Merivoimien komentajan puhe Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2024 Hangossa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja arvoisat lotat, sotasukupolvemme edustajat, miinanraivauskauden veteraanit, hyvät juhlaväki, sotilaat!

Ärade veteraner från våra krig, representanter för våra krigstida generationer, veteraner från minröjningstiden, bästa festpublik, soldater!

Juhlimme puolustusvoimain lippujuhlan päivää tänä vuonna merelli­ses­sä Hangossa. Mikä onkaan sopivampaa, sillä sataviisikymmentävuotista histori­aansa juhliva Hanko on jo vuosisatoja ollut kauppameren­kulul­lem­me ja huolto­varmuudellemme hyvin tärkeä satama. Lisäksi Hanko, sitä ympäröivät lukuisat saaret ja vesialue ovat joutuneet monissa sodissa toimimaan merisodan karuna näyttämönä.

Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut historiallisella tavalla. Suomen ja koko Euroopan turvallisuus­ympäristö on hei­kentynyt perustavanlaatuisesti. Venäjän käyn­nistä­mä oikeudeton hyökkäys Ukrainaan, sodan karut näyt, ja laaja-alaisen vaikuttamisen ilmiöt ovat tulleet hyvin lähelle meitä kaikkia. Yhteiskunnalli­sessa keskus­telussa asevelvollisuus, varautuminen, kokonais­tur­vallisuus ja henkilökohtainen kriisinsietokyky ovat nousseet taajaan esille.

On kuitenkin hyvä muista, että juuri tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Suomen puolustuskyvyn perustana ovat asevelvollisuus, laaja reservi, korkea maanpuolustustahto ja kokonaismaanpuolustus.  Meitä on vaikea horjuttaa. Det är inte lätt att få oss att vackla.

Puolustusvoimien kyky ja valmius vastata mahdollisiin uhkiin tai kriiseihin on nyt ja tulevaisuudessa liittolaistemme vahventamana erinomainen. Puolustus­­voimien suoritus­kykyjä on rakennettu pitkäkes­toisesti, määrätietoisesti ja olosuhtei­tamme vastaaviksi ja kykymme säädellä valmiuttamme on hyvä ja moneen otteeseen testattu. Ukrainan sodan johto­päätökset osoittavat puolustusjärjestelmämme kehityspolut oikeanlaisiksi. Försvarsmaktens förmågor har under lång tid och målmedvetet byggts upp att motsvara våra förhållanden.

Valmius­suorituskykymme maalla, merellä ja ilmassa ovat huippuluokkaa, ja näitä suorituskykyjä hyödynnetään toiminnassamme moniin eri tehtäviin ja niitä kehitetään edelleen toimintaympäristön vaatimuksia vastaaviksi. Laaja ja osaava reservi mahdollistaa alueellisen kattavuuden sekä kyvyn pitkäkestoiseen toimintaan yksin ja osana liittokuntaa. Koko puolustusjärjestelmän kehit­täminen jatkuu ja kehitystyötä tehdään laajasti toimintaym­päristön muutokset huomioiden.

Nato-jäsenyyden myötä vahvistunut pelote nostaa kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan. Den ökade avskräckning som Natomedlemskapet medför höjer även tröskeln att använda militära maktmedel mot Finland. Emme ole enää yksin. Kaikissa tilanteissa vastuu itsenäisyy­temme ja alueellisen koskemattomuutemme puolustamisesta on kuitenkin aina itsellämme.

Liittokunnan osana kehitämme ja tuemme osaltamme sen pelotetta ja puolustusta. Voimme luottaa liittokunnan tukeen kaikissa tilanteissa omien suorituskykyjemme vahventamiseksi, mutta sotilaallinen liittoutuminen ei poista tai vähennä oman vahvan puolustuksen tarvetta, olemmehan Naton etulinjan maa. Suomi on jo ensimmäisen jäsenyys­vuotensa aikana osoittanut liittolaisilleen sitou­tumistaan ja vastuunkantoaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen tehtäviin.

Esimerkkeinä tästä Merivoimien miinantorjunta-alus Vahter­pää on juuri palannut tehtävästään Naton pysyvässä miinan­tor­jun­ta-alus­osastossa Itämeren ja Pohjanmeren alueilta, ja Ilmavoimat on juuri asettanut Hornet-hävittäjäosaston Romaniaan tehostettuun läsnäoloon. Olemme myös tarjonneet alustan liittolai­sillemme ja heidän osastoilleen kehit­tää omaa osaamistaan rinnan asevelvollistemme kanssa Suomen ainutlaatuisessa toiminta­ympäristössä.  Kokemukset yhteisistä harjoituksista ovat pelkästään positiivisia. Aktiivinen osallistumisemme Naton rauhan ajan yhteisen puolus­tuk­sen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vah­vistaa Naton pelotetta.

Arvoisat kuulijat,

Näinä aikoina kansakunnan huoltovarmuus ja varautuminen ovat nousseet ansaitusti esille. Normaalioloissa, tätä vuosien saatossa tehtyä varautumistyötä ja toimivaa logistiik­kaa, tuskin edes huomaa. Yhteytemme ulkomaai­l­maan ovat kriittisiä kansalaistemme ja kansakuntamme elintoimintojen tur­vaamiseksi. Maa-, meri-, ilma-, energia- ja tietoliikenneyhteydet muo­dostavat yhdessä sen verkoston, jonka varassa yhteiskuntamme pitkäkestoinen toi­min­­ta­kyky on. Tätä verkostoa ja sen varmentamista on ryhdytty kehit­tä­mään yhteisvoimin erityisesti täällä pohjolassa.

Merivoimien yhtenä tehtävänä on meriyhteyksien turvaa­minen. Meripuolustukseen ja meriyhteyksien turvaamiseen liittyvät tehtävät toteu­tetaan yhdessä erityisesti muiden puolus­tus­haarojen, merellisten viranomais­ten, mutta laajemmin yhdessä koko puolus­tus­järjestelmän, elinkeinoelämän ja nyky­ään myös liittolaistemme kanssa. Näin mahdollistetaan niin Suomen, kuin Itämeren alueen valtioiden elinmahdollisuudet, sotilaalliset merikuljetukset ja Naton toimintaedellytykset lähialueillamme. 

Asevelvollisuutemme on ainutlaatuinen voimavaramme. Se tuottaa määrällisesti riittävät ja käytettävyydeltään monipuoliset joukot puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Viimeaikaiset harjoitukset koti- ja ulkomailla ovat vastaansano­mat­tomasti osoittaneet niin varusmiestemme kuin reserviläistemme korkean motivaation, tahdon, kuin osaamisenkin tavalla, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Asevelvollisuus kehittyy ja sitä kehitetään maanpuolustuksen tarpeet huomioiden ja vastaamaan yhteiskunnan kehitystä. Värnplikten utvecklas, och vi utvecklar den i enlighet med försvarets behov och så att den motsvarar utvecklingen i samhället.  Kansalais­temme halu ja mahdollisuudet hakeutua kansalais­taitoja ja sotilaallisia valmiuksia kehittäviin koulutustilaisuuksiin ovat Ukrainan sodan myötä lisään­tyneet merkittävästi. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö, kansalaisten ja reserviläisten oman henkilö­kohtaisen osaamisen ja kriisivalmiuden kehittäminen on arvokasta ja koko yhteiskuntaa hyödyntävää.

Joukossamme on vielä sotiemme ja miinanraivauskauden veteraaneja, lottia ja

sotilaskotisisaria. Heille kaikille lausun kunnioittavat kiitokseni elämän­työstänne ja uhrauksistanne. Totean, että vahtivuoro on nyt meidän. Jatkamme työtänne Suomen parhaaksi ja turvallisuutemme takaamiseksi.

Sotilaat! Kohottakaamme kolminkertainen ”eläköön”-huuto Isänmaalle!

Kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen

Merivoimien komentaja