Jalkaväki muodostaa Maavoimien rungon. Taistelussa sen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Jalkaväki siirtyy nykyaikaisilla telakuorma-autoilla, panssariajoneuvoilla, maastoskoottereilla, moottorikelkoilla ja moottoripyörillä. Toiminnan nopeus on menestyksen saavuttamisen edellytys.
Taistelutehtävien suorittaminen vaatii kykyä liikkua sekä jalan että suksilla ja pyörällä. Jalkaväkimiehiltä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, henkistä kestävyyttä ja oma-aloitteisuutta tehtävien täyttämisessä.
Jalkaväessä koulutetaan noin puolet palvelukseen astuvista varusmiehistä. Monipuolinen koulutus jakautuu useisiin koulutushaaroihin, joita ovat
jääkärikoulutus,
tiedustelu-, lentotiedustelu ja erikoisjoukkokoulutus,
kranaatinheitinkoulutus,
panssarintorjuntakoulutus,
panssarikoulutus sekä
sotilaspoliisikoulutus.
Kaikissa koulutushaaroissa osa varusmiehistä koulutetaan aliupseereiksi ja osa reserviupseereiksi. Henkilökohtaisten taistelijan taitojen ja nykyaikaisten taisteluvälineiden käytön oppiminen sekä johtajakoulutus ovat mielenkiintoista ja haasteellista toimintaa.
Jalkaväkeä koulutetaan eri puolilla maata:
Jääkäriprikaatissa, Sodankylässä ja Rovaniemellä
Kainuun prikaatissa, Kajaanissa
Karjalan prikaatissa, Kouvolassa
Maasotakoulussa, Haminassa
Utin jääkärirykmentissä, Kouvolassa
Panssariprikaatissa, Hattulassa
Porin prikaatissa, Säkylässä ja Niinisalossa
Kaartin jääkärirykmentissä, Helsingissä
Vaikka joukko-osastojen alueelliset olosuhteet ja erikoisalat antavat koulutukseen erityispiirteitä, koulutus on niissä pääpiirtein samanlaista ja tähtää tehokkaan taistelijan ja hänen johtajansa kouluttamiseen.
