Puhe 241. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Maanpuolustuskurssin avajaispuhe MPK241 19.9.2022

Herra ministeri,
hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

Herr minister,
bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Olemme viime viikkojen aikana seuranneet Ukrainan sodan uutta vaihetta. Ukraina on saavuttanut vastahyökkäyksillään menestystä ja sillä on ollut sodankäynnissä aloite. Venäjä on ollut reagoivassa asemassa ja sen asevoimien toimintakyky on heikentynyt tappioiden ja kalustomenetysten seurauksena. 

Sodan nopeaa loppua ei ole kuitenkaan näkyvissä ja lähestyvä talvi tulee osaltaan vaikuttamaan kummankin osapuolen mahdollisuuksiin operoida. Kuinka Venäjä ja Ukraina kykenevät sodankäyntikykyään ylläpitämään suhteessa toisiinsa, on keskeinen asia sodan jatkokehitystä arvioitaessa. Lännen tuki on Ukrainan puolustustaistelun onnistumisen kannalta edelleen ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi Venäjän tavoitteena näyttää olevan kaikin tavoin haastaa lännen ja sen kansalaisten kestokykyä ja näin pyrkiä hajottamaan lännen yhtenäistä rintamaa.

Jatkokehitysarvioita tehtäessä on pidettävä mielessä se, että sodan lopputulemalla on paljon laajemmat vaikutukset kuin Venäjän ja Ukrainan välisten asioiden ratkaisu. Kyse on siitä, miten sodan seuraukset vaikuttavat laajemmin maailmanjärjestykseen. Venäjällä on paljon pelissä. Jatkon arviointi - mihin kaikki johtaa, on haasteellista. Ennakoimattomat tilannekehitykset ovat mahdollisia.

Hyvät kuulijat,

Suomi on ollut kaksi ja puolikuukautta Naton tarkkailijajäsen. Meille on tänä aikana vapautettu suuri määrä asiakirjoja ja tietoa, joka ei ollut meille avointa kumppanuusvaiheessa. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallisten asioiden valmistelu etenee suunnitelmallisesti yhteistoiminnassa Naton sotilasviranomaisten kanssa. Meillä on pääsy myös eri komiteoiden ja työryhmien kokouksiin lähes samalla tavalla kuin jäsenillä.

Tästä esimerkkinä viikonloppuna Tallinnassa järjestetty Naton sotilaskomitean konferenssi. Tähän konferenssiin osallistuivat Naton jäsenmaiden asevoimien komentajat ja nyt ensimmäistä kertaa kutsuttuna myös Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat. Sotilaskomitea antaa sotilaspoliittisia ja -strategisia neuvoja Pohjois-Atlantin neuvostolle (NAC). Komitea ohjaa myös Naton Euroopan joukkojen komentajan (SACEUR) ja Transformaatioesikunnan komentajan (SACT) toimintaa. Lisäksi sotilaskomitea vastaa poliittisten päätösten ja ohjeiden saattamisesta sotilaalliseen toimeenpanoon. 

Tärkeimpiä aiheita konferenssissa olivat turvallisuustilanteen kehityksen vaikutus Naton toimintaan, Madridin huippukokouksen pelotetta ja puolustusta koskevien päätösten toimeenpano sekä Naton kriisinhallintaoperaatiot. Katse oli suunnattu pidemmälle tulevaisuuteen unohtamatta kuitenkaan vallitsevaa turvallisuustilannetta. Erityisteemana oli moniarvoisuus asevoimissa.  Näiden lisäksi Ukrainan sota ja liittokunnan tuki Ukrainalle oli käsiteltävänä aiheena. 

Täällä Helsingissä alkaa tänään puolestaan ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden valmistelun liittymistyöpaja yhdessä Naton sotilasviranomaisten kanssa. Naton puolella sotilaallista yhteensovittamista johtaa Transformaatio esikunta, ACT (Allied Command Transformation). Vastaavia työpajoja järjestetään tarpeen mukaisesti Suomen Nato-jäsenyysvalmistelun edetessä. Tämä prosessi tuottaa meille suunnitelman, josta ilmenee liittymisen ja yhteensovittamisen käynnistämisen edellyttämät toimenpiteet aikatauluineen.

Vaikka olemme Naton kumppaneina vuosikausia kehittäneet yhteensopivuutta, kaikkien jäsenyyteen liittyvien kokonaisuuksien käytännön toteuttaminen kestää useampia vuosia. Aikataulut laaditaan siten, että ne ovat realistisia.

Hyvät läsnäolijat,

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa merkittävästi sotilasstrategista asetelmaa Pohjolassa ja Itämeren alueella. Kuinka liittokunnan pidäke ja puolustus tällä alueella on järkevää järjestää? Tämä on keskeinen kysymys, joka vaikuttaa siihen millä tavalla Suomen kansallinen puolustus yhteensovitetaan ja osin integroidaan Nato rakenteisiin ja suunnitelmiin. 

Periaate, joka ohjaa puolustusvoimien kannanmuodostusta on Suomen puolustuksen optimointi osana liittokunnan puolustusta. Sen, kuinka sotilaallinen pidäke ja puolustus täällä järjestetään, tulisi siis olla perusteltu niin Suomen kuin Naton näkökulmasta. 

Tarkastelemme tästä näkökulmasta myös Suomen osallistumista Naton yhteiseen puolustukseen Suomen ulkopuolella. Suomen tuleviin velvoitteisiin vaikuttaa se, että olemme Venäjän rajanaapuri. Tärkein tehtävämme on jäsenenäkin puolustaa Suomea osana laajempaa Naton suunnitelmaa. Nato jäsenyys ei siis poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta.

Julkisuudessa on käyty keskustelua muun muassa siitä, miten Suomi tulisi sijoittaa Naton komentorakenteeseen, tulisiko Suomeen sijoittaa pysyvämmin liittolaismaiden joukkoja ja Naton rakenteita, millä tavalla meidän pitäisi osallistua Baltian puolustukseen.  

Puolustusvoimat muodostaa näihin sotilaallisen kannan edellä mainitsemistani lähtökohdista. Kannanmuodostukseen vaikuttaa myös jäsenyyden myötä syventyvä eri kokoonpanoissa tehtävän alueellisen puolustusyhteistyön rooli osana liittokunnan laajempaa pidäkkeen ja puolustuksen rakentamista. Käymme sotilastasolla jatkuvaa keskustelua näistä asioista niin Naton sotilasviranomaisten kuin naapurimaiden ja laajemminkin tulevien liittolaisten kanssa. 

Annamme sotilaalliset neuvot valtiojohdolle siten, että heillä on aikaa omaan kannanmuodostukseen. Vastaavasti Naton sotilasviranomaiset antavat omat sotilaalliset neuvot Pohjois-Atlantin Neuvostolle, jossa kaikki merkittävät liittokunnan päätökset tehdään. 

Nato-keskusteltua käytäessä on pidettävä mielessä se, että emme ole vielä jäseniä emmekä tiedä millä aikataululla jäseneksi tulemme ja että Natossa päätökset tehdään konsensusperiaatteella.  

Hyvät läsnäolijat,

Nato-jäsenyys vaikuttaa siihen, miten Suomen puolustusta kehitetään, mutta kansallisen puolustuksen järjestelyistä päätetään jatkossakin Suomessa. 

Ensisijainen vastuu Suomen puolustamisesta säilyy meillä suomalaisilla. Suomen sotilaallinen maanpuolustuksen perustana on jatkossakin asevelvollisuus. Sitä pitää kehittää ajassa eläen ja asevelvollisuuden toteuttamistavalla pitää olla kansan tuki. 
Marraskuussa 2021 mietintönsä jättänyt parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea on arvioinut yleisen asevelvollisuuden nykytilaa. Komitea teki myös arvion asevelvollisuuden kehittämistarpeista. Komitea jätti yhteensä kahdeksan suositusta asevelvollisuuden kehittämiseksi. 
Nostan tässä yhteydessä esiin muutaman Puolustusvoimien kannalta merkittävän kokonaisuuden. Todettakoon, että Puolustusvoimissa on ollut jo ennen komiteatyön valmistumista käynnissä useita toimenpiteitä, jotka vastaavat komiteamietinnön suosituksiin. 

Asevelvollisuuskomitea päätyi siihen, että sukupuolten yhdenvertaisuutta tulee lisätä, mutta sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen siirtymistä komitea ei suositellut. 

Julkisuudessa on keskusteltu ikäluokkien pienentymisestä ja perusteltu tällä sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Tosiasia on, että kutsuntaikään tulevien miesikäluokkien koko kasvaa vielä seuraavat seitsemän vuotta ja kääntyy sen jälkeen laskuun, joka jyrkkenee 2015 syntyneistä alkaen. Vuonna 2015 syntyneet astuvat palvelukseen 2030-luvun puolivälissä. On myös hyvä tiedostaa, että kutsuntaikään tulevat maahanmuuttajataustaiset eivät näy syntyvyystilastoissa. Ikäluokan pienentyminen ei ole siis akuuttikysymys puolustusvoimille. 

Tämä ei tarkoita sitä, että emme halua lisätä aseellisen palveluksen suorittavien naisten määrää. Tähän pyrimme jo nykyisen lainsäädännön pohjalta. Tavoitteemme on, että vuosittain noin kaksi tuhatta vapaaehtoista naista suorittaa palveluksen. Nykyisin sen suorittaa vuosittain noin 900 naista.

Mahdollinen sukupuolineutraaliasepalvelus on laaja yhteiskunnallinen kysymys. Puolustusvoimat kyllä sopeutuu sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen, jos siihen päädytään. Keskustelua käytäessä on hyvä muistaa, että Puolustusvoimat ei tarvitse koko ikäluokkaa - miehiä ja naisia - sotilaallisen maanpuolustukseen. Se mitä tarvitsemme, on yhä monialaisempaa ja -muotoista osaamista. Naisten määrän lisääminen puolustusvoimissa tuottaa tätä. Esillä ollut ei sotilaallinen kansalaispalvelus toteutuessaan ei saa vaarantaa sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeita.

Komitea suosittaa molempia sukupuolia koskevan kutsuntapäivän järjestämisestä, johon liittyen tehdään myös naisille terveystarkastus. 
Tavoitteena on, että vuonna 2025 olisi valmius yhteisten kutsuntapäivien toteuttamiseen sekä miehille että naisille. Uudistus edellyttää lainsäädäntöä ja poikkihallinnollista yhteistyötä. 

Toteutuessaan uudistus lisää naisten tietoisuutta asevelvollisuudesta. Uudistus laskee myös kynnystä hakeutua naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Kutsuntapäivä tukee myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ymmärryksen lisäämistä. Päivä antaa myös mahdollisuuden halukkaiden ohjaamiseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin.
 
Palveluksen suorittaneiden varusmiesten määrään pyritään vaikuttamaan palveluskelpoisuusarvioinnin kehittämisellä. Tavoite on mahdollistaa entistä useamman asevelvollisen palveluksen suorittaminen tehtävissä, joissa fyysiset rajoitteet sen mahdollistavat. Esimerkiksi kyber-varusmiehillä on erilaiset fyysiset vaatimukset kuin jalkaväkitaistelijalla. 

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen palvelusaika on keskeinen tavoite. Julkisuudessa on käyty keskustelua, jossa on noussut esiin epäasiallinen käyttäytyminen ja seksuaalinen häirintä Puolustusvoimissa. Kriittisten arvioiden mukaan Puolustusvoimissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin tai epäasialliseen käyttäytymiseen, kuten seksuaaliseen häirintään ei suhtauduta vakavasti. 

Tämä ei pidä paikkansa. Puolustusvoimat suhtautuu vakavasti kaikkiin ongelmiin ja epäkohtiin. Tunnistamme sen, että osa naisista on palveluksensa aikana kokenut häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä. 

Puolustusvoimien koulutuskulttuurin tavoite on puuttua epäkohtiin ennakoivasti. Teemme tähän liittyen aktiivisesti työtä jokaisen saapumiserän kanssa palveluksen alusta alkaen. Teemme palautekyselyitä aiempaa tiheämmin ja saamme palautetta jo palveluksessa olevan saapumiserän aikana. Tällöin korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä entistä tehokkaammin jo palvelusaikana. 

Kehitämme jatkuvasti esimies- ja alaistaitoja avoimen vuorovaikutuksen pohjalta. Varusmiehiä ja palkattua henkilöstöä rohkaistaan epäkohtien esille tuomiseen. Esimiesten velvollisuus on ottaa epäkohtiin liittyvät ilmoitukset vakavasti ja käsiteltävä ne viipymättä.  

Toimivalla asevelvollisuusjärjestelmällä on myös vahva linkki suomalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon. 

”Aseet, tankit ja lentokoneet eivät ole mitään, ellei niiden takana ole vankkaa henkeä ja lujaa sydäntä”. Näin totesi liittoutuneiden Euroopan joukkojen ylipäällikkö ja Yhdysvaltojen presidentti Eisenhower aikoinaan puheessaan.  Tämä toteamus on yhä paikkansa pitävä, kuten Ukrainan kansan menestyksekäs puolustustaistelu on osoittanut.

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, mina damer och herrar

Edessänne ovat tiiviit viikot yhteiskuntamme ajankohtaisiin kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien asioiden parissa. Kurssilla ei nyt tarvitse käyttää erikseen laadittuja harjoitusskenaarioita. Toivon, että pohditte sitä, kuinka reaalimaailman tapahtumat ja turvallisuustilanteen jatkonäkymä vaikuttavat Suomeen turvallisuuteen ja kuinka oman organisaationne tulisi toimia osana kokonaisturvallisuus-konseptiamme. 

Toivon myös, että kurssi vahvistaa entisestään käsitystänne siitä, että Suomen turvallisuus on jokaisen suomalaisen asia. Jokainen voi vaikuttaa oman, lähipiirinsä ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen.

Jag hoppas också att kursen ytterligare stärker er uppfattning om att Finlands säkerhet är en angelägenhet som angår alla finländare. Var och en kan bidra till att upprätthålla sin egen, den närmaste kretsens och samhällets säkerhet.

Saatte kurssista eniten irti aktiivisella otteella Tuokaa keskusteluihin oma osaamisenne ja asiantuntemuksenne ja haastakaa rohkeasti alustajia ja muita kurssilaisia. 

Jag hälsar er lärörik riksomfattande försvarskursen

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.