Kriisinhallintahenkilöstön psyykkiseen tuen ja hoidon kehittäminen Afganistanin kokemusten perusteella

Vuonna 2002 alkanut ISAF-operaatio Afganistanissa merkitsi muutosta kriisinhallintatoiminnassa. Aikaisemmissa rauhanturvaamisoperaatioissa rauhanturvaajat olivat tavallisimmin puolueettomia toimijoita konfliktien eri osapuolten välissä.

ISAF-operaatiossa kriisinhallintajoukot olivat yksi toimija ja samalla aseellisen uhan kohde. Jatkuva väkivallan uhka ja operaatiossa tapahtuneet loukkaantumiset ja tappiot kuormittivat kansainvälisten joukkojen henkilöstön toimintakykyä ja jaksamista monella eri tavalla 

Afganistanin kokemukset vaikuttivat erittäin vahvasti siihen, että Suomessa ryhdyttiin voimallisesti kehittämään kriisinhallintahenkilöstön ja -veteraanien terveydenhoitoa ja psyykkistä tukea 2010-luvun alkuvuosina. 

Kehittämistyöhön osallistuivat puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Vammautuneet kriisinhallintaveteraanit (aikaisemmin Vertaistuki vaikeasti korvattavat), Valtiokonttori, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, ja yhteistyö näiden toimijoiden välillä on ollut tiivistä.

Puolustushallinto, muu valtionhallinto ja kriisinhallintaveteraanien järjestöt ovat olleet aktiivisia toimijoita tukijärjestelmän kehittämisessä

Puolustushallinnon omaa kriisinhallintahenkilöstön ja -veteraanien tukea ohjaa puolustusministeriön laatima kansallinen kriisinhallinnan veteraaniohjelma. Ensimmäinen ohjelma laadittiin vuonna 2013, ja tällä hetkellä on meneillään kolmas ohjelmakausi. Puolustusvoimien ja kriisinhallintaveteraanien järjestöjen edustajat ovat myös osallistuneet ohjelmien laadintaan. Puolustushallinnossa ja Puolustusvoimissa on kehitetty erityisesti kotiutumisen jälkeisiä kotiutumiskoulutuksia ja yhteistyössä kriisinhallintaveteraanien järjestöjen kanssa annettavaa psyykkistä tukea.

Valtiokonttori huolehtii asevelvollisille ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusaikana sattuneiden ja tapaturmien ja palvelussairauksien korvaamisesta palveluksen päättymisen jälkeen. Tehtävää ohjaamaan ja tukemaan Valtiokonttori perusti vuonna 2011 Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnan. 

Neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda lääketieteellinen, juridinen ja sotilaallinen asiantuntemus ja laaja-alainen näkemys sotilastapaturma-asioiden ja kriisinhallintatehtävien erityispiirteistä. Neuvottelukunnan työssä on painottunut yhteistyön kehittäminen eri organisaatioiden välillä, korvauskäsittelyn sujuvoittaminen ja tapaturmalainsäädännön kehittäminen. 

Tapaturma-asiain neuvottelukunta on osallistunut merkittävällä panoksella esimerkiksi kriisinhallinnan tapaturmalainsäädännön uudistamiseen vuosina 2015 ja 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema uusi kriisinhallinnan tapaturmalaki (1522/2016) tuli voimaan 1.1.2017.

Puolustushallinnon tukijärjestelmä, lainsäädäntöön perustuvan hoidon kattavuus ja korvauskäsittelyn sujuvuus ovatkin kehittyneet hyvin 2010-luvulla, ja kriisinhallintaveteraaneilta on saatu viimeksi kuluneiden vuosien aikana pääosin myönteistä palautetta.

Nykyinen tukijärjestelmä

Tuki ennen operaatiota

Lähetettävälle henkilöstölle annetaan operaatioon valmistavassa rotaatiokoulutuksessa perustiedot kriisinhallinnan tapaturmalakiin perustuvista hoidoista ja korvauksista. Lähtevälle henkilöstölle kerrotaan mm. psykososiaalisen tuen palveluista, ihmissuhdeasioista ja sotilaan toimintakyvystä, ja heille koulutetaan valmiuksia toimia akuuteissa kriisitilanteissa sekä stressinhallintataitojen perusteita.

Rotaatiokoulutuksen aikana järjestetään myös läheisten päivä. Rauhanturvaajien kutsumille läheisille kerrotaan operaatioista, toimialueiden turvallisuustilanteista ja elinolosuhteista, esitellään kalustoa ja tiedotetaan psykososiaalisen tuen palveluista sekä vakuutusturvasta. Päivien tarkoituksena on vahvistaa osaltaan perheyhteyttä tarjoamalla mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, ja samalla osallistujien on mahdollista saada vastauksia moniin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Porin prikaatin kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattori tarjoaa lähtevälle henkilöstölle ja heidän läheisilleen ohjausta, neuvontaa ja tukea esimerkiksi perhesuhteisiin, kotiväen tukiverkostoihin, opintoihin, sosiaalipalveluihin, työhön tai taloudellisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä.

Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelin (24/7) palvelee henkilöstöä ja heidän läheisiään ennen operaatiota, kuten myös operaation aikana ja sen jälkeen. Puhelimessa vastataan henkilöstön ja läheisten kysymyksiin, jotka liittyvät palvelukseen ja sen alkamisesta mahdollisesti aiheutuviin huoliin ja ongelmiin. Tukipuhelimen päivystäjät tarjoavat tukea vertaistuen periaatteella ja työmuotoina ovat kuuntelu, keskustelu, ohjaus ja neuvonta. Soittajat neuvotaan ammattiavun piiriin, mikäli vertaistuen keinoin ei voida auttaa.

Tuki operaation aikana

Operaatioaikana kriisinhallintahenkilöstöä tuetaan operaation tukihenkilöstön voimin. Henkilöstömäärältään suuriin operaatioihin, joissa palvelee vähintään sata henkilöä, nimetään sosiaalikuraattori ja sotilaspappi, jotka vastaavat operaatioiden aikaisesta psykososiaalisesta tuesta yhdessä lääkintähenkilöstön ja joukon omasta henkilöstöstä perustetun psykososiaalisen tuen ryhmän kanssa. Henkilöstömäärältään pienemmissä operaatioissa, joissa ei palvele kuraattoria tai pappia, tukeudutaan ensi sijassa suomalaiseen lääkintähenkilöstöön, operaatiota johtavaan kansainväliseen organisaatioon tai kotimaassa toimivaan Sotilaslääketieteen keskukseen. Lisäksi henkilöstön on mahdollista saada kuraattorin ja papin palveluita kotimaasta.

Kaikissa operaatioissa järjestetään tulo-oppitunnit ja henkilöstömäärältään suuremmissa operaatioissa käydään myös johdetut väli- ja kotiuttamiskeskustelut. Tulo-oppitunneilla käsitellään mm. palvelusolosuhteita ja niihin liittyviä psyykkisiä ja fyysisiä haasteita. Välikeskusteluissa tarkastellaan palveluksen kulkua ja mahdollisia ongelmia, ja kotiuttamiskeskustelujen yhteydessä käydään läpi kokemuksia operaatiosta, kotiutumiseen liittyviä käytännön asioita ja mahdollisia sopeutumisongelmia. Niissä annetaan tietoa operaation jälkeisestä terveydenhoidosta ja psykososiaalisesta tuesta.

Operaation aikana toteutetaan lisäksi kriisinhallinnan työilmapiirikysely, jolla seurataan palvelusmotivaatiota, henkistä hyvinvointia, me-henkeä, esimiestyötä ja mahdollista epäasiallista käytöstä. Tulokset käydään läpi palautetilaisuuksissa, joissa laaditaan toiminnan parantamissuunnitelmat.

Puolustusvoimat järjestää operaation aikana läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joiden painopiste on rotaatiokoulutuksen aikaisen läheistenpäivän sisältöjen lisäksi vertaistuessa. Läheisillä on mahdollisuus verkostoitua ja jakaa keskenään kokemuksia kriisinhallintapalveluksen vaikutuksista arkeen. Tilaisuuteen kutsutaan myös kokemusasiantuntijoita puhumaan. He voivat antaa hyviä vinkkejä siitä, miten kannattaa valmistautua ja mitä kannattaa huomioida, kun kriisinhallintasotilas palaa kotiin.

Puolustusvoimien ja kriisinhallintaveteraanien järjestöjen tuki operaation jälkeen

Kriisinhallintapalveluksen päätteeksi Porin prikaati järjestää kriisinhallintahenkilöstön kotiuttamiskoulutustilaisuuksia operaatiosta kotiutuneille 1-5kk kotiinpaluun jälkeen. Tilaisuuksien tavoitteena on tarjota henkilöstölle mahdollisuus käydä kriisinhallintapalveluksen aikaisia kokemuksiaan läpi ohjatusti pienryhmissä ja yksilökohtaisissa keskusteluissa. Erilaisilla asiantuntijaluennoilla tuetaan henkilöstön kotiutumista antamalla tietoa kotiinpaluusta, kotiutumiseen liittyvistä ihmissuhdeasioista, käytettävissä olevista psykososiaalisen tuen palveluista ja vertaistukitarjonnasta. Keskustelujen ja kotiinpaluukyselyn avulla pyritään tavoittamaan nopeasti ne kriisinhallintasotilaat, jotka mahdollisesti tarvitsevat enemmän tukea ja/tai ohjausta palveluksen jälkeiseen arkeen sopeutumisessa. Tällaiset henkilöt ohjataan tuen ja hoidon piiriin.

Kotiuttamiskoulutustilaisuuksiin osallistuvat myös Suomen Rauhanturvaajaliiton ja Vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien edustajat. Liittojen edustajat kertovat kotiutuneille liittojen toiminnasta ja muusta saatavilla olevasta vertaistuesta. Vertaistuen merkitys rauhanturvaajien psykososiaalisen tukijärjestelmän paletissa on kiistämätön. Vertaistuki voi olla keskustelua, käytännön asioiden hoitamisessa avustamista tai esimerkiksi konkreettista saattamista ensimmäiselle terapiakäynnille. Rauhanturvaajaliiton vapaaehtoiset jäsenet tukevat kotiuttamiskoulutustilaisuuksia toimimalla myös pienryhmä- ja yksilökeskustelujen ohjaajina.

Lakisääteinen terveydenhoito operaation jälkeen

Kriisinhallintaveteraanien oikeus fyysiseen ja psyykkiseen terveydenhoitoon sekä erilaiset rahalliset korvaukset määritellään laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä (1522/2016). Hoidon ja rahalliset korvaukset päättää Valtiokonttori, ja se maksaa korvauksia:

• tapaturmasta aiheutuneen vamman vuoksi,
• tapaturman aiheuttaman vian, vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi,
• palvelussairauden vuoksi sekä
• henkisen järkytysreaktion vuoksi.

Hoidon ja kuntoutuksen ohella voidaan korvata sopeutumisvalmennusta, ansionmenetystä, matka- ja majoituskustannuksia, kotihoidon kustannuksia, palveluasumista, asunnon muutostöitä ja tulkkauspalveluja, henkilökohtaisia esineitä, apuvälineitä sekä omaisten mukana oloa sopeutumisvalmennuksessa. Lisäksi voidaan maksaa haittarahaa, lisäkorvausta pysyvästä haitasta, hoitotukea, vaatelisää, lisäkorvausta kuolemantapauksen johdosta, perhe-eläkettä, hautausapua ja vainajan kuljetuskustannuksia.

Kriisinhallintaveteraaneilla on oikeus myös psyykkiseen tukeen ja psykiatriseen hoitoon. Tuen tai hoidon tarpeella tulee olla todennäköinen syy-yhteys palvelukseen, mutta tuen saaminen ei edellytä tapaturmaa tai palvelussairautta. Tällöin hoidon kustannuksia korvataan vuoden ajalta hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen. Mikäli kyseessä on palvelussairaus, voidaan hoitoa maksaa ilman aikarajaa. Palveluksen päättymisen ja hoidon tarpeen arvioinnin välillä ei ole aikarajaa. Tuen ja hoidon tarve arvioidaan HUS:n psykiatrian konsultaatiopoliklinikalla, jonne KRIHA-veteraanit voivat hakeutua ilman lähetettä.