton joukkorakenteeseen nopeasti toimeenpantavia joukkoja. Tämä vaikuttaa nykyiseen joukkorakenteeseemme ja henkilöstötarpeeseemme. Eniten näillä on vaikutuksia maavoimiemme kehittämiseen. Tarvittavat muutokset tehdään sellaisella aikataululla, joka on meille järkevä.
Nato-jäsenyys ei myöskään vähennä kahden tai monenvälisen puolustusyhteistyön merkitystä. Se tulee syventymään erityisesti Nato-naapureidemme kanssa sekä muiden yhteisiä intressejä jakavien liittolaisten kanssa. Sotilaiden näkökulma tähän yhteistyöhön on hyvin käytännön läheinen – kuinka toimimme yhdessä eri turvallisuustilanteissa.
Nato-jäsenyyden myötä olemme uuden aikakauden edessä. Puolustusvoimilla on hyvä valmius ottaa sotilaallisen liittoutumisen edellyttämät viimeiset askeleet. Työtä on vielä edessä, mutta jo vuosikymmeniä kestänyt Suomen puolustuksen systemaattinen ja analyyttinen kehittäminen sekä tiivis yhteistyö Naton ja kumppanimaiden kanssa antavat meille hyvät valmiudet täyttää meille määrätyt tehtävät, niin kansallisen kuin kollektiivisenkin puolustuksen osalta.
Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
Teknologian kehityksen myötä konfliktien luonne on muuttunut. Informaatiovaikuttaminen ja kyberhyökkäykset ovat arkipäivää, ja vaikutusten kohteeksi joutuvat niin yksilöt, yritykset, media, valtiot kuin kansainväliset organisaatiotkin. Sodan ja rauhan välinen raja on hämärtynyt. Perinteinen konventionaalinen sodankäynti ei ole kuitenkaan katoamassa, kuten Ukrainan sota on osoittanut.
Tällaisessa kompleksisessa ympäristössä tarvitaan laajaa vastinetta turvallisuusriskien hallintaan. Kriisien ennaltaehkäisy on yhä korostuneemmin koko valtion ja yhteiskunnan asia.
Suomen kokonaisturvallisuuskonsepti on hyvä vastine nykymaailman turvallisuushaasteiden hallintaan. Perusajatuksena on varautua yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa.
Nykyinen nopeatempoinen ja vaikeasti ennakoitava maailma asettaa kriisitilanteissa suuret vaatimukset erityisesti johtamiselle, jotta kaikkia käytössä olevia voimavaroja kyetään käyttämään ennakoivasti ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä johtamiskyky on luotava jo normaalioloissa. Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoitukset, johon muut viranomaiset osallistuvat, tarjoavat tähän mahdollisuuden alueellisella ja paikallisella tasolla.
Kokonaisturvallisuuskonseptia pitää kehittää ajassa eläen. Toivon, että te kurssilaiset tuotte omalla osaamisellanne panoksenne tähän työhön.
Ert deltagande i den riksomfattande försvarskursen är fortfarande ett bevis på att vårt lands säkerhet i hög grad upplevs som en uppgift som angår oss alla.
Jag önskar er varmt välkomna till den riksomfattande försvarskursen. Ni kommer att genomgå kursen i en situation som säkerligen motiverar er. Under kursen har ni möjlighet att fördjupa ert kunnande med övningar och diskussioner.
Toivotan teidät tervetulleeksi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille.
